Lue keskustelun säännöt.
Tässäkö syy eroriitoihin? Narsistiäiti!
19.05.2011 |
Narsisti vanhempana, on pahinta mitä lapselle saattaa sattua.
Narsistivanhempi voi olla etäinen, omiin nautintoihin uppoava egoisti, mutta usein "tukehduttava" vanhempi, joka suurella uhrautuvuudellaan ja rakkaudellaan manipuloi ja hallitsee sinua.
Ei tyypillisen narsistin tapaan, vaan henkisellä otteella, aina auttaen, neuvoen, puuttuen elämääsi, kaikki pahat tekosi marttyyrinä kärsien (ei tietenkään hiljaa, vaan joko sanallisesti tai kehonkielellä sen selvästi ilmaisten.)
Hän on kaikkialla elämässäsi läsnä, joka päätöksentekoosi vaikuttamassa, joko suureen ääneen hyväksyen tai näyttävästi paheksuen.
Hän on uhrautuja ja auttaja, välttämättömyys mielestään. Kuin kuristajakäärme, jonka kanssa sinulle jää aina vain vähemmän tilaa hengittää.
Hän lajittelee ihmiset hyviin ja pahoihin, ja pahoilla ei ole ihmisarvoa. Rakkaita hänelle ovat ne, jotka pysyvät hänen "hyväntekeväisyytensä" talutusnuorassa vastaan pullikoimatta. Narsistisesti häiriintyneet vanhemmat käyttäytyvät usein ylireagoivasti eli "loukkaantuvat" terveestä vihastumisesta. Näin muokataan lapsista täydellisiä läheisriippuvia.
Vanhemmat uhkaavat hysterialla ja ylireagoinnilla, jos lapsi terveesti vihastuu loukkausta ja tarpeiden ohitusta. Aikuisten "loukkaaminen" on kuin pyhäinhäväistys kun lapsi vaatii edes ihmisoikeuksiaan kunnioitattavan. Kaikki lapsen normaali reagointi on siis loukkaavaa. Lapsen omakuvasta tulee sairaan vääristynyt. Lapsi häpeää lopulta sitten itse omia tarpeitaan ja oppii vain maastoutumaan ja miellyttämään. Useasti lapsi saa kuulla olevansa "vaikea lapsi" ja tämän uskoo koettaen muuttua.
Lasten epätäydellisyys, tunnepainotteisuus ja avuttomuus on heille häpeä ja kauhu. Paitsi silloin kun he näkevät lapsen pelossa oman valtansa ehdottomuuden.
Narsistien kaskoissidosrakkaus on kaava:
1) häpäisy ja 2) lohdutus – hämmentyneen lapsen tuottava kasvatusresepti.
Jos lapset joutuvat mukautumaan narsistin elämään ja siten elämään jatkuvan pelon ja epämääräisyyden ohjaamina varovaisesti varpaillaan, he melkein aina "sopeutuvat" tasapainottomuuteen ja sitten toistavat omassa elämässään tasapainotonta käyttäytymistä.
Lapset ottavat kaiken itseensä perheessä ja liian usein myöhemmin läheisriippuvasti itseään syyllistäen hakeutuvat tuhoisten ihmisten seuraan mielessään ikuisesti "auttaen ja ymmärtäen" sitä lapsuuden pimeää hahmoa.
Narsisti äitinä
Jos narsisti on nimenomaan äiti, lienee sillä suurempi merkitys lapsille, koska pääsääntöisesti vielä nykyisin äidin vaikutus lapsiin on suurempi kuin isän.
Narsistiäiti hallitsee marttyyraamisellaan, onhan hän "äiti" ja hänelle on sallittua mikä vaan ja aina voi vedota sekä hiljentää lapset: "olenhan teidät synnyttänyt ja kasvattanut".
Narsistiäidille on tärkeää, että lapset on "hyvinkasvatettuja", ahkeria koulussa; usein lasten tehtävä on täyttää hänen kaikki toteutumattomat haaveet. Mutta tytär ei suinkaan saa "kilpailla" äidin kanssa: tytär puetaan säkkimäisiin vaatteisiin, tytär ei saa meikata eikä näyttää kauniilta. Usein myös miehet mustamaalataan, jottei tytär vain "kilpailisi" miehistä äidin kanssa – tytöstä koulutetaan "feministiä".
Narsistiäidin lapset joutuvat usein "terapeutin" osaan; he joutuvat kuulemaan asioita, jotka eivät lapsille kuuluisi. Lapset huolehtivat asioista, jotka eivät heille kuulu.
Narsistiäidin lapset eivät kapinoi teineinä. He ovat oppineet ylikilteiksi alistujiksi ja nöyrtyjiksi, jotka pyrkivät kaikessa miellyttämään äitiään. Mutta säännöllisesti he pimahtavat kaksi-kolmikymppisinä – sen jälkeen, kun he pääsevät tai joutuvat äitinsä holhouksesta irti.
Narsisti ja toinen vanhempi
Narsisti ei voi sallia että toinen vanhempi olisi läheinen lapsilleen. Narsisti on suorastaan mustasukkainen ja tekeekin kaikkensa että vain hän voi olla se lasten tuki ja turva, heille tärkeä ihminen. Toista vanhempaa panetellaan systemaattisesti lapsille, osoitetaan ettei toinen vanhempi ole kunnon ihminen, ei välitä lapsista. Kaikessa kaaoksessa, mitä elämä narsistin kanssa väistämättä on, narsisti varmistaa sen, että hän on se pysyvä henkilö lasten elämässä.
Kommentit (24)
Minun äitini mielestä 'pahojen ihmisten' pahuus periytyy vielä heidän lapsiinsa ja lapsenlapsiinsa.
Isäni kaikki sukulaiset, heidän lapsensa ja lapsenlapsensa ovat pahoja, myös ne pikkulapset joita äitini ei ole koskaan edes tavannut.
Sanomattakin lienee selvää, että isäni on 'maailman hirvein ja pahin ihminen'.
Ainoa mikä tuossa yllä olevassa ei sopinut minuun, on kapinointi.
Kapinoin teini-iässä todella rankasti äitini mielivaltaa vastaan. Nykyisin pyrin vain pitämään etäisyyttä ja sivuuttamaan kommenttejaan ettei hän enää pääsisi tukahduttamaan minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka tuli tunne, että alkuperäisen viestin kirjoittaja on etäisän uusi vaimo ja jostain syystä ex-puolisoiden välillä on riitaa..
Eroriidat, jotka kohdistuvat lapsiin, ovat aihealue, jota haluaisin tutkia ja kirjoittaa siitä mutta tälä hetkellä aika ei anna myöden.
Suomessa menee oikeuteen vuosittain 2000 tapaamis- ja huotajuuskiistaa, joista 70 % on isien nostamia kanteita. miksi isät joutuvat hakemaan oikeudenpäätöksen saadakseen tavata lastaan? siis joka 5. ero päätyy riitaan lapsista ja oikeuteen asti. Saman verran varmasti päätyy sopuun tasolla tahi toisella eli noin 40-50 % eronneista joutuu tappelemaan tapaamisista. Miksi?
Hyvin usein siitä exmiehestä tehdään narsisti ja kaikki syy kaadetaan hänen päälleen.
Entäpä jos narsisti onkin äiti? Hän ei halua jakaa lastaan, hän on aina oikeassa ja vain hän tietää, mikä on lapsen paras.
Mitä noille huoltajuusriidan lapsille kuuluu kun he ovat 20 v ja 30 v?
Suomessa ei toteudu lapsen oikeus kumpaankin vanhempaan.
ap
Suomessa menee oikeuteen vuosittain 2000 tapaamis- ja huotajuuskiistaa, joista 70 % on isien nostamia kanteita. miksi isät joutuvat hakemaan oikeudenpäätöksen saadakseen tavata lastaan? siis joka 5. ero päätyy riitaan lapsista ja oikeuteen asti. Saman verran varmasti päätyy sopuun tasolla tahi toisella eli noin 40-50 % eronneista joutuu tappelemaan tapaamisista. Miksi?
ap
Vastaanpa tähän minäkin asian kokeneena. Ex-mieheni nosti huoltajuuskanteen yli puoli vuosikymmentä eromme jälkeen. Yhtenä perusteluna se, etten äitinä antanut isän tavata lapsiaan. Onneksi tallella oli lukematon määrä sähköposteja ja tekstiviestejä joissa pyysin isää tapaamaan lapsiaan monen kuukauden taukojen jälkeen, sekä tarjouduin antamaan lapsia tapaamisiin myös tapaamissopimuksen ulkopuolella.
Toisin sanoen isää ei kiinnostanut, mutta silti hän on "kaunistamassa" näitä tilastoja ja kantaa marttyyrin viittaa harteillaan isänä, joka joutuu taistelemaan saadakseen tavata lapsiaan.
Ja usko minua kun sanon, että näitä on paljon. Valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mitä noille huoltajuusriidan lapsille kuuluu kun he ovat 20 v ja 30 v?"
30 vuotiaana välit poikki äitiin, välit jäljellä isään. Toisen vanhemmat mollaaminen voi onnistua, kun lapsi on alaikäinen, mutta lapsi kasvaa aikuiseksi, ja oppii (toivottavasti) ajattelemaan omilla aivoillaan. Alkaa nähdä asioita toisesta näkökulmasta: mitä todella tapahtui.
jostain kopsattua tekstiä vai ap:n oma?
minä taidan olla tuollainen äiti :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä noille huoltajuusriidan lapsille kuuluu kun he ovat 20 v ja 30 v?ap
Minun lapset eivät ihan noin vanhoja vielä, mutta yläasteelle mentyään eivät ole suostuneet enää etälle menemään. Eivät edes soittele tai viestittele. Myöskään etä ei pidä yhteyttä lapsiinsa.
Tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että etä uuden puolisonsa kanssa panetteli lasten toista vanhempaa jatkuvasta lasten siellä ollessa.
Toimii siis myös toisin päin.
Joka sana on totta! Exalla on 3 tyttöä (nuorin on yhteinen). Olen itse kokenuut, minkälaista narsistin kanssa elämä on, vei kaikki henkiset voimat minusta. Tyttöni raukka on edelleen siellä! Jokaisesta tapaamisesta taistellaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miehen ex on narsisti.
kenenpä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroriidat, jotka kohdistuvat lapsiin, ovat aihealue, jota haluaisin tutkia ja kirjoittaa siitä mutta tälä hetkellä aika ei anna myöden. Suomessa menee oikeuteen vuosittain 2000 tapaamis- ja huotajuuskiistaa, joista 70 % on isien nostamia kanteita. miksi isät joutuvat hakemaan oikeudenpäätöksen saadakseen tavata lastaan? siis joka 5. ero päätyy riitaan lapsista ja oikeuteen asti. Saman verran varmasti päätyy sopuun tasolla tahi toisella eli noin 40-50 % eronneista joutuu tappelemaan tapaamisista. Miksi? Hyvin usein siitä exmiehestä tehdään narsisti ja kaikki syy kaadetaan hänen päälleen. Entäpä jos narsisti onkin äiti? Hän ei halua jakaa lastaan, hän on aina oikeassa ja vain hän tietää, mikä on lapsen paras. Mitä noille huoltajuusriidan lapsille kuuluu kun he ovat 20 v ja 30 v? Suomessa ei toteudu lapsen oikeus kumpaankin vanhempaan. ap
*taistelee tällaisen narsisti-exän kanssa, hän taitaa olla kuin oppikirjatapaus- oma äitinsä on todella tukahduttava tyyppi ja on kasvattanut tyttärensä samanlaiseksi- tai siis kasvatuksen tuotteena narsistiäidin kanssa, tästä miesystävän exästä on tainnut kasvaa narsisti. Uhkaa milloin milläkin asialla mennä oikeuteen ym. Narsistit kuluttaa myös näitä oikeusistuimia. Luulee tietävänsä mikä on lapselleen parasta, isä ei ole mitään. Niin ja siihen lisäksi tulee vielä mummo, joka on samanlainen. On siinä isä kovilla.
turha yleistää pelkästään naisiin.
Erittäin suurella prosentilla lapsiriidoissa jompi kumpi vanhempi narsisti tai muuten luonnevikainen. Valitettavaa, mutta totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas "pahinta, mitä lapselle voi tapahtua"... joopa joo. Entä onnettomuudessa vammautuminen? Pikku juttu, narsisitiäidin tai muuten vaan huonon äidin rinnalla. Ei mulla oo kun neliraajahalvaus, mut onneksi mutsi ei oo narsku!
Kannattaa lukea jo ihan yleissivistyksen takia kirja
"Naimisissa narsistin kanssa". Löytyy varsin hyvin kirjastoista.
Sieltä voi löytyä selityksiä, jos joku henkilö tai oma puoliso käyttäytyy hyvin oudosti ja järjettömästi, epäloogisesti, suuttuu asioista, joista kukaan muu ei suutu, saa raivareita, pyrkii kontrolloimaan, on hyvin mustasukkainen jne. Toinen ja vielä pahempi tapaus on sitten psykopaatit. Näitä on muutama prosentti ihmisistä.
Siis lukekaa se kirja. Ja jos kohtaatte kirjassa kerrottua käytöstä ja tunnette olonne huonoksi, niin älkää menkö naimisiin sellaisen henkilön kanssa, sillä ei se elämä siitä ainakaan parane.
Haluaisin tehdä tapaamissopimuksen ja olen ehdottanut sitä lapsen isälle lukuisia kertoja, vastaus on ei, ja perusteena se että ei pysty tietämään mahdollisia viikonloppumenojaan etukäteen. Näkee lasta KERRAN VUODESSA, perusteluina pitkä välimatka (Turku-Helsinki), isällä auto, minulla ei. Olen vienyt lasta bussin välityksellä isälle omalla kustannuksella ja lupautunut niin tekemään aina kun/jos isä vain haluaisi tavata lasta.
Muille puhuu että olen "kaikin tavoin" estänyt lapsen tapaamiset, että on isänä yrittänyt kaikkensa ja on voimaton sossutanttojen byrokratian edessä (ei ole kertaakaan ilmestynyt sovittuihin tapaamissopimusneuvotteluihin lastenvalvojalle) ja että on ylipäätään parempi olla olematta tekemisissä kanssani koska olen helvetin vaikea narsistiluonne.
Taas "pahinta, mitä lapselle voi tapahtua"... joopa joo. Entä onnettomuudessa vammautuminen? Pikku juttu, narsisitiäidin tai muuten vaan huonon äidin rinnalla. Ei mulla oo kun neliraajahalvaus, mut onneksi mutsi ei oo narsku!
Narsistivanhempi voi murskata lapsensa itsetunnon, masentaa hänet, tehdä hänestä täyden luuserin. Ja jos lapsi silti päätyy naimisiin, hän voi tehdä omalle lapselleen saman.
Asioita on toki vaikea verrata.
Kuulostaapas tännekin aika tutulta! Äitini ei ehkä ole noin kärjistetyn paha tapaus, mutta aikalailla sinnepäin!
Itsetuntoa ei ole, tunteiden kohtaaminen on vaikeaa ja koko aikuiselämän olen masentunut.
Jos ei äitini ole narsisti, niin ainakin marttyyri hän on.
Neljästä pojasta yksi on käsittääkseni selvinnyt henkisesti terveeksi kaikesta huolimatta. Hänen painostuskeinoihinsa on aina myös liittynyt häpeä, moraalisäännöt ym. Painostus. Yksikään neljästä pojastaan ei ole onnistunut perhe-/parisuhteissaan.
lasteni kohtalo siis on sinetöity julmasti.
Osa taas ei sitten pädekään, eli jotain positiivista?