Miten joku uskaltaa jättää ekaluokkalaisen päiviksi yksin kesällä?

Mutta jos tosiaan ekaluokkalaiset viettävät päivänsä yksin niin se ei kyllä ole kivaa eikä reilua.

Mutta kyllä on vaikea organisoida koko kesä hoitaja hänelle. Itselläni lomaa vain 2vkoa, ex-miehellä 4. Eri aikaan järkätty. Jäljelle jää 4vkoa, jolloin lapsi milloin missäkin, välillä jopa työpaikallani muutamia tunteja.

että koululainen osaa ja voi olla jo yksin. Eivät kaikki lapset käy ekaluokalla ip-kerhossakaan, vaan menevät kotiin, yksin.

Itse olin 7-vuotiaasta asti yksin kotona kesäisin. Äiti oli yh ja isä kävi kerran viikossa meillä. Eikä silloin 80-luvun alussa ollut mitään kerhoja tms. toimintaa, olikohan edes leikkipuistoruokailuakaan? En nimittäin muista käyneeni sellaisessa. Äiti laittoi eväät valmiiksi illalla, kavereiden kanssa lähdettiin uimarannalle tai maauimalaan. Jos satoi, niin luettiin kotona. Siinäpä se. Hengissä ja täysipäisenä selvittiin koko kaveripiiri.

on yksin koko päivän kotona näin kesällä vanhempien ollessa töissä?



Kiinnostaisi tietää.

Hei!



Itselläni on kk lomaa enkä voi missään nimessä ottaa palkatonta. En vielä tiedä, minne lapseni "laitan" kun olen töissä. Ihan kamalalta tuntuu...Vinkkejä, mitä tehdä?

Äiti tosin teki kontrollisoittoja tiettyihin aikoihin, koska mulla oli tyypin 1 diabetes jo silloin ja ruoka-ajat ajan tyyliin olivat tarkat.



Pihalla yleensä leikittiin kavereiden kanssa, joskus mentiin kauemmas koulun kentälle pelaamaan pesäpalloa. Joskus leikittiin bestiksen kanssa toistemme kotona.

Mutta ajatteleeko joku oikeasti, että meidän lapsuutemme=nykyaika??

Tai että on sama asia, jos lapsi oleilee kotona vain vähän (siis VOI käydä kotona aina halutessaan ja tarvitsessaan aikuisen seuraa ja tukea, mutta valitsee mieluummin kavereilla olon) tai jos lapsella ei todellakaan OLE kotona ketään??



ap

tuollainen on lapsellekin harvinaista herkkua ja ylellisyyttä.

Ja koko loppupäivä kuluu samaan tapaan, ajelehtimalla ulkosalla pitkin puistoja ja kavereita.

Eikä vanhemman käsillä/läsnäolo suinkaan merkitse, että päivän pitää olla täyteen ohjelmoitu. Se voi olla aivan yhtä joutilas ja rento.

tuollainen on lapsellekin harvinaista herkkua ja ylellisyyttä.

Ja koko loppupäivä kuluu samaan tapaan, ajelehtimalla ulkosalla pitkin puistoja ja kavereita.

ajatteleeko joku oikeasti, että meidän lapsuutemme=nykyaika??

Mulla ei ole ainakaan mitään pahoja muistoja noista kesistä, päinvastoin. Oli ihana ajatella ja tehdä asiat omassa rytmissään. Tosin, olimmehan me tottuneet itsekseenoloon jo koulupäivien jälkeen, kun iltapäivähoitoa ei ollut vielä keksitty.

Minä uskon, että lapselle riittää ihan hyvin yksikin tuttu ihminen lähistöllä, jonka luokse voi mennä hädän tullen. Muuten en ymmärrä, että lasten puolesta pitää leikitkin organisoida valmiiksi.

pienestä pitäen toisin kuin me aikoinaan.

Ja olennaisinta on, että NYKYAIKA on erilainen kuin meidän lapsuutemme ympäristö. Sekopäitä piisaa lasten elinympäristössä aivan toisessa määrin kuin ennen. On alkoholismia, syrjäytyneitä, "avohoidossa" olevia mielisairaita. Huumeidenkäyttäjiä.

Liikennekin on toista luokkaa nykyään.

Ja kuka tässä puhuu leikkien organisoinnista? Tässä puhutaan aikuisen läsnäolosta. Se ei mitenkään poissulje joutilaisuutta tai vapaata leikkiä.

ap

ajatteleeko joku oikeasti, että meidän lapsuutemme=nykyaika??

Mulla ei ole ainakaan mitään pahoja muistoja noista kesistä, päinvastoin. Oli ihana ajatella ja tehdä asiat omassa rytmissään. Tosin, olimmehan me tottuneet itsekseenoloon jo koulupäivien jälkeen, kun iltapäivähoitoa ei ollut vielä keksitty.

Minä uskon, että lapselle riittää ihan hyvin yksikin tuttu ihminen lähistöllä, jonka luokse voi mennä hädän tullen. Muuten en ymmärrä, että lasten puolesta pitää leikitkin organisoida valmiiksi.

Itse muistan, että koulun jälkeen ja lomien aikana oli kamalan hiljaista ja yksinäistä. Äidin arkivapaat (yksi päivä viikossa) ja vanhempien loma-ajat olivat hartaasti odotettuja kohokohtia.

-ett lapsi olisi yksin, vaikkei vanhempia olisikaan kotona

-että ulkonaolossa kesällä koko päivänkin olisi jotain outoa ja kauheaa

-että lapsia tarvisi viihdyttää

-että lapsella olisi väistämättä hauskempaa jollain rangaistussiirtolaleirillä kuin kavereiden kanssa vapaasti ulkona

enkä kyllä jättäis sitä päiviksi yksin. eikä tuo kyllä haluis yksin jäädäkkään.

Ehkä joskus yliopistossa gradusemman jälkeen?



curlingcurlingcurling....

ja viideksi talvella (syys-, joulu- ja hiihtoloma)? Helppoahan se on sanoa, mutta mitkä ovat ne todelliset vaihtoehdot niille, joiden vanhemmat eivät rynnistä joka tilanteessa apuun?



Juu, omat lapseni ovat myös yksin, mutta yritämme järjestää ajan siten, että se olisi mahd. lyhyt.

-että vanhemmat olisivat ainoa hoitajavaihtoehto. Puhuin aikuisen läsnäolosta, en ainoastaan vanhemmista.

-Ulkonaolo ei ole minustakaan kauheaa tai outoa. Minusta kokopäiväinen kaduilla luuhaaminen ei ole lapselle HYVÄKSI, jos se ei ole lapsen valinta ja jos hän halutessaan ei voi mennä kotiin/jonnekin muualle aikuisen pakeille

-Viihdyttämisestä en ole puhunut ollenkaan. Aikuisen valvonta ei mitenkään sulje pois joutilaisuutta.

-Lapsen hauskuusko tässä oli ainoa olennainen juttu? On se tärkeä seikka, mutta myös olennaista on miettiä, mikä on lapselle hyväksi ja mikä on turvallista.

ap

-ett lapsi olisi yksin, vaikkei vanhempia olisikaan kotona

-että ulkonaolossa kesällä koko päivänkin olisi jotain outoa ja kauheaa

-että lapsia tarvisi viihdyttää

-että lapsella olisi väistämättä hauskempaa jollain rangaistussiirtolaleirillä kuin kavereiden kanssa vapaasti ulkona

Kuten voit (jos haluat) lukea aloituksestani, ymmärrän hyvin, jos pakosta lapsi joutuu oleman yksin. Kysyin, onko se joillain perheillä vapaaehtoinen valinta.

Meillä homma muuten on hoidettu niin, että me vanhemmat pidämme lomamme peräkkäin. Yhteistä lomaa on 2 viikkoa. Lomarahat on vaihdettu vapaaseen. Osan kesää lapsia hoitaa sukulaistyttö korvausta vastaan. Ymmärrän hyvin, että tuo on varallisuus- ja lomanpituuskysymys eli ei onnistu kaikilla.

Muita vaihtoehtoja ovat mm. seurakuntien ja kuntien järjestämät päiväkerhot ja päiväleirit.

Isovanhemmat eivät meilläkään auta lainkaan.

ap

ja viideksi talvella (syys-, joulu- ja hiihtoloma)? Helppoahan se on sanoa, mutta mitkä ovat ne todelliset vaihtoehdot niille, joiden vanhemmat eivät rynnistä joka tilanteessa apuun?

Juu, omat lapseni ovat myös yksin, mutta yritämme järjestää ajan siten, että se olisi mahd. lyhyt.

Ensinnäkin sinun tulee ymmärtää, ettei tämä nykymaailma ole oikeasti juurikaan vaarallisempi kuin vaikkapa 80-luku oli. Ei todellakaan. Totta kai sinusta ja monesta muusta siltä tuntuu, kun IP-lehdet kirkuvat viikoittain kaikesta pahasta toisin kuin ennen tekivät.



Mutta se, mitä ekaluokkaiset pitäisi tehdä tai mikä hänelle olisi hyväksi, niin varmasti vaihtelee. Tuon ikäisen kypsyysasteet ovat hyvin erilaisia.



Itse vanhempana pidän ekaluokkalaisia varsin pieniä, mutta toisaalta itse oli tuon ikäisestä lähtien aina yksin tai kavereiden kanssa. Ja muistot ovat vain positiivisia. Aina jos tarvitsi, niin tietenkin soitin äidille tai isälle. Ihan puhelinsoiton päässä he olivat ja siinä mielessä ainakin minä koin heidän olevan läsnä (siis samalla lailla kuin olisivat olleet kotona,kun itse olin kuitenkin enimmäkseen ulkona jne.).



Toki ideaalitilanteessa tuon ikäisestä olisi hyvä pitää vielä tarkemmin huolta, mutta kyllä moni pärjää vallan mainiosti itsekseen/kavereiden kanssa. Ei tähän ole mitään oikeaa vastausta.

-että vanhemmat olisivat ainoa hoitajavaihtoehto. Puhuin aikuisen läsnäolosta, en ainoastaan vanhemmista.

Lapsiko siellä puistossa ruokaa jakeli?

-Ulkonaolo ei ole minustakaan kauheaa tai outoa. Minusta kokopäiväinen kaduilla luuhaaminen ei ole lapselle HYVÄKSI, jos se ei ole lapsen valinta ja jos hän halutessaan ei voi mennä kotiin/jonnekin muualle aikuisen pakeille

Nopeastipa hyppäsit puistoista ja kavereilta kaduille.

"Katselin juuri puistossa puistoruokailussa, kuinka pienet ekaluokkalaiset olivat siellä ilman vanhempia. Ja koko loppupäivä kuluu samaan tapaan, ajelehtimalla ulkosalla pitkin puistoja ja kavereita."

-Viihdyttämisestä en ole puhunut ollenkaan. Aikuisen valvonta ei mitenkään sulje pois joutilaisuutta.

Ai et? Mikäs tämä oli?

"Luulisi, että ainakin osalle löytyisi parempaakin tekemistä ja viihdykettä, jos vanhemmat haluaisivat sellaista järjestää."

-Lapsen hauskuusko tässä oli ainoa olennainen juttu? On se tärkeä seikka, mutta myös olennaista on miettiä, mikä on lapselle hyväksi ja mikä on turvallista.

Varmaankaan ei myöskään ole hyväksi liikaa viedä lapsilta vapauden. seikkailun ja ikuisen kesän tunnetta. VArmaankaan ei ole hyväksi tarpeettomasti paapoa lapsi pelkäämään kaikkea mahdollista ja viedä häneltä uskoa omiin kykyihinsä ja opettaa olemaan olematta missään vastuussa itsestään ja olemisestaan.