Hitto, ihmiset on juntteja kun eivät osaa small talkia

Minä olen niin ujo, etten uskalla sanoa mitään :( Kärsin siitä :(

Minua varmastikin luullan koppavaksi ja ylimieliseksi, koska en sano mitään. Jos yritän jotain sanoa isossa porukassa, alan takellella.

sanoa ääneen jossain seurassa, että olet ujo ja sua jännittää puhua suuremmassa porukassa? Voisikohan siitä olla apua?

Kärsin siitä :( Minua varmastikin luullan koppavaksi ja ylimieliseksi, koska en sano mitään. Jos yritän jotain sanoa isossa porukassa, alan takellella.

Minusta aikuinen ei ole enää ujo, lapsi voi olla. Aikuisella on ollut vuosikausia aikaa harjoitella siitä ulos.

Minä olen niin ujo, etten uskalla sanoa mitään :( Kärsin siitä :( Minua varmastikin luullan koppavaksi ja ylimieliseksi, koska en sano mitään. Jos yritän jotain sanoa isossa porukassa, alan takellella.

sanoa ääneen jossain seurassa, että olet ujo ja sua jännittää puhua suuremmassa porukassa? Voisikohan siitä olla apua?

Sitten saa anteeksi paljon ja on helpompi muiden lähestyä, kun tietää syyn. Nyt tuntuu, että hiljainen on vaan typerä, joka ei osaa / halua osallistua keskusteluun.

Heh, oma mies voisi keskustella myös Foucaultista ja kahden kesken teemmekin niin. :) En halunnut tuoda keskusteluun turhaa sivujuonnetta vaan jätin mainitsematta, että kaverin mies on jättänyt koulunkäynnin peruskouluun, mutta on siis älykäs kuulemma jollakin tavalla. Meillä aiheet vaihtelevat arkisista sattumista kevyisiin tv-ohjelmiin, ajankohtaisasioihin jne. Aika laajasti koetetaan puhua mistä sattuu, mutta aina pölötyksemme on yhtä turhanpäiväistä.

Kärsin siitä :( Minua varmastikin luullan koppavaksi ja ylimieliseksi, koska en sano mitään. Jos yritän jotain sanoa isossa porukassa, alan takellella.

Minusta aikuinen ei ole enää ujo, lapsi voi olla. Aikuisella on ollut vuosikausia aikaa harjoitella siitä ulos.

Tällainen ei ainakaan auta ujoa ihmistä.

Heh, oma mies voisi keskustella myös Foucaultista ja kahden kesken teemmekin niin. :) En halunnut tuoda keskusteluun turhaa sivujuonnetta vaan jätin mainitsematta, että kaverin mies on jättänyt koulunkäynnin peruskouluun, mutta on siis älykäs kuulemma jollakin tavalla. Meillä aiheet vaihtelevat arkisista sattumista kevyisiin tv-ohjelmiin, ajankohtaisasioihin jne. Aika laajasti koetetaan puhua mistä sattuu, mutta aina pölötyksemme on yhtä turhanpäiväistä.

Tämä tietysti vastauksena numerolle 15.

ujo ettei kykene suuressa porukassa yhtään mitään puhumaan? Sittenhän tosiaan voisi alkaa kouluttaa itseään siitä pois paradoksaalisella intentiolla. Eli päättääkin kerrankin oikein kunnolla puhua mitä sylki suuhun tuo. Aloittaa vaikka siitä, että sanoo olevansa ujo ja pelkäävänsä puhua suuressa joukossa. Jatkaa siitä sitten.

Minä olen niin ujo, etten uskalla sanoa mitään :( Kärsin siitä :( Minua varmastikin luullan koppavaksi ja ylimieliseksi, koska en sano mitään. Jos yritän jotain sanoa isossa porukassa, alan takellella.

sanoa ääneen jossain seurassa, että olet ujo ja sua jännittää puhua suuremmassa porukassa? Voisikohan siitä olla apua?

Sitten saa anteeksi paljon ja on helpompi muiden lähestyä, kun tietää syyn. Nyt tuntuu, että hiljainen on vaan typerä, joka ei osaa / halua osallistua keskusteluun.

että sen ääneen sanominen on välttämättä helppoa, mutta itse kärsin esiintymisjännityksestä - luojan kiitos mun ei tarvitse esiintyä usein - ja vaikkapa esitelmiä pitäessäni olen usein sanonut aluksi, että mua jännittää puhua yleisön edessä - siitä on ollut apuakin.

Musta tuntuu, että aikuisiän ujous on usein semmoinen häpeän kierre - edelliset sosiaaliset tilanteet meni huonosti, koska ei uskaltanut sanoa mitään, seuraavissa hävettää jo valmiiksi.

Minä olen niin ujo, etten uskalla sanoa mitään :( Kärsin siitä :( Minua varmastikin luullan koppavaksi ja ylimieliseksi, koska en sano mitään. Jos yritän jotain sanoa isossa porukassa, alan takellella.

sanoa ääneen jossain seurassa, että olet ujo ja sua jännittää puhua suuremmassa porukassa? Voisikohan siitä olla apua?

Sitten saa anteeksi paljon ja on helpompi muiden lähestyä, kun tietää syyn. Nyt tuntuu, että hiljainen on vaan typerä, joka ei osaa / halua osallistua keskusteluun.

ujo ettei kykene suuressa porukassa yhtään mitään puhumaan? Sittenhän tosiaan voisi alkaa kouluttaa itseään siitä pois paradoksaalisella intentiolla. Eli päättääkin kerrankin oikein kunnolla puhua mitä sylki suuhun tuo. Aloittaa vaikka siitä, että sanoo olevansa ujo ja pelkäävänsä puhua suuressa joukossa. Jatkaa siitä sitten.

päästä eroon. Lapsi on sen verran "kokematon", että voi ja kehtaa olla hiljaa vaikka maailman tappiin, mutta aikuisen ei niin pitä käyttäytyä. Kyllä aikuisen muutenkin pitää osata käyttäytymissääntöjä

Mä en ymmärrä miksi vaaditaan, että kaikki puhuvat koko ajan kamalasti. Ihan hyvin riittää, että seurueessa osa puhuu enemmän ja osa kuuntelee. Jos kaikki vaan ouhuisivat kuka sitten kuuntelisi?



Ettekö millään pysty hyväksymään sitä, että ihmiset on erilaisia? Toisilta puhetta tulee helposti ja jopa turhankin paljon ja toiset taas miettivät enemmän ja puhuvat harkitummin ja vähemmän. Molemmanlaisia ihmisiä tarvitaan.

Ei ole tullut mieleen kertoa.

Se on ihan totta, että muut ihmiset voivat kokea toisen ujouden ylpeytenä. Mun oli esim. todella vaikeaa suhtautua erääseen opiskelukaveriini, joka ei kirjaimellisesti vastannut mulle, kun kysyin häneltä kahden kesken jotain. Tietenkin tuommoinen ujous on varmaan aivan äärimmäisen harvinaista.

ujo ettei kykene suuressa porukassa yhtään mitään puhumaan? Sittenhän tosiaan voisi alkaa kouluttaa itseään siitä pois paradoksaalisella intentiolla. Eli päättääkin kerrankin oikein kunnolla puhua mitä sylki suuhun tuo. Aloittaa vaikka siitä, että sanoo olevansa ujo ja pelkäävänsä puhua suuressa joukossa. Jatkaa siitä sitten.

päästä eroon. Lapsi on sen verran "kokematon", että voi ja kehtaa olla hiljaa vaikka maailman tappiin, mutta aikuisen ei niin pitä käyttäytyä. Kyllä aikuisen muutenkin pitää osata käyttäytymissääntöjä

Jos ihminen itse ei kärsi ujoudesta niin miksi pitäisi pyrkiä siitä eroon?

Paljon puhetta on muutenkin sellaista tyhjänpäiväistä. Ääneen oleminen ei minusta itsessään ole mikään arvo, pitäisi olla myös fiksua sanottavaa ja kenellä sitä on koko aikaa?

Mä en ymmärrä miksi vaaditaan, että kaikki puhuvat koko ajan kamalasti. Ihan hyvin riittää, että seurueessa osa puhuu enemmän ja osa kuuntelee. Jos kaikki vaan ouhuisivat kuka sitten kuuntelisi? Ettekö millään pysty hyväksymään sitä, että ihmiset on erilaisia? Toisilta puhetta tulee helposti ja jopa turhankin paljon ja toiset taas miettivät enemmän ja puhuvat harkitummin ja vähemmän. Molemmanlaisia ihmisiä tarvitaan.

Ja yrittävät saada muidenkin mielipiteitä asioihin, jotta tulisi kiva keskustelu. Nyt loput 8 vaan tuijottaa suu auki idiootteina. Onko se sinusta ok?

ujo ettei kykene suuressa porukassa yhtään mitään puhumaan? Sittenhän tosiaan voisi alkaa kouluttaa itseään siitä pois paradoksaalisella intentiolla. Eli päättääkin kerrankin oikein kunnolla puhua mitä sylki suuhun tuo. Aloittaa vaikka siitä, että sanoo olevansa ujo ja pelkäävänsä puhua suuressa joukossa. Jatkaa siitä sitten.

päästä eroon. Lapsi on sen verran "kokematon", että voi ja kehtaa olla hiljaa vaikka maailman tappiin, mutta aikuisen ei niin pitä käyttäytyä. Kyllä aikuisen muutenkin pitää osata käyttäytymissääntöjä

Jos ihminen itse ei kärsi ujoudesta niin miksi pitäisi pyrkiä siitä eroon? Paljon puhetta on muutenkin sellaista tyhjänpäiväistä. Ääneen oleminen ei minusta itsessään ole mikään arvo, pitäisi olla myös fiksua sanottavaa ja kenellä sitä on koko aikaa?

Kuten moni muukin asia, ei ole kohteliasta olla tuppisuuna porukassa.

ujo ettei kykene suuressa porukassa yhtään mitään puhumaan? Sittenhän tosiaan voisi alkaa kouluttaa itseään siitä pois paradoksaalisella intentiolla. Eli päättääkin kerrankin oikein kunnolla puhua mitä sylki suuhun tuo. Aloittaa vaikka siitä, että sanoo olevansa ujo ja pelkäävänsä puhua suuressa joukossa. Jatkaa siitä sitten.

päästä eroon. Lapsi on sen verran "kokematon", että voi ja kehtaa olla hiljaa vaikka maailman tappiin, mutta aikuisen ei niin pitä käyttäytyä. Kyllä aikuisen muutenkin pitää osata käyttäytymissääntöjä

Missä käyttäytymisoppaassa sanotaan ettei saa olla ujo?

ujo ettei kykene suuressa porukassa yhtään mitään puhumaan? Sittenhän tosiaan voisi alkaa kouluttaa itseään siitä pois paradoksaalisella intentiolla. Eli päättääkin kerrankin oikein kunnolla puhua mitä sylki suuhun tuo. Aloittaa vaikka siitä, että sanoo olevansa ujo ja pelkäävänsä puhua suuressa joukossa. Jatkaa siitä sitten.

päästä eroon. Lapsi on sen verran "kokematon", että voi ja kehtaa olla hiljaa vaikka maailman tappiin, mutta aikuisen ei niin pitä käyttäytyä. Kyllä aikuisen muutenkin pitää osata käyttäytymissääntöjä

Jos ihminen itse ei kärsi ujoudesta niin miksi pitäisi pyrkiä siitä eroon?

Paljon puhetta on muutenkin sellaista tyhjänpäiväistä. Ääneen oleminen ei minusta itsessään ole mikään arvo, pitäisi olla myös fiksua sanottavaa ja kenellä sitä on koko aikaa?

ujoudesta.

oltiin polttareissa ja ei oltu mitenkään kavereita kaikki ennestään. Siis kymmenen hengen porukasta kolme puhuu, muut ovat täysin hiljaa eivät sano sanaakaan. Aivan älytön tilanne, kun seitsemän istuu ja hymyilee ja muutama yrittää edes jotenkin pitää ilmapiiriä yllä.

ja istuvat lähes koko ruokailun ajan aivan hiljaa ruokaa mahaansa ahtaen. Todella mukava ruokailutilaisuus, kiva jutella ja nauttia samalla ruuasta =D =D

Olimme mieheni kanssa ravintolassa ja paikalle tuli pariskunta. He eivät puhuneet sanaakaan mutta hymyilivät toisiaan katsellen vienosti kun kuulivat toisten puheensorinan. Aluksi ajattelin, että ovat ylimielisiä, että puhukaa itse parempia juttuja. Sitten lopulta he alkoivat puhua.

Keskustelussa kysyttiin tärisevällä äänellä mm. että "oletko jo lukenut sen Montaignen esseet -teoksen?" Toinen tähän, että "kröhöm...ei, en ole." Jotenkin tuli ilmi, että heillä oli kova paine puhua jotain todella älykästä kun kerran kaikki kuuntelevat.

Toinen tapaus oli kreikkalaisessa ravintolassa Suomessa, missä kolmihenkinen perhe istui alkuruuan, pääruuan ja jälkiruuan ajan HILJAA. Oikein salaa tarkkailin perheen dynamiikkaa.

Kukaan ei sanonut toisilleen sanaakaan! Siis tosi outoa, jos perheenjäsenet eivät todella puhu keskenään, miten he voivat edes tuntea toisensa elleivät keskustele. Ja sitten nämä samat ihmiset menevät polttareihin, miksi he siellä käyttäytyisivät eri tavalla? Miettikääpä sitä.

ujo ettei kykene suuressa porukassa yhtään mitään puhumaan? Sittenhän tosiaan voisi alkaa kouluttaa itseään siitä pois paradoksaalisella intentiolla. Eli päättääkin kerrankin oikein kunnolla puhua mitä sylki suuhun tuo. Aloittaa vaikka siitä, että sanoo olevansa ujo ja pelkäävänsä puhua suuressa joukossa. Jatkaa siitä sitten.

päästä eroon. Lapsi on sen verran "kokematon", että voi ja kehtaa olla hiljaa vaikka maailman tappiin, mutta aikuisen ei niin pitä käyttäytyä. Kyllä aikuisen muutenkin pitää osata käyttäytymissääntöjä

Jos ihminen itse ei kärsi ujoudesta niin miksi pitäisi pyrkiä siitä eroon?

Paljon puhetta on muutenkin sellaista tyhjänpäiväistä. Ääneen oleminen ei minusta itsessään ole mikään arvo, pitäisi olla myös fiksua sanottavaa ja kenellä sitä on koko aikaa?

Tämä on juuri se asenne. Ei täällä av:llakaan ole läheskään kaikilla fiksua sanottavaa, mutta jutustelu ja mielipiteiden vaihto on viihdyttävää! Paljon mukavampaa kuin mennä ihmisten ilmoille jurottamaan mykkänä. Haloo, polttari-ilta, jonka aikana puhut ehkä kymmenen sanaa ja loppuajan tuijotat seinään omissa älykkäissä mietteissäsi?

Siellä on aina joku joka haluaa puhua itsestään koko ajan ja kuuntelijan osa on helppo.

ujo ettei kykene suuressa porukassa yhtään mitään puhumaan? Sittenhän tosiaan voisi alkaa kouluttaa itseään siitä pois paradoksaalisella intentiolla. Eli päättääkin kerrankin oikein kunnolla puhua mitä sylki suuhun tuo. Aloittaa vaikka siitä, että sanoo olevansa ujo ja pelkäävänsä puhua suuressa joukossa. Jatkaa siitä sitten.

päästä eroon. Lapsi on sen verran "kokematon", että voi ja kehtaa olla hiljaa vaikka maailman tappiin, mutta aikuisen ei niin pitä käyttäytyä. Kyllä aikuisen muutenkin pitää osata käyttäytymissääntöjä

Jos ihminen itse ei kärsi ujoudesta niin miksi pitäisi pyrkiä siitä eroon? Paljon puhetta on muutenkin sellaista tyhjänpäiväistä. Ääneen oleminen ei minusta itsessään ole mikään arvo, pitäisi olla myös fiksua sanottavaa ja kenellä sitä on koko aikaa?

Kuten moni muukin asia, ei ole kohteliasta olla tuppisuuna porukassa.