Miten joku uskaltaa jättää ekaluokkalaisen päiviksi yksin kesällä?
Varmaan on perheitä, joissa ei ole vaihtoehtoja (yksinhuoltajia, hiljattain työpaikkaa vaihtaneita tms.).
Mutta aika kurjaa se on 7-8-vuotiaalle olla yksin pitkät päivät, monta viikkoakin.
Katselin juuri puistossa puistoruokailussa, kuinka pienet ekaluokkalaiset olivat siellä ilman vanhempia. Ja koko loppupäivä kuluu samaan tapaan, ajelehtimalla ulkosalla pitkin puistoja ja kavereita. Aikuisen nälkä on suuri, ympärillä pörräsi monta lapseni luokkakaveria selittämässä juttujaan.
Luulisi, että ainakin osalle löytyisi parempaakin tekemistä ja viihdykettä, jos vanhemmat haluaisivat sellaista järjestää. On kerhoja, päiväleirejä. Lomia voi panna peräkkäin, osa voisi varmaan ottaa palkatontakin.
Onko siis niin, että osa valitsee tuon, koska ajattelee, että lapsi haluaa olla yksin tai ettei siitä ole lapselle mitään haittaa? Vai onko se yleensä pakon sanelema juttu?
Kommentit (38)
[iLapsiko siellä puistossa ruokaa jakeli?
--------------Nopeastipa hyppäsit puistoista ja kavereilta kaduille.
--------------
Ai et? Mikäs tämä oli?"Luulisi, että ainakin osalle löytyisi parempaakin tekemistä ja viihdykettä, jos vanhemmat haluaisivat sellaista järjestää."
----------.
Varmaankaan ei myöskään ole hyväksi liikaa viedä lapsilta vapauden. seikkailun ja ikuisen kesän tunnetta. VArmaankaan ei ole hyväksi tarpeettomasti paapoa lapsi pelkäämään kaikkea mahdollista ja viedä häneltä uskoa omiin kykyihinsä ja opettaa olemaan olematta missään vastuussa itsestään ja olemisestaan.
Yksi tai kaksi puiston työntekijää ei totta tosiaan kykene olemaan se läsnäoleva aikuinen koko 8 h kymmenille pienille koululaisille.
Kaduilla luuhaaminen oli kielikuva, mutta jos nyt haluat pilkkua viilata, niin ei se puistoissa oleminen sen turvallisempaa ole välttämättä. Ja joka tapauksessa sinne pitää jotain kautta kulkea ja sieltä pois.
Mitä tulee sanaan "viihdyke", niin organisoiduksi leikiksi sitä ei kannata tulkita. Olen tässä ketjussa sanonut monta kertaa, että en edellytä mitään ohjelmatoimiston ylläpitoa, ainoastaan sitä, että lapsille annetaan mahdollisuus HALUTESSAAN olla aikuisen kanssa ja saada apua ja seuraa.
On aika hurjaa, jos koet, että ekaluokkalaisen pitkät yksinäiset päivät ovat joten olennaisesti tarpeen, että hän kokee olevansa lomalla ja oppii kantamaan vastuuta itsestään. Ihanko yhdessä yössä se pitää oppia, jotta lasta ei "paapota" ja häneltä viedä loppuelämäksi kykyä toimia itsenäisesti?
Meinaan kun kuitenkin talviaikana se sama lapsi saa vanhempiensa tuesta ja avusta nauttia, mutta kesällä se pitäisi sujua heti yksin.
ap
asenneongelma. Hän, hyvä ihminen ja äiti, ei anna lapsensa olla yksin. Onneksi hän on niin hyväosainen, ettei hänen ole myöskään pakko. Huonoja, lapsensa parasta ajattelemattomat tai huono-osaiset äidit ovat moraalisesti hänen alapuolellaan ja tätä alemmuutta mitataan siis tällä kertaa ilman vierihoitoa kesälomaansa viettävällä lapsella.
Keskustelu on siis turhaa. Ap on jo lähtökohtaisesti oikeassa, koska on muista ylempänä niin älyssä, moraalissa kuin kokemuksissa ;-DD
monella tän ketjun kirjottajalla on selvästi "oma lehmä ojassa". Sen verran osa puolustaa valintojaan.
Olen samaa mieltä, en jättäisi eka- tai edes tokaluokkalaista yksin kesällä.
Olen sanonut aloituksestani alkaen, että pakko on pakko. Kysyin, onko se joillain tietoinen valinta.
Jos minua epäillään paapojaksi tms., minulla ei ilmeisesti sinun mielestäsi ole oikeutta puolustaa kantojani. Sinulla se selvästi omasta mielestäsi on, mutta ei muilla.
Hyvä on - siis osa valitsee lapsen jättämisen yksin kesälomien ajaksi. Perustelu lienee siis se, että lapsen halutaan oppivan omatoimisuutta ja olevan mahdollisimman irrallaan organisoidusta tekemisestä. Vai mikä se perustelu nyt olikaan?
ap
asenneongelma. Hän, hyvä ihminen ja äiti, ei anna lapsensa olla yksin. Onneksi hän on niin hyväosainen, ettei hänen ole myöskään pakko. Huonoja, lapsensa parasta ajattelemattomat tai huono-osaiset äidit ovat moraalisesti hänen alapuolellaan ja tätä alemmuutta mitataan siis tällä kertaa ilman vierihoitoa kesälomaansa viettävällä lapsella.
Keskustelu on siis turhaa. Ap on jo lähtökohtaisesti oikeassa, koska on muista ylempänä niin älyssä, moraalissa kuin kokemuksissa ;-DD
jos joku haluaa jättää lapsen yksin, vaikka voisi järkätä lapselle aikuisen seuraa. Mä luulen, että osa tähän vastanneista joutuu puolipakosta tuohon tilanteeseen, mutta ei kestä myöntää itselleen tai täällä, että se on lapselle pahasta.
Kyllä varmaan jokainen äiti joskus joutuu tekemään kompromisseja, mutta on älytöntä väittää, että se on lapsen kannalta yhdentekevää.
että on oikeastikin vanhempia, jotka valitsee tuon tietoisesti. Ehkä ei viitsitä nähdä vaivaa hoitojärjestelyjen tai leirien suhteen. Tai sitten jotain muuta. Olisi hyvä kuulla, mitkä ovat ne perustelut.
Sinänsä siis en yhtään harmistu vastaanväittäjistä. En vain tykkää, että omat kommenttini väännetään nurin ja päinvastaisiksi.
Eikö voisi vain sanoa, että meillä valittiin näin, koska minä uskon, että .... jne.?
Myönnän, että otsikko oli aika provosoiva.
ap
jos joku haluaa jättää lapsen yksin, vaikka voisi järkätä lapselle aikuisen seuraa. Mä luulen, että osa tähän vastanneista joutuu puolipakosta tuohon tilanteeseen, mutta ei kestä myöntää itselleen tai täällä, että se on lapselle pahasta.
Kyllä varmaan jokainen äiti joskus joutuu tekemään kompromisseja, mutta on älytöntä väittää, että se on lapsen kannalta yhdentekevää.
koska vaihtoehdot ovat huonoja. Halutaan olla pari viikkoa yhtä aikaa miehen kanssa lomalla. Asumme pienellä paikkakunnalla ja päiväleireille on kova jono.
Naapurin kanssa on sovittu, että lapsi voi mennä sinne hätätilanteessa.
Mutta olen samaa mieltä siinä, että olisi lapselle parasta, jos jompi kumpi vanhemmista voisi olla kotona. Vaikka lapsi pärjäisikin yksin, se on silti eri asia kuin viihtyykö ja hyötyykö hän yksinolosta. Meillä on lapsi alkukesästä 2 viikkoa ja lopusta toiset 2 yksin.
Paikkakunnissa on eroja: hoitotarjonnassa, mutta myös turvattomuudessa.
ap
koska vaihtoehdot ovat huonoja. Halutaan olla pari viikkoa yhtä aikaa miehen kanssa lomalla. Asumme pienellä paikkakunnalla ja päiväleireille on kova jono.
Naapurin kanssa on sovittu, että lapsi voi mennä sinne hätätilanteessa.
Mutta olen samaa mieltä siinä, että olisi lapselle parasta, jos jompi kumpi vanhemmista voisi olla kotona. Vaikka lapsi pärjäisikin yksin, se on silti eri asia kuin viihtyykö ja hyötyykö hän yksinolosta. Meillä on lapsi alkukesästä 2 viikkoa ja lopusta toiset 2 yksin.
Minusta on surullista, että pikkukoululaistenkin täytyy jo olla niin pärjääviä ja itsenäisiä. Onneksi näin opettajana voin olla koululaisten lomat itsekin lomalla. Lapseni eivät suinkaan pyöri koko ajan kotosalla tai ylipäätään helmoissani, mutta selvästi nauttivat siitä, että olen tarvittaessa läsnä ja tavoitettavissa.
Meidän perheen "juttu" on juuri se, että teemme erittäin paljon asioita yhdessä. Siispä pidämme myös kunnon loman yhdessä. Sen hintana sitten on, että eka- ja viidesluokkalaisemme ovat muutaman viikon kotona kahdestaan. Ei kuitenkaan luuhaan "kaduilla" kuten AP ilmaisi, vaan viettävät lomaa omalla mökillämme - josta käsin me vanhemmat käymme päivittäin työssä.
yksin kotona
Lapsuudessani oli myös alkoholisteja yms. Itse asiassa asumme nyt täysin samassa paikassa kuin silloin kun olin lapsi. Tämä on todellakin turvallisempaa seutua nyt kuin silloin kun olin pieni. Lisäksi lapsilla on nykyään matkapuhelimet ym. joilla on tavoitettavissa koko ajan.
Kovasti puhutaan että maailma on nykyään turvattomampi. Minä en ainakaan sellaista ole tässä kaupungissa huomannut. Aiemmin oli paljon levottomampaa, skinien tappelut ym.
Alkoholiongelmaisten, hoidotta olevien huumeidenkäyttäjien ja mielisairaiden määrät todellakin ovat kasvaneet siitä, mitä meidän lapsuudessamme oli. Iltapäivälehtiä tai rikoslehtiä en lue lainkaan, enkä puhu esim. yksittäisistä rikoksista.
Totta on, että lapset ovat erilaisia. Toisaalta esim. lastenpsykiatrit ovat sitä mieltä, ettei ekaluokkalaisten pitäisi vielä olla yksin koko päiviä, JOS vain on muita vaihtoehtoja järjestettävissä. Miksi luulet, että iltapäivähoito tehtiin lakisääteiseksi eka- ja tokaluokkalaisille?
On oikeastaan tosi outoa, että osa vanhemmista kuvittelee lasten *vips* aikuistuvan yhdessä yössä kevätjuhlien aikaan sellaisiksi, että he eivät yhtään kärsi yksinolosta 8 h/5 päivää viikossa, kun TALVISIN KOULUJEN LUKUKAUSIEN AIKAAN HE SILTI EIVÄT TULE TOIMEEN YKSIN ILTAPÄIVIÄ KOTONA...
Oletko muuten kuullutkaan koskaan sanontaa: aika kultaa muistot. Harva ihminen nyt omasta lapsuudestaan menee sanomaankaan, että vanhemmat olisivat voineet toimia viisaammin/kärsin jostakin traumoja.
Ap
Itse olen matalapalkkainen yh ja lapseni ei ole yhtään yksin kesälomallaan, vaikka minulla ei olekaan kuin 3 viikkoa lomaa. Jo ajoissa olen ottanut selvää eri vaihtoehdoista ja tyttöni meneekin neljälle eri leirille tänä kesänä. 3 näistä on päiväleirejä, joten voimme kuitenkin viettää aikaa yhdessä. Mummolaan pääsee muutamaksi päiväksi ja näin kesä pärjätään.
Täytyy myöntää, että tämä vaihtoehto maksaa, mutta mieluummin turvaan lapseni kesän kuin teen sen etelän reissun. Valinnoista se on kiinni. Toki kaikilla paikkakunnilla ei ole näin paljon kesätoimintaa, mutta niistä kannattaa otta selvää!
Niin ja minun lapseni muuten jatkaa ip-kerhossa vielä tokan luokankin..
Kännykkä on mukana ja soitellaan puolin ja toisin tiiviisti. Vastuu kyllä toisaalta kasvattaa paljon, tuo rohkeutta ja luottamista omiin kykyihinsä, oppii pärjäämäään omillaan mikä on noin 8v:lle ihan hyväkin!
Ja kesäkerhoon ei alunnut mennä.Isoveli on kanssa kotona ettei koko kesää ole ittekseen,tällä hetkellä on leirillä.Mulla ei yh ole paljon vaihtoehtoja kun koko kesää ei ole varaa olla lomallakaan...
Itse muistan, että koulun jälkeen ja lomien aikana oli kamalan hiljaista ja yksinäistä. Äidin arkivapaat (yksi päivä viikossa) ja vanhempien loma-ajat olivat hartaasti odotettuja kohokohtia.
Ajatteleeko joku oikeasti, että sinun tunteesi = kaikkien lasten tunteet?
Ehkä teillä sitten äiti on ollut jotenkin erityisen kiireinen. Kyllä mun mielestä kuulostaa vähän kummalta jos kouluikäinen lapsi hartaasti odottaa äidin arkivapaita ja loma-aikoja... Kyllä mulle oli tuossa iässä kaverit kaikki kaikessa. Kesälomat oli ihanaa aikaa kun sai olla päivisin vapaasti kavereiden kanssa. Nykyään on sentään parempi valvonta kun on kännykät ja kaikki.
Voi kauhistus. Puistossa ekaluokkalaiset yksin ruokajonossa. Mikseivät vanhemmat ole järjestäneet heille viihdykettä? Puistohan ei sitä ole, mutta toisaalta "viihdyttämisestä en ole puhunut ollenkaan"... ja "Luulisi, että ainakin osalle löytyisi parempaakin tekemistä ja viihdykettä, jos vanhemmat haluaisivat sellaista järjestää." He he he heee...
Alkoholiongelmaisten, hoidotta olevien huumeidenkäyttäjien ja mielisairaiden määrät todellakin ovat kasvaneet siitä, mitä meidän lapsuudessamme oli. Iltapäivälehtiä tai rikoslehtiä en lue lainkaan, enkä puhu esim. yksittäisistä rikoksista.
Totta on, että lapset ovat erilaisia. Toisaalta esim. lastenpsykiatrit ovat sitä mieltä, ettei ekaluokkalaisten pitäisi vielä olla yksin koko päiviä, JOS vain on muita vaihtoehtoja järjestettävissä. Miksi luulet, että iltapäivähoito tehtiin lakisääteiseksi eka- ja tokaluokkalaisille?
On oikeastaan tosi outoa, että osa vanhemmista kuvittelee lasten *vips* aikuistuvan yhdessä yössä kevätjuhlien aikaan sellaisiksi, että he eivät yhtään kärsi yksinolosta 8 h/5 päivää viikossa, kun TALVISIN KOULUJEN LUKUKAUSIEN AIKAAN HE SILTI EIVÄT TULE TOIMEEN YKSIN ILTAPÄIVIÄ KOTONA...
Oletko muuten kuullutkaan koskaan sanontaa: aika kultaa muistot. Harva ihminen nyt omasta lapsuudestaan menee sanomaankaan, että vanhemmat olisivat voineet toimia viisaammin/kärsin jostakin traumoja.
Ap