Miksi opet antaa parempia numeroita oppilaille,

tai ammateista.

Vanhempien nimi tai osoite ei kerro koulutusta tai ammattia, ei myöskään sähköpostiosoite.

Miksi opet antaa parempia numeroita oppilaille, joiden vanhemmilla hyvä koulutus?

TOSIASIA ON, että Suomen koululaitoksen hyvä menestys perustuu nimenomaan siihen, etä täällä "hyysätään heikkoja oppilaita" tolkuttoman paljon. Suomessa on kaikkein vähiten "huonoja osaajia" muihin maihin verrattuna, mikä tarkoittaa sitä, että opet tekevät kaiknesa, jotta nämä "ei niin lahjakkaat" -lapset pääsisivät eteenpäin.

Ja...NUMEROT TULEVAT ANSIOISTA. Opeta lapellesi työnteon merkitys, niin ei tarvitse nurista täällä.

Naurettavan naivistinen käsitys sinulla, jos kuvittelet vanhempien taustan vaikuttavan millään tavalla!

eivät tule opettajien tietoisuuteen. Niitä ei enää kysytä missään lomakkeissa!

opetan isolla yläkoululla, jonne tullaan pitkien matkojen takaa - en asu itse täällä, joten en myöskään tunne oppilaiden perheitä



ainoastaan sen huomaa koulussa, kuka suhtautuu myönteisesti kouluun ja ketä tuetaan koulutehtävien tekemisessä kotona

koulutuksesta, työpaikoista tai varallisuudesta. Ei voisi vähempää kiinnostaakaan. Oppilas saa olla rauhassa oma itsensä. Tiedostan myös sen, että hän on erilainen koulussa kuin muussa ympäristössä. Arvioin opiskelua ja suorituksia.



Olisin kuitenkin erittäin kiinnostunut kuulemaan, miten olet, ap, selvittänyt lapsesi(?) koulukavereiden vanhempien taustat ja heidän lastensa todistusarvosanat? Itse en näe muiden kuin valvontaluokkani oppilaitten todistusarvosanat ja itse antamani numerot. Oletko tehnyt selvityksesi laillisin keinoin tutustumalla ja utelemalla vai kenties laittomasti?



yläkoulun ope

Vanhempien ammattitiedot eivät tule opettajien tietoisuuteen. Niitä ei enää kysytä missään lomakkeissa!

ja päivitetään joka vuosi lomake, jossa kysytään mm. vanhempien ammatit. Eli kysytään, ainakin joissain kouluissa.

koulutuksesta, työpaikoista tai varallisuudesta. Ei voisi vähempää kiinnostaakaan. Oppilas saa olla rauhassa oma itsensä. Tiedostan myös sen, että hän on erilainen koulussa kuin muussa ympäristössä. Arvioin opiskelua ja suorituksia.

Olisin kuitenkin erittäin kiinnostunut kuulemaan, miten olet, ap, selvittänyt lapsesi(?) koulukavereiden vanhempien taustat ja heidän lastensa todistusarvosanat? Itse en näe muiden kuin valvontaluokkani oppilaitten todistusarvosanat ja itse antamani numerot. Oletko tehnyt selvityksesi laillisin keinoin tutustumalla ja utelemalla vai kenties laittomasti?

yläkoulun ope

Täällä ainakin Wilmasta näkee koko koulun numerot... Ja vaikka opetankin isolla yläasteella isossa kaupungissa, kyllä sitä hiljalleen kolmen vuoden aikana alkaa tuntea valvontaluokkansa vanhempia, näiden ammatteja ja varallisuutta. Onhan meillä vanhempainvartit. Osalla vanhemmista on myös sellainen sähköpostiosoite, että siitä kättelyssä näkee, missä on työssä. Lapsilla on myös tapana kertoa vanhemmistaan, varsinkin heillä, jotka ovat vanhemmistaan ylpeitä. Ja sitten toisaalta luokanvalvoja saa toisinaan kuulla (kahdenkesken) siitäkin, miten isäpuoli hakkaa äitiä kännipäissään jne.

Olen siis vähän eri mieltä siitä, ettei opettaja tiedä. Mutta lähinnä se menee ainakin minun kohdallani niin, että tunnen myötätuntoa niitä hankalien taustojen oppilaita kohtaan. Ja toisinaan huomaan odottavani enemmän niiltä, joilla on kaksi kirurgia kotona... Harvoin - ainakaan isoissa kaupungeissa - opettajalla on mitään syytä tai halua suosia rikkaitten tai koulutettujen lapsia. Kyllä se oppilaan oma käytös on olennaista. Ja osaaminen.

koulutuksesta, työpaikoista tai varallisuudesta. Ei voisi vähempää kiinnostaakaan. Oppilas saa olla rauhassa oma itsensä. Tiedostan myös sen, että hän on erilainen koulussa kuin muussa ympäristössä. Arvioin opiskelua ja suorituksia. Olisin kuitenkin erittäin kiinnostunut kuulemaan, miten olet, ap, selvittänyt lapsesi(?) koulukavereiden vanhempien taustat ja heidän lastensa todistusarvosanat? Itse en näe muiden kuin valvontaluokkani oppilaitten todistusarvosanat ja itse antamani numerot. Oletko tehnyt selvityksesi laillisin keinoin tutustumalla ja utelemalla vai kenties laittomasti? yläkoulun ope

mutta iankin meidän koululaiset seisovat ihan ringissä todistukset käsissään ja katsovat toistensa numerot. Ei siis tarvitse mitänkään urkkia mistään. JA jos lapset ovat olleet vaikkapa 6 vuotta samalla luokalla, tulee ne vanhemopien työpaikat ja kotiosoitteet aika tutuiksi kun lapsia viedään leikkimään tai haetaan kuoun jälkeen jonkun luota, tai aloittavat yhdessä harrastuksia ja hoidetaan kimppakyydeillä kuskauksia. Minulla on myös kaikkien luokkakavereiden vanhempien sähköpostiosoitteet, joista monet ovat työosoitteita. Ihan laillisia keinoja nämä ovat ja kertovat kyllä paljon lapsien perhiestä ja tausoita vaikkei sen kummemmin kiinnostaisikaan.

mutta iankin meidän koululaiset seisovat ihan ringissä todistukset käsissään ja katsovat toistensa numerot. Ei siis tarvitse mitänkään urkkia mistään. JA jos lapset ovat olleet vaikkapa 6 vuotta samalla luokalla, tulee ne vanhemopien työpaikat ja kotiosoitteet aika tutuiksi kun lapsia viedään leikkimään tai haetaan kuoun jälkeen jonkun luota, tai aloittavat yhdessä harrastuksia ja hoidetaan kimppakyydeillä kuskauksia. Minulla on myös kaikkien luokkakavereiden vanhempien sähköpostiosoitteet, joista monet ovat työosoitteita. Ihan laillisia keinoja nämä ovat ja kertovat kyllä paljon lapsien perhiestä ja tausoita vaikkei sen kummemmin kiinnostaisikaan.

Ja on paljon alueita, joilla jo osoite kertoo, asutaanko kaupungin vuokra-asunnossa vai hienossa omakotitalossa...

Ihan turha väittää, etteivät ihmiset tietäisi (ja ainakin joskus miettisi) tällaisia asioita.

Kaikki luokanvalvojat hoitavat oppilaitten ongelmia. Ei ole tavallista, että niissä yhteyksissä mainitaan vanhempien koulutuksia. Eivätkä oppilaat kerro yleensä vanhempiensa ammatteja, ellei opettaja ohjaa keskustelunaiheita siihen suuntaan. Olen työskennellyt opettajana yli 10 vuotta eri kouluissa, myös Suomen suurimmissa yläkouluissa.

Opettajanhuonekokemusteni perusteella voin kuitenkin kertoa, että on opettajia, jotka tietävät paljonkin oppilaittensa vanhemmista, ja opettajia, jotka eivät ole niinkään vanhemmista kiinnostuneista, ainoastaan oppilaista. Kun oppilaat uskoutuvat kotiongelmissaan opettajalle, ei tule yleensä kysyttyä, missäs se äiti nyt onkaan töissä ja onko isä käynyt ammattikoulun vai vallan enemmänkin koulutettu. Hyvän opettajan mitta ei todellakaan ole se, miten paljon hän tietää vanhempien taustoista!

koulutuksesta, työpaikoista tai varallisuudesta. Ei voisi vähempää kiinnostaakaan. Oppilas saa olla rauhassa oma itsensä. Tiedostan myös sen, että hän on erilainen koulussa kuin muussa ympäristössä. Arvioin opiskelua ja suorituksia. Olisin kuitenkin erittäin kiinnostunut kuulemaan, miten olet, ap, selvittänyt lapsesi(?) koulukavereiden vanhempien taustat ja heidän lastensa todistusarvosanat? Itse en näe muiden kuin valvontaluokkani oppilaitten todistusarvosanat ja itse antamani numerot. Oletko tehnyt selvityksesi laillisin keinoin tutustumalla ja utelemalla vai kenties laittomasti? yläkoulun ope

Täällä ainakin Wilmasta näkee koko koulun numerot... Ja vaikka opetankin isolla yläasteella isossa kaupungissa, kyllä sitä hiljalleen kolmen vuoden aikana alkaa tuntea valvontaluokkansa vanhempia, näiden ammatteja ja varallisuutta. Onhan meillä vanhempainvartit. Osalla vanhemmista on myös sellainen sähköpostiosoite, että siitä kättelyssä näkee, missä on työssä. Lapsilla on myös tapana kertoa vanhemmistaan, varsinkin heillä, jotka ovat vanhemmistaan ylpeitä. Ja sitten toisaalta luokanvalvoja saa toisinaan kuulla (kahdenkesken) siitäkin, miten isäpuoli hakkaa äitiä kännipäissään jne. Olen siis vähän eri mieltä siitä, ettei opettaja tiedä. Mutta lähinnä se menee ainakin minun kohdallani niin, että tunnen myötätuntoa niitä hankalien taustojen oppilaita kohtaan. Ja toisinaan huomaan odottavani enemmän niiltä, joilla on kaksi kirurgia kotona... Harvoin - ainakaan isoissa kaupungeissa - opettajalla on mitään syytä tai halua suosia rikkaitten tai koulutettujen lapsia. Kyllä se oppilaan oma käytös on olennaista. Ja osaaminen.

Miten muistatte kaiken? Pitääkö tehdä muistiinpanoja, kun lapsi raportoi? Onko teillä oikein lomakkeet vertailua varten?

koulutuksesta, työpaikoista tai varallisuudesta. Ei voisi vähempää kiinnostaakaan. Oppilas saa olla rauhassa oma itsensä. Tiedostan myös sen, että hän on erilainen koulussa kuin muussa ympäristössä. Arvioin opiskelua ja suorituksia. Olisin kuitenkin erittäin kiinnostunut kuulemaan, miten olet, ap, selvittänyt lapsesi(?) koulukavereiden vanhempien taustat ja heidän lastensa todistusarvosanat? Itse en näe muiden kuin valvontaluokkani oppilaitten todistusarvosanat ja itse antamani numerot. Oletko tehnyt selvityksesi laillisin keinoin tutustumalla ja utelemalla vai kenties laittomasti? yläkoulun ope

mutta iankin meidän koululaiset seisovat ihan ringissä todistukset käsissään ja katsovat toistensa numerot. Ei siis tarvitse mitänkään urkkia mistään. JA jos lapset ovat olleet vaikkapa 6 vuotta samalla luokalla, tulee ne vanhemopien työpaikat ja kotiosoitteet aika tutuiksi kun lapsia viedään leikkimään tai haetaan kuoun jälkeen jonkun luota, tai aloittavat yhdessä harrastuksia ja hoidetaan kimppakyydeillä kuskauksia. Minulla on myös kaikkien luokkakavereiden vanhempien sähköpostiosoitteet, joista monet ovat työosoitteita. Ihan laillisia keinoja nämä ovat ja kertovat kyllä paljon lapsien perhiestä ja tausoita vaikkei sen kummemmin kiinnostaisikaan.

perusteella. Jos olet vanhempi et todellakaan voi päätellä kuka lapsi minkäkin numeron ansaitsee. Opettaja viettää aikaa lapsesi kanssa todennäköisesti enemmän päivässä kun sinä itse. Lisäksi tuntiaktiivisuus vaikuttaa myös. Perintötekijöissä määräävin tekijä on äidin isä. Itse en ole opiskellut mitään, yo tutkinnon jälkeen, mutta kaikki 5 lastani ovat koulussa erittäin hyvin menestyviä, ja muistavat asiat yleensä yhdestä luku kerrasta. Itselläni ei pysy mikään yksityiskohta päässä.

lakimiehet, lääkärit, jne yrittää enemmän painostaa nostamaan sen lapsen numeroa vaikka 8 ysiksi, vaikka lapsi ei oikeasti osaisi niin hyvin.

Kaikki luokanvalvojat hoitavat oppilaitten ongelmia. Ei ole tavallista, että niissä yhteyksissä mainitaan vanhempien koulutuksia. Eivätkä oppilaat kerro yleensä vanhempiensa ammatteja, ellei opettaja ohjaa keskustelunaiheita siihen suuntaan. Olen työskennellyt opettajana yli 10 vuotta eri kouluissa, myös Suomen suurimmissa yläkouluissa.

Opettajanhuonekokemusteni perusteella voin kuitenkin kertoa, että on opettajia, jotka tietävät paljonkin oppilaittensa vanhemmista, ja opettajia, jotka eivät ole niinkään vanhemmista kiinnostuneista, ainoastaan oppilaista. Kun oppilaat uskoutuvat kotiongelmissaan opettajalle, ei tule yleensä kysyttyä, missäs se äiti nyt onkaan töissä ja onko isä käynyt ammattikoulun vai vallan enemmänkin koulutettu. Hyvän opettajan mitta ei todellakaan ole se, miten paljon hän tietää vanhempien taustoista!

Niin en tiedä, kuka täällä on väittänyt, että hyvän opettajan mitta olisi vanhempien taustoista tietäminen. Mutta et sitten ole vielä 10 vuodessa älynnyt, että opettajia on erilaisia? Esimerkiksi minulle oppilaat tulevat usein puhumaan asioitaan, kun ovat hädässä. Monelle kollegalle eivät todellakaan mene. Meillä on omat persoonallisuutemme ja omat roolimme. En arvota tätä asiaa, vaan totean. Minulla on takana vähän enemmän työvuosia kuin sinulla, ja usein sekin vaikuttaa: kun nuoruuden vauhti hiljenee, alkaa kuunnella enemmän oppilaita. Paljon vaikuttaa myös se, mitä oppiainetta opettaa. Fysiikanope saattaa kuulla paljon vähemmän oppilaiden henkilökohtaisia asioita kuin opo tai äidinkielenopettaja.

koulutuksesta, työpaikoista tai varallisuudesta. Ei voisi vähempää kiinnostaakaan. Oppilas saa olla rauhassa oma itsensä. Tiedostan myös sen, että hän on erilainen koulussa kuin muussa ympäristössä. Arvioin opiskelua ja suorituksia. Olisin kuitenkin erittäin kiinnostunut kuulemaan, miten olet, ap, selvittänyt lapsesi(?) koulukavereiden vanhempien taustat ja heidän lastensa todistusarvosanat? Itse en näe muiden kuin valvontaluokkani oppilaitten todistusarvosanat ja itse antamani numerot. Oletko tehnyt selvityksesi laillisin keinoin tutustumalla ja utelemalla vai kenties laittomasti? yläkoulun ope

Täällä ainakin Wilmasta näkee koko koulun numerot... Ja vaikka opetankin isolla yläasteella isossa kaupungissa, kyllä sitä hiljalleen kolmen vuoden aikana alkaa tuntea valvontaluokkansa vanhempia, näiden ammatteja ja varallisuutta. Onhan meillä vanhempainvartit. Osalla vanhemmista on myös sellainen sähköpostiosoite, että siitä kättelyssä näkee, missä on työssä. Lapsilla on myös tapana kertoa vanhemmistaan, varsinkin heillä, jotka ovat vanhemmistaan ylpeitä. Ja sitten toisaalta luokanvalvoja saa toisinaan kuulla (kahdenkesken) siitäkin, miten isäpuoli hakkaa äitiä kännipäissään jne. Olen siis vähän eri mieltä siitä, ettei opettaja tiedä. Mutta lähinnä se menee ainakin minun kohdallani niin, että tunnen myötätuntoa niitä hankalien taustojen oppilaita kohtaan. Ja toisinaan huomaan odottavani enemmän niiltä, joilla on kaksi kirurgia kotona... Harvoin - ainakaan isoissa kaupungeissa - opettajalla on mitään syytä tai halua suosia rikkaitten tai koulutettujen lapsia. Kyllä se oppilaan oma käytös on olennaista. Ja osaaminen.

tottakai osasta sähköpostiosoitteita selviää, missä vanhempi on töissä, mutta se firman/kunnan/kaupungin/yhdistyksen sähköpostiosoite ei kerro ko. henkilön asemaa kyseisessä yrityksessä. Osoite "matti.meikäläinen@yritys.com" kertoo ainoastaan sen, että matti työskentelee ko. yrityksessä. Osoite itsessään ei kerro, onko matti kyseisen yrityksen tj vaiko arkistonhoitajan apulainen.

Kuunteleminen on olennainen osa sitä. Kertaakaan vuosien aikana ei ole yksikään oppilas huoliaan purkaessaan kertonut vanhempiensa koulutusta ja ammattia. Kirjoitin myös oman kappaleensa siitä, miten opettajat ovat erilaisia.

Miten muuten päädyit tulokseen, että sinulla on enemmän aikaa kuunnella oppilaita kuin minulla?

Kaikki luokanvalvojat hoitavat oppilaitten ongelmia. Ei ole tavallista, että niissä yhteyksissä mainitaan vanhempien koulutuksia. Eivätkä oppilaat kerro yleensä vanhempiensa ammatteja, ellei opettaja ohjaa keskustelunaiheita siihen suuntaan. Olen työskennellyt opettajana yli 10 vuotta eri kouluissa, myös Suomen suurimmissa yläkouluissa. Opettajanhuonekokemusteni perusteella voin kuitenkin kertoa, että on opettajia, jotka tietävät paljonkin oppilaittensa vanhemmista, ja opettajia, jotka eivät ole niinkään vanhemmista kiinnostuneista, ainoastaan oppilaista. Kun oppilaat uskoutuvat kotiongelmissaan opettajalle, ei tule yleensä kysyttyä, missäs se äiti nyt onkaan töissä ja onko isä käynyt ammattikoulun vai vallan enemmänkin koulutettu. Hyvän opettajan mitta ei todellakaan ole se, miten paljon hän tietää vanhempien taustoista!

Niin en tiedä, kuka täällä on väittänyt, että hyvän opettajan mitta olisi vanhempien taustoista tietäminen. Mutta et sitten ole vielä 10 vuodessa älynnyt, että opettajia on erilaisia? Esimerkiksi minulle oppilaat tulevat usein puhumaan asioitaan, kun ovat hädässä. Monelle kollegalle eivät todellakaan mene. Meillä on omat persoonallisuutemme ja omat roolimme. En arvota tätä asiaa, vaan totean. Minulla on takana vähän enemmän työvuosia kuin sinulla, ja usein sekin vaikuttaa: kun nuoruuden vauhti hiljenee, alkaa kuunnella enemmän oppilaita. Paljon vaikuttaa myös se, mitä oppiainetta opettaa. Fysiikanope saattaa kuulla paljon vähemmän oppilaiden henkilökohtaisia asioita kuin opo tai äidinkielenopettaja.

Opettajan työstä vai henkilökunnan kahvitauoilta?

lakimiehet, lääkärit, jne yrittää enemmän painostaa nostamaan sen lapsen numeroa vaikka 8 ysiksi, vaikka lapsi ei oikeasti osaisi niin hyvin.

Minulle riittää se nimi ja niin näyttää riittävän monelle muullekin.

koulutuksesta, työpaikoista tai varallisuudesta. Ei voisi vähempää kiinnostaakaan. Oppilas saa olla rauhassa oma itsensä. Tiedostan myös sen, että hän on erilainen koulussa kuin muussa ympäristössä. Arvioin opiskelua ja suorituksia. Olisin kuitenkin erittäin kiinnostunut kuulemaan, miten olet, ap, selvittänyt lapsesi(?) koulukavereiden vanhempien taustat ja heidän lastensa todistusarvosanat? Itse en näe muiden kuin valvontaluokkani oppilaitten todistusarvosanat ja itse antamani numerot. Oletko tehnyt selvityksesi laillisin keinoin tutustumalla ja utelemalla vai kenties laittomasti? yläkoulun ope

Täällä ainakin Wilmasta näkee koko koulun numerot... Ja vaikka opetankin isolla yläasteella isossa kaupungissa, kyllä sitä hiljalleen kolmen vuoden aikana alkaa tuntea valvontaluokkansa vanhempia, näiden ammatteja ja varallisuutta. Onhan meillä vanhempainvartit. Osalla vanhemmista on myös sellainen sähköpostiosoite, että siitä kättelyssä näkee, missä on työssä. Lapsilla on myös tapana kertoa vanhemmistaan, varsinkin heillä, jotka ovat vanhemmistaan ylpeitä. Ja sitten toisaalta luokanvalvoja saa toisinaan kuulla (kahdenkesken) siitäkin, miten isäpuoli hakkaa äitiä kännipäissään jne. Olen siis vähän eri mieltä siitä, ettei opettaja tiedä. Mutta lähinnä se menee ainakin minun kohdallani niin, että tunnen myötätuntoa niitä hankalien taustojen oppilaita kohtaan. Ja toisinaan huomaan odottavani enemmän niiltä, joilla on kaksi kirurgia kotona... Harvoin - ainakaan isoissa kaupungeissa - opettajalla on mitään syytä tai halua suosia rikkaitten tai koulutettujen lapsia. Kyllä se oppilaan oma käytös on olennaista. Ja osaaminen.

tottakai osasta sähköpostiosoitteita selviää, missä vanhempi on töissä, mutta se firman/kunnan/kaupungin/yhdistyksen sähköpostiosoite ei kerro ko. henkilön asemaa kyseisessä yrityksessä. Osoite "matti.meikäläinen@yritys.com" kertoo ainoastaan sen, että matti työskentelee ko. yrityksessä. Osoite itsessään ei kerro, onko matti kyseisen yrityksen tj vaiko arkistonhoitajan apulainen.

Kuunteleminen on olennainen osa sitä. Kertaakaan vuosien aikana ei ole yksikään oppilas huoliaan purkaessaan kertonut vanhempiensa koulutusta ja ammattia. Kirjoitin myös oman kappaleensa siitä, miten opettajat ovat erilaisia.

Miten muuten päädyit tulokseen, että sinulla on enemmän aikaa kuunnella oppilaita kuin minulla?

No en kyllä tiedä, mistä revit tuon aika-jutun? Kerro itse.

Ehkäpä oppilaitakin on erilaisia? Ehkäpä paikkakunta vaikuttaa? Työskentelen kaupungissa, jossa vanhemmat ovat usein hyvin työorientoituneita, siitäköhän johtuu, että oppilaat ottavat puheeksi vanhempiensa ammatit: isä on paljon matkoilla, äiti on kaksi viikkoa USA:ssa tai äiti on illat kaupan kassalla... Hyvin usein oppilaat puhuvat näistä, joko minulle kahden kesken tai sitten tunnilla muiden kuullen. Jos esimerkiksi kinuan jotakin lappua takaisin huoltajan allekirjoituksella, saan aina kuulla parin lapsen heitteillejätöstä... Toisinaan niitä tarkistelen vanhemmilta, ja totta ovat lähes aina...

"Minulla on takana vähän enemmän työvuosia kuin sinulla, ja usein sekin vaikuttaa: kun nuoruuden vauhti hiljenee, alkaa kuunnella enemmän oppilaita."



Mihin oikein pyrit?