Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

onko ketään muuta joka jaksaa vetää stressiä lasten asioista näin kauheesti...

Vierailija
03.06.2011 |

kun siis ilmeisimmin stressin aihetta ei edes ole:O) Mutta sellainenkin pieni asia et jos lapsi ei ole kolmeen päivään koulun jälkeen mennyt kaverille niin mä alan miettiä et onkohan sillä jotain riittaa..? Ja lapsi vakuuttaa että ei ole mitään ja mä vain halusin mielummin tulla kotiin ja kun mä olen ollut niin paljon viimeaikoina.. voih! mä tunnen itteni ihan aasiks kun mielessäni vatvon ja käännän asiaa. välillä ihan ahistaa et miks en voi vaan antaa olla. kun tästä lapsesta näen yleensä heti jos jokin on vinossa ja kertookin oikeestaan heti. Kouluvuosi on menny loistavasti ja kavereita on. syksyllä näki kavereita jonkun kerran viikossa ja nyt keväällä melkein päivittäin. sanokaas miten mä onnistuisin siinä et nautin elämästä päivä kerrallaan ja murehin sit kun on aihetta..?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
03.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valitse noista.



tai sitten voisitko vaan luottaa lapsesi selviytymiskykyihin ja lopettaa ennenkuin lapsesi on aivan palasina ja elää vain tehdäkseen sinut rauhalliseksi.

Vierailija
2/5 |
03.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ehkä toi vittuili auttoi mua:) oikeesti mä en ihan kokoajan vatvo näitä asioita lapselle vaan omassa päässäni. ja tiedän ittekin et mun pitäis luottaa siihen et lapseni(useampi löytyy)selviytyy elämästä hengissä.

Mut miten keksikkö mitään keinoa miten sen ison ongelman tai sairauden saisin ittelleni? ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
03.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuin se suomalaisille hyvin tyypillinen tapa suhtautua lapsiin: "meidän lapsi on niin itsenäinen ja helppo ja omatoiminen eikä siitä tarvitse yhtään murehtia tai huolehtia" - katu kasvattaa...

Vierailija
4/5 |
03.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuin se suomalaisille hyvin tyypillinen tapa suhtautua lapsiin: "meidän lapsi on niin itsenäinen ja helppo ja omatoiminen eikä siitä tarvitse yhtään murehtia tai huolehtia" - katu kasvattaa...

Mietipäs nyt ihan oikesti.

Vierailija
5/5 |
03.06.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ehkä toi vittuili auttoi mua:) oikeesti mä en ihan kokoajan vatvo näitä asioita lapselle vaan omassa päässäni. ja tiedän ittekin et mun pitäis luottaa siihen et lapseni(useampi löytyy)selviytyy elämästä hengissä.

Mut miten keksikkö mitään keinoa miten sen ison ongelman tai sairauden saisin ittelleni? ap


Tykkäätkö lukemisesta?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi kahdeksan