Oletko ollut ihastunut toiseen avioliiton aikana? Kaipaan neuvoja!
Miehen kanssa pitkä suhde takana. Aikanaan jäi yhden miehen kanssa tilanne roikkumaan kun hän olisi halunnut seurustella kanssani ja minä olin silloin vasta eronnut enkä uskaltanut vaikka olin tosi lujaa ihastunut. Sen miehen kanssa oli tosi hyvä olla eikä samanlaista tunnetta ole tullut enää vastaan. Mies katosi elämästäni, koska ei kuulemma kestänyt olla lähelläni jos ei minua saa.
Nyt olemme joutuneet työn kautta tekemisiin uudelleen. Samat tunteet on minulla taas pinnassa ja olen aivan sekasin. En aio pettää, sillä en hyväksy sellaista. Kaipaisinkin neuvoja, kuinka tästä tunteesta pääsee eroon, kun työn kautta joudumme tapaamaan? Haluan, ettei se mies enää pyöri yötäpäivää mielessäni!
Oman mieheni kanssa menee kurjasti nyt ja se varmasti edesauttaa näitä tunteita mutta silti.. tulen hulluksi!
Kommentit (12)
antaa tunteille periksi. Minä olen paraskin puhuja -olen korvia myöden ihastunut toiseen vaikka oman miehen kanssa menee paremmin ku monilla muilla pariskunnilla
Kai se on sinniteltävä jotenkin näiden ikävän tunteiden ja sydämisen oloni kanssa.. yritin jopa siirtää tunteitani mieheeni tuloksetta. Kamalaa tälläinen, kun en tosiaan aio niille tunteille mitään tehdä.. muuta kuin unohtaa. Aviossa kun olen lasteni isän kanssa.
Taas alkoi oma parisuhde näyttää paljon paremmalta, kun näin toisen huonot puolet. Nyt oltu vuosia onnellisesti yhdessä mieheni kanssa. Aloin jotenkin arvostaa miestäni enemmän. Mies ei siis tiedä tuosta suhteesta.
Anna sen tunteen vaan olla, ajatteleminen ei vahingoita. Katso sitä ihmistä, anna sen katsoa takaisin, hyväksy sekin että näet hänestä unia. Ja huomioi omaa puolisoasi erityisesti, että hän ei joudu "syyttömänä" kärsimään.
Älä etene, älä anna periksi. Tunne voi kestää vaikka kuinka kauan (itselläni täynnä kohta 2 vuotta). Tiedän kuitenkin, että fiilis on aika pintapuolinen, hän on fyysisesti vetoava ja miellyttävä seuraihminen, mutta ei unelmapuoliso. Miksi sotkea kahta pitkää avioliittoa tai yhtään mitään jollakin seikkailulla.
Taas alkoi oma parisuhde näyttää paljon paremmalta, kun näin toisen huonot puolet. Nyt oltu vuosia onnellisesti yhdessä mieheni kanssa. Aloin jotenkin arvostaa miestäni enemmän. Mies ei siis tiedä tuosta suhteesta.
Siis miehen selän takanako suhteen aloitit? (tämä av-mamma ei kysy tuomitakseen ;) )
Tottahan tuo on.. Tiedostan itsekin, että nyt kurjassa suhteessa saatan jopa rakkauden ja lähesiyyden nälässäni romantisoida miestä liikaa.Tämä tunne on silti karsea.Melkein miehelle jo sanoin että pysyisi minusta kaukana, kun olen vieläkin ihastunut lujasti.:(
Hän olisi toivonut suhteeltamme enemmänkin, mutta aika nopeasti tajusin, ettei elämäni hänen kanssaan paranisi/toimisi. Näin hänen huonot puolensa. Aloin arvostaa mieheni panostusta perheen hyväksi. Meillä meni tuolloin tosi huonosti ja koin oikeutetuksia saada ihailua ja läheisyyttä muualta, vaikka mä en tehnytkään aloitetta suhteeseen. Pikkuhiljaa oma parisuhde sitten parani ja nyt elämme onnellista ja seesteistä aikaa :)
Taas alkoi oma parisuhde näyttää paljon paremmalta, kun näin toisen huonot puolet. Nyt oltu vuosia onnellisesti yhdessä mieheni kanssa. Aloin jotenkin arvostaa miestäni enemmän. Mies ei siis tiedä tuosta suhteesta.
Siis miehen selän takanako suhteen aloitit? (tämä av-mamma ei kysy tuomitakseen ;) ) Tottahan tuo on.. Tiedostan itsekin, että nyt kurjassa suhteessa saatan jopa rakkauden ja lähesiyyden nälässäni romantisoida miestä liikaa.Tämä tunne on silti karsea.Melkein miehelle jo sanoin että pysyisi minusta kaukana, kun olen vieläkin ihastunut lujasti.:(
Tiedän kyllä mahdollisesti romantisoivani haaveissani, koska kaipaan toisne ihmisen läheisyyttä. Nyt ei seksiä eikä muutakaan..pelottaa että parahdan miehelle ääneen tunteeni(tai kuvitellut sellaiset) ja hän tekisi asialle jotain. Tietää että olen naimisissa.
työpaikan virkistysiltaan yhdessä, siellä kyllä sitten hiprakassa parahdat ne tuntees ääneen :D Kokemusta itsellä asiasta.
kun ei tiedä kenen kaa on. voi voi onhan se kurjaa kumman kaa on. Ihan niinku lapset mä en oo sun kaa ootsä mun kaa ei me olla ton kaa.
Tästä on nyt jo 10 vuotta, eikä tunteet ole kadonneet mihinkään. Rakastan miestäni, mutta jostain syystä tuo toinen mies vie jalat alta edelleen. "Joudumme" näkemään toisiamme ilmeisesti lopun ikämme, olemme samoissa ympyröissä hyvin tiiviisti.
Minä hölmö suutelin tuota toista miestä ja vielä hölmömpi olin, kun kerroin siitä omalle miehelleni. Siitä tuli parin vuoden parisuhdekriisi. Minä pääsin todella nopeasti yli siitä suudelmasta - se herätti minut niin, että tajusin haluavani olla vain oman mieheni kanssa. Mutta miehelläni kesti todella kauan saada luottamusta rakennettua takaisin.
Rakastan miestäni, enkä todellakaan pystyisi tekemään mitään toisen miehen kanssa. Tällä mennään..
sitten vain lopetat sen romantisoinnin ja haaveillun. Etkä katso sillä silmällä etkä ajattele! Siitä ei seuraa mitään hyvää, terveisiä sille yhdelle, joka ehdotti että haaveilla saa. Jos jatkat haaveilua, ruokit ihastustasi ainoastaan!
Pudota itsesi maanpinnalle miettimällä käytännön asioita ja järjellä tuon toisen huonoja puolia. Ja sitä, mikset häntä aikoinaan huolinut. Kai siihen oli syynsä.
Ja se on se vaikein juttu, kun en tunnu pääsevän miehen ajattelusta eroon kun jatkuvasti joudumme olemaan tekemisissä. Ehkä aika sitten auttaa, sillä en halua olla ihastunut toiseen.
antaa tunteille periksi. Minä olen paraskin puhuja -olen korvia myöden ihastunut toiseen vaikka oman miehen kanssa menee paremmin ku monilla muilla pariskunnilla