Perheen rahojen käyttö ja menojen jakaminen

on yhteinen PERHE, jolla on yhteiset tulot ja menot!

Eli se maksaa, jolla on rahaa :)

Välillä se olen ollut minä, välillä mies.



Säännöllisistä menoista mies hoitaa lainakulut, minä taas kaikki muut laskut. Kaupassa käy se, kuka kerkee. Matkat yms. muut maksaa se, jolla on rahaa.



Ei ongelmia. Minä saan välillä vähän säästöön, ja sit noita rahoja käytetään koko perheen juttuihin. Yleensä just matkoihin tai muihin isompiin hankintoihin. En todellakaan koe, että säästämäni rahat olisivat MINUN! Ne ovat KOKO PERHEEN rahoja!



Ja ps. meillä on uusperhe 4 lasta ja silti homma toimii hyvin just näin!

Kaikki rahat menee perheen yhteiseen pottiin, osa säästötilille. Molemmat tehdään töitä yhteisen kodin eteen, sitä ei lasketa missä niitä töitä tehdään. Sama koskee kotitöitä, ne on yhteisiä silloin kun kotona ollaan. Kotiäidillä tai -isällä ei ole velvollisuutta olla "töissä" 24/7, kotona ollessaan jokainen tekee siellä tarvittavia hommia.

kun kovalla työllä ansaitut rahat menevät tavallaan toisen puolison käyttöön? Entä jos toinen on vaikka pienipalkkaisessa ammatissa, eikä tule koskaan olemaan se, jolla on enemmän rahaa?

kuka rahan on tienannut.

Eikö toista sitten harmita kun kovalla työllä ansaitut rahat menevät tavallaan toisen puolison käyttöön? Entä jos toinen on vaikka pienipalkkaisessa ammatissa, eikä tule koskaan olemaan se, jolla on enemmän rahaa?

jos edes miettii tuollaista??

Eihän ne lapsetkaan mitään tienaa ja niitä on vaan elätettävä! Vai luulitko, että lapsilisät ovat lapsen palkka, ja lapsen on tultava sillä toimeen?

Kaikki kotityöt ovat yhteisiä. Olemme perhe.

Tekeekö kotona oleva kuitenkin suurimman osan kotitöistä, kun viettää päivän kotona ja on aikaa?



Kyselen muiden kokemuksia siksi, että minun perheessäni on erimielisyyksiä juuri näistä asioista.

Kaikki kotityöt ovat yhteisiä. Olemme perhe.

Se maksaa, jolla on rahaa tilillä. Emme laske kuka maksaa eniten tms. vaan rahat on yhteisiä.

Kun on kotona päivät pitkät, ihan idiootti aihe edes riidellä.

Tekeekö kotona oleva kuitenkin suurimman osan kotitöistä, kun viettää päivän kotona ja on aikaa? Kyselen muiden kokemuksia siksi, että minun perheessäni on erimielisyyksiä juuri näistä asioista.

Tekeekö kotona oleva kuitenkin suurimman osan kotitöistä, kun viettää päivän kotona ja on aikaa?

Kyselen muiden kokemuksia siksi, että minun perheessäni on erimielisyyksiä juuri näistä asioista.

Kyllä minä päävastuussa olen kotitöistä, olen aina ollut. Mies hoitaa korkeintaan ruuanlaiton (josta en tykkää yhtään). Olen tyytyväinen tähän järjestelyyn ihan senkin takia, että miehen siivousjälki ei ole mistään parhaimmasta päästä =D

Kai siitä isommasta palkasta pitäisi enemmän tienaavalle olla edes jotain hyötyä?! Mitä järkeä siinä muuten on?

ja AINA, ihan AINA ovat rahat olleet yhteisiä. Ei olisi tullut mieleenkään mikään muu vaihtoehto. Ei minulle eikä miehelle. Nyt olemme 32/34v. ja meillä on kolme lasta, neljäs tulossa.



P.S. Tienaan enemmän kuin mieheni, mutta teen silti määrällisesti enemmän kotitöitä, hui! Ihan vaan siksi, koska teen paljon etätöitä ja työmatkoihin ei silloin mene aikaa (=olen enemmän kotona).

Koska niitä luonnollisesti ehtii siinä sivussa päivän aikana tekemään,ellei nyt sitten ole joku poikkeustapaus kuten vastasyntyneet kolmoset tms.Mielestäni on aivan luontevaa laittaa esim tiskit koneeseen heti syömisten jälkeen eikä odottaa iltaan että mies ne laittaa koneeseen,sehän olisi ihan järjetöntä.

Perhe pystyy elämään kivemmassa kodissa, ostamaan laadukkaampaa ruokaa, ehkä jopa matkustelemaan!

Kai siitä isommasta palkasta pitäisi enemmän tienaavalle olla edes jotain hyötyä?! Mitä järkeä siinä muuten on?

on yhteistä, ei tarvitse miettiä arvostuksia. Mitään ei jaeta puoliksi, vaan kaikki saadaan ja kaikesta vastataan yhdessä.

äitiys- ja vanhempainvapaalla niin, että mies maksoi lainanlyhennykset ja puolet ruuista, ja yhteiset laskut meni puoliksi. Ei se toisen kotonaolo meillä oikeuttanut vapautukseen lauantain siivousurakasta tai tiskivuorosta. Mies oli nimitttäin itse hoitovapailla ja tajusi, että siitä oli "loma" kaukana. Ekan lapsen äitiysloman aikaan vielä rutkutti, että miten sä et muka ehdi tekemään, mutta karu totuus valvotuista öistä, aikaisista aamuherätyksistä ja ns. omasta ajasta paljastui, kun jäi 8 kk ikäisen kanssa kotiin itse.



Hoitovapailla taas minä maksoin lainanlyhennykset ja mies teki kolme neljä päivää kuukaudesta työkeikkaa, äitini hoiti silloin apsia, niin että laskut ei aiheuttaneet meillä päänvaivaa. On muutenkin totuttu elelemään säästäväisesti.



Minä saan meillä isompaa palkkaa, mutta ei se vaikuta kuin niin, että minä teen isommat hankinnat, kuten huonekalut, kodinkoneet ja pikkurempat, enkä kysele niihin mieheltä osuuttaan. Muut laskut menee puoliksi, koska ei mieskään ihan huonosti tienaa. Meillä on omat säästötilit ja lasten säästötilit ja yksi yhteinen, johon laitetaan säästöön pahan päivän varalle.

Tulee aina olemaan, jos ei nyt jompi kumpi innostu vaihtamaan alaa. Tästä syystä mies on aina jäänyt kotiin hoitovapaalle heti, kun imetys on sen sallinut. Käytännössä olemme ollet ne 3 vuotta aika tasan puoliksi lasten kanssa kotona.



Me teemme molemmat mieleistämme työtä, josta maksetaan tietty määrä rahaa. Emme siis tee töitä palkan koon takia. Perhe, rahat, tulot ja menot ovat yhteisiä. En oikein ymmärrä, mitä tekisin OMILLA säästöilläni vai itse. Ei minulla kyllä ole säästöjä, eikä miehelläkään, koska käytämme uskollisesti kaiken, mitä tienaamme :) Mutta siis se "ylijäämä", minkä minä tienaan enemmän kuin mies, käytetään esim. yhteisiin lomamatkoihin. Ja miehen henkilökohtaiset menot ovat suuremmat, kuin mitä hänen tienistinsä. Tarkoittaen esim. sitä, että jos hän olisi naimisissa pienempipalkkaisen kanssa, ei hänellä voisi olla näin kalliita harrastuksia tai lomamatkoja ilman perhettä. Mutta kaikki saavat, mitä haluavat, joten asiat ovat oikein hyvin.



Meillä siis kaikki rahat menevät yhdelle ja samalle tilille, josta mies hoitaa koko perheen rahaliikenteen. Minä en edes tiedä salasanoja siihen tiliin. Tai onhan mulla omat, mutta ne on aina hukassa :)

että työssäkäyvä tekee vaikka yhden asian aina viikonloppuisin? Pesee koneellisen pyykkiä esimerkiksi tai tyhjentää astianpesukoneen ja pyyhkii keittiön pöydän? Arkisin kotona oleva vie sitten astiat pöydästä tiskiin ja pesee työssäkäyvän pyykit ja siivoaa lasten jäljet? Meidän tapauksessamme lasten jäljet ovat lelujen lisäksi vaipan- ja vaatteidenvaihdosta lattialle jääneitä vaippoja, vaatteita ja rättejä.

Koska niitä luonnollisesti ehtii siinä sivussa päivän aikana tekemään,ellei nyt sitten ole joku poikkeustapaus kuten vastasyntyneet kolmoset tms.Mielestäni on aivan luontevaa laittaa esim tiskit koneeseen heti syömisten jälkeen eikä odottaa iltaan että mies ne laittaa koneeseen,sehän olisi ihan järjetöntä.

siitä, että perhe on yhteis"yritys" eikä siinä voi olla niin, että toinen satsaa itseensä toisen kituuttaessa pienillä tuloilla.



Tässä vielä lakitekstiä aiheesta,



http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Avioliittolaki/Puolisoideno…

jako pitäisi toteuttaa siten, että yhteisesti hankittu lapsi kaventaa molempien tulotasoa tasavertaisesti.



Jos miehen palkka on 3000 käteen ja naisen 2000 käteen, yhteiset menot (vuokra/laina, ruoka, lasten kulut yms) esim. 2500 e/kk, antaa molemmat näihin menoihin saman prosettiosuuden, eli 50% tuloistaan. Täten omaa rahaa jää miehelle 1500 e ja naiselle 1000 e. Yhteinen omarahan osuus 2500 e, josta miehen osuus 60% ja naisen osuus 40%.



Kun sitten hankitaan yhteinen lapsi, miehen tulot edelleen 3000 ja naisen tulot 500 e. Yhteensä 3500, joista kiinteisiin kuluihin 2500 e ja yhteiseen omarahapottiin 1000 e. Tämä tonni jaetaan samalla suhteella, kuin ennen lastakin on ollut, eli miehelle 60% (=600 e) ja naiselle 40% (400 e).