Siittiöiden luovuttaminen omalle veljelle?
Onko kenelläkään kokemusta sukusolujen/siittiöiden luovuttamisesta omille lähisukulaisille?
Mitä ongelmia voisi olla mehdollisesti edessä? Kuinka olette luovuttamisen hoitaneet?
Meidän lähisuvussa on pariskunta jotka ovat jo kaiken yrittäneet saadakseen biologisen lapsen. Tuntematonta luovuttajaa eivät halua ja adoptio ei tule kysymykseen. Mieheni olisi haluttu luovuttaja, mutta hieman tietysti mietityttää mitähän siitä jatkossa seuraisi.
Kommentit (30)
Asutaan niin kaukana veljen perheestä, että näemme kekimäärin kaksi kertaa vuodessa.
Meidän puolelta asia olisi todennäköisesti ihan ok. Meillä on itsellä monta ihanaa lasta. Ennen kuin oma lapsiluku oli täynnä...ajatus luovuttamisesta tuntui vaikeammalta. Nyt tuntuu enemmänkin siltä, että olisi julmaa olla luovuttmatta siittiöitä, jos veljen perhe sillä tavalla voisivat saada itselleen lapsia.
Uskon että luovutusvaiheessa laatisimme sellaiset paperit ettei alkuperää kerrotailman kaikkien suostumusta asiaan.
ap.
Uskon että luovutusvaiheessa laatisimme sellaiset paperit ettei alkuperää kerrotailman kaikkien suostumusta asiaan.ap.
Asutaan niin kaukana veljen perheestä, että näemme kekimäärin kaksi kertaa vuodessa. Meidän puolelta asia olisi todennäköisesti ihan ok. Meillä on itsellä monta ihanaa lasta. Ennen kuin oma lapsiluku oli täynnä...ajatus luovuttamisesta tuntui vaikeammalta. Nyt tuntuu enemmänkin siltä, että olisi julmaa olla luovuttmatta siittiöitä, jos veljen perhe sillä tavalla voisivat saada itselleen lapsia. Uskon että luovutusvaiheessa laatisimme sellaiset paperit ettei alkuperää kerrotailman kaikkien suostumusta asiaan. ap.
Lisäksi nämä ovat sellaisia asioita, joissa vain aika näyttää, mitä se eteen tuo. Tuskin kukaan osaa ennakoida, miltä tuntuu nähdä oma lapsi/puolison lapsi/oman lapsen oikea isä...
Ongelmia voi tunnepuolella syntyä, vaikka etukäteen näin ei uskoisikaan. Toisaalta kaikki voi mennä hyvinkin.
Itse en moiseen voisi millään lähteä. Hienoa kuitenkin, jos joku toinen on valmis läheisiään näinkin auttamaan.
Vähän hassulta tuntuu sekin, että lapseton pariskunta ei ole valmis käyttämään tuntemattoman luovuttajan soluja. Sen ymmärrän paremmin, että ei ole valmis luovutussoluihin ollenkaan, mutta miksi niiden pitää olla tutulta? Itse haluisin tietää vastauksen tähän.
veljekset ovat melko saman näköisiä, joten laosi "istuisi" perheeseen hyvin myös ulkonäkönsä puolesta eikä vanhemmat joutuisi selittelemään lapsen erilaista ulkonäköä.
Tiedän...tällaisten asioiden pitäisi olla yhdentekeviä, mutta tälle pariskunnalle ne ovat tärkeitä.
ap.
veljekset ovat melko saman näköisiä, joten laosi "istuisi" perheeseen hyvin myös ulkonäkönsä puolesta eikä vanhemmat joutuisi selittelemään lapsen erilaista ulkonäköä. Tiedän...tällaisten asioiden pitäisi olla yhdentekeviä, mutta tälle pariskunnalle ne ovat tärkeitä. ap.
Toisaalta me ihmiset olemme erilaisia...jotkut kestävät/jaksavat/pystyvät käsittelemään asioita paremmin kuin toiset.
Tässä tapauksessa uskon lasta toivovan pariskunnan kokevan lapsettomuuden niin musertavana ja valitettavasti häpellisenä, etteivät he ilmeisesti koe kestävänsä sitä tilannetta, että he joutuisivat jatkuvasti selittämään ihmisille mistä kummasta lapsen piirteet tulevat kun ei kummallakaan vanhemmalla niitä ole.
ap.
sopivalla hetkellä retkellä parinsadan kilometrin päässä siemeniä luovuttamassa...
Kyllä vaikea case teillä ratkottavana, ei ehkä kannata lähteä tuohon.
Toisaalta me ihmiset olemme erilaisia...jotkut kestävät/jaksavat/pystyvät käsittelemään asioita paremmin kuin toiset.
Siis, että tämä pari ei ehkä kestä/jaksa/pysty käsittelemään asiaa muillakaan tasoin riittävästi, jotta tähän ennalta arvaamattomaan uhkapeliin kannattaisi lähteä. Varsinkin kun ottaa huomioon panosten suuruuden.
tästä ketjusta pois, kiitos.
On totta, että tässähän voisi ajansaatossa käydä kuinka vain. Toisaalta luotan tähän pariskuntaan (itsekin olen heidät jo 10 vuotta tuntenut) ja sopimukset heidän kanssaan pitää varmasti.
Tuo tietysti mutkistaa asioita todenteolla, että lapsella on oikeus tietää biologisesta vanhemmastaan...
Taitaa olla viisainta jättää tämä asia vain ajatuksen tasolle :(
Kiitos fiksuista vastauksistanne!
ap.
ja sinä tulisitte suhtautumaan tulevaan lapseen? Herättäisikö se teissä kuitenkin isällisiä/äidillisiä/suojelevia tunteita. Osaisitteko olla puuttumatta esim. lapsen kasvatukseen, jos jossain asiassa olisitte veljen perheen kanssa eri mieltä? yms. yms.
Kokisin, että on helpompaa luovuttaa tuntemattomalle tai niin ettei lappsi ole koko ajan elämässä mukana.. Jostain se kuitenkin kumpuaa, että tuo on minun oma lapseni ja jos päädytte kohdistamaan helliä tunteita lapseen, niin vetäytyykö veljen perhe etäälle pitääkseen teidät erossa lapsesta, etteivät menetä lasta teille, jos kiintyy teihin kovasti ja saa kuulla joskus alkuperästään.
Lähinnä näen tässä potentiaalisia ongelmia henkisellä puolella kaikilla osapuolilla.