Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miten toimia 3-vuotiaan kanssa? Kiusanteko ja huomionhaku pilaa yhteisen ajan

Vierailija
04.06.2011 |

Eli toimii ok kun mies töissä ja minä hoidan lapset, mutta esim. aamut jolloin molemmat vanhemmat ovat kotona ovat katastrofeja tuon 3v:n takia. Vaikka hän saa huomiota oli arki tai pyhä (myös viikolla omaa aikaa) ja häntä huomioidaan kun molemmat olemme kotona, hän sählää ja tekee kiusaa kaiken aikaa. Esim tänä aamuna mies pyysi lasta tekemään kanssaan herkkuleipiä ja lapsi oli innoissaan, mutta otti sitten piirakan käteen ja murusti kokonaan lattialle. Ruokapöydässä kaatoi jugurtit, löi konttausikäistä veljeään.. laitettiin huoneeseen rauhoittumaan niin itki ja itki sen jälkeen, mutta sama säätö jatkui. Lopulta molemmat vanhemmat hermoraunioina ja mies lähti viemään lasta kentälle juoksentelemaan, minä melkein itkukurkussa jäin siivoamaan sotkuja ja hoitamaan pienempää. Miten saada tuo 3v olemaan vähän iisimmin?!

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
04.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja kuuluu ikään ja tuohon pikkusisaruskuvioonkin.



Meillä isompi on jo oikeasti iso (4,5-vuotias) ja edelleen tulee itku, jos me vanhemmat kehumme pikkuveljeä siitä, että ottaa itse pari askelta ("kun osaanhan minäkin ettekä te minua kehu..."). Välillä taas se pikkuveli on kaikki kaikessa eikä voi tehdä mitään ilman rakasta veljeä.



Meidän esikoisella oli todella paha uhmavaihe tuossa 2,5-3,5-vuotiaana, ja olen niin onnellinen, että se pahin meni ohi ennen vauvan syntymää. Se ikävaihe oli karmea!



Nyt vain sitä huomiota lisää, aina kun on hetkenkin nätisti, kehutte, ja yhdessä miehen kanssa sovitte niitä oikeanlaisia reagointeja. Ihan kaikkeen pikkupahaan ei kannata reagoida isosti vaan välillä ihan neutraalistikin (esim. murustitko leivän lattialle? Äiti luuli, että olet jo niin iso, että voit olla isän apuna mutta etpä ollutkaan. Pitää sitten odottaa vielä ennen kuin seuraavan kerran saat auttaa isää). Kaikkeen pikkukiusaan ei kannata reagoida, koska lapsen tavoitteena on huomion hakeminen ja mitä enemmän huomiota, sitä enemmän hakua... Positiivista huomiota voi sitten antaa tuplatenkin ja välillä jopa vähän ansaitsemattakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla