Pelkään että lapsellanikin on asperger

omat epäilyni lapseni suhteen.

Ap - mitkä tietyt asiat mietityttää?

Mistä tuollaisen luvun sait? Toivotaan että lapsellasi ei tule asiasta ongelmaa, mutta onhan sekin hyvä että tiedetään ajoissa huomioida asia.

riippuu vähän siitä, miten paljon oirehtii. Ja se tulee siten, että kun lapsi oirehtii, hänet lähetetään tutkimuksiin. Niitä sit kestää ja kestää ja lopuksi todetaan jotain.



Mut jos sun mies ja appiukko on asseja niin sullahan on siinä kaksi elävää todistetta siitä, että asian kanssa voi pärjätä ihan mukavasti.

mutta ei sitä tarvitse pelätä. periaatteessa kaikki voi olla ihan normaalia, lapsi vain toimii tai ajattelee hieman eri tavalla. voi olla erityisiä kiinnostuksen kohteita. ovat yleensä skarppeja tyyppejä :))

meillä oireet helpotti, kun stressi väheni, eli myös ympäristötekijät vaikuttaa tosi paljon!!!! näet kyllä sitten miten pärjää luokassa, jos lähtee lapasesta niin erityisopetukseen vaan tarpeen mukaan. ei hätää mitää!

Diagnoosia ei tehdä kuin vasta kouluiässä. Nyt vain seurataan. Toki tukitoimenpiteet on (terapiat, erityispäivähoitopaikka).

piirteet ovat niin vahvat, että ne todella hankaloittavat elämää, apua kannattaa hakea. Siitä riippumatta, saako silloin diagnoosia vai ei.



Omalla pojallani oli joskus 5-vuotiaana paljon aspergerpiirteitä ja harkitsin tutkimuksia. Lapsi oli kotihoidossa ja kerhon tätien ei tietysti tarvikaan puuttua tuollaiseen kuten pk:ssa. Päätin, että jos eskarissa ei suju, sitten tutkimuksiin, mutta eskarissa ja sittemmin koulussa kaikki on mennyt hyvin. Aspergerinhan pitäisi näkyä etenkin sos. vuorovaikutuksessa. Pojalla on edelleen näitä piirteitä, mutta ainakin tällä hetkellä ajattelen, että ne ovat hänen luonnettaan, eivät sairaus. Isän puolen suvussa on samoja piirteitä ja ovat kyllä elämässään pärjänneet ja onnellisia ihmisiä :)



On sinänsä mielenkiintoista, että kun samassa ihmisessä vain yhdistyy joukko sinänsä tavallisia piirteitä (itsepäisyys, halu opiskella tarkasti jotain asioita jne. jne.) on ihminen yhtäkkiä diagnoosin tarpeessa. Toki tiedän, että usein terapia voi todella helpottaa elämää, mutta suhtaudun vähän varauksella diagnoosin metsästykseen, jos tilanne ei ole todella ongelmallinen.