Lue keskustelun säännöt.
Kuolema/kuollut ihminen herättää aina kysymyksiä olisko kysyttävää minulta joka olen
14.05.2011 |
nähnyt sekä oksennukseensa tukehtuneen, itsemurhan tehneen, onnettomuudessa kuolleen, vanhuuteen kuolleen ja viimeisimpänä sairauteen kuolleen ihmisen?
Ja ei, en ole ns alalla vaan kaikki nuo hlöt olleet läheisiäni paitsi oksennukseensa tukehtunut ja itsarin tehnyt.
Kommentit (15)
Aika paljon olen vainajia ja kuolemista ehtinyt nähdä työn takia. sh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän perehntyneitä mihin??
Ja en mielestäni sanonut etteikö minulla olisi ns kirjatietoa aiheesta, sitä kun piti tietty määrä opiskella vaikken sairaala tms maailmaan päätynytkään alallani.
Vaika voihan sitä tuollakin tavalla mitätöidä tavallisen ihmisen traumaattisetkin kokemukset kuolemisesta, kiitos vain.
ap
tuo "materiakasa"-asia on mielestäni jokaisen omassa päässä eli miten sen kuolleen kokee ja mitä siitä ajattelee.
Läheisten kohdalla minä olen ajatellut, että hän on hyvässä paikassa, ei ole kipuja yms ja että tosiaan siinä on vain se rakkaan kuori.
Pitkän sairauden ja kovien tuskin jälk ihminen näyttää levolliselta ja siltä kuin, noh, nukkuisi.
Se oli rauhoittava kokemus sinällään.
ap
Oliko itsemurhan tehneet jotenkin kärsineemmän näköisiä kuin luonnollisesti kuolleet? Onko kuollut vain kasa jotain materiaa? Vai liittyykö siihen arvokkuutta?
Enemmän perehntyneitä mihin??
Ja en mielestäni sanonut etteikö minulla olisi ns kirjatietoa aiheesta, sitä kun piti tietty määrä opiskella vaikken sairaala tms maailmaan päätynytkään alallani.Vaika voihan sitä tuollakin tavalla mitätöidä tavallisen ihmisen traumaattisetkin kokemukset kuolemisesta, kiitos vain.
ap
on eri asia nähdä kuolleita kuin työskennellä kuolevien parissa, nähdä kuolemaa ja laittaa vainaja
Kunhan vain saat sen "viimeisen sanan".
Eli käytännön elämä joka tapahtuu työelämän ulkopuolella ei siis "opeta" mitään eikä anna vastauksia?!
Ok, kummasti minä vain koen että olen oppinut kokemuksistani paljonkin ja saanut ihan sitä käytännönkin kokemusta mm siitä laskeeko kuollut ihminen eritteet allensa.
Kasvaisit aikuiseksi ja kommentoi sitten, lisäksi sinulle tekisi pieni empatia ja tunneäly-kurssi hyvää, mutta sellaisiahan ei valitettavasti järjestetä+että sitä ei opita "edes" siellä työelämässä:D
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko saanut ammattiapua näiden tilanteiden käsittelyyn?
Erityisesti odottamaton kuolema on ammattilaisillekin rankka kokemus, saati 'maallikolle'.
Minä olen "laittanut" vainajan, pitänyt kädestä kun hän meni "rajan yli", pessyt, pukenut jne.
Vainaja oli 47v äitini.
Opin siitä aikalailla ja nimenomaan sellaista mitä sinulla ei tunnu olevan vaikka se tekisikin sinulle erittäin terää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jonkun laittamasta kysymyksestä siitä laskeeko kuollut hlö ulosteet/virtsat alleen.
ap
Oletko saanut ammattiapua näiden tilanteiden käsittelyyn?
Erityisesti odottamaton kuolema on ammattilaisillekin rankka kokemus, saati 'maallikolle'.
on pelkkä kuori.
Tämä ajatus oli päällimmäisenä mielessä kun hyvästelin isäni ruumiin sairaalassa aikoinaan. Varsinaiset hyvästit tulivat hetkeä aiemmin kun hän vielä eli ja hengitti.
Kuollut ruumis on eloton, liikkumaton, epäluonnollinen - tai riippuu itse asiassa miten kuolema on tapahtunut ja missä olosuhteissa. Minun isässäni nousi sattumoisin kuolonjäykkyys välittömästi, mikä on hyvin harvinaista. Sellaista eivät useimmat ihmiset pääse/joudu elinaikanaan näkemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä älähdän helposti kun kohtaan selvää tunneälyn puutetta, lasten kaltoinkohtelua, rasismia, suvaitsemattomuutta, mustavalkoisuutta jne ja niitähän riittää tällä palstalla.
ap
Hänelle ei ilmeisesti voi kommentoida mitään oikein. Joten jospa ihan vain nyt pitäisit yksinpuhelun siitä mitä haluat kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alkoi kuolonkankeus silloin amaulla kun hän 02 aikaan kuoli.
Ja 2-vkoa kuoleman jälk kun kappelissa vielä hyvästit jätin äidin siskon kanssa niin kokemus olikin jo aivan erilainen, hieman emämiellyttäväkin koska äidin kasvot eivät olleet niinkään levollisen/kauniin näköiset..
ap
on pelkkä kuori.
Tämä ajatus oli päällimmäisenä mielessä kun hyvästelin isäni ruumiin sairaalassa aikoinaan. Varsinaiset hyvästit tulivat hetkeä aiemmin kun hän vielä eli ja hengitti.
Kuollut ruumis on eloton, liikkumaton, epäluonnollinen - tai riippuu itse asiassa miten kuolema on tapahtunut ja missä olosuhteissa. Minun isässäni nousi sattumoisin kuolonjäykkyys välittömästi, mikä on hyvin harvinaista. Sellaista eivät useimmat ihmiset pääse/joudu elinaikanaan näkemään.
Riippuen mm. kuolinsyystä, siitä onko tajuissaan, akuutista terveydentilasta...olen nähnyt ihmisen jonka ilme ei todellakaan ollut levollinen. Joka näytti siltä kuin henki olisi todella revitty pois väkisin. Kuitenkin oli pitkään sairastanut, laiha, kuolemansairas ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun selvästi haluat, että niitä sinulta kysyttäisiin
Oliko itsemurhan tehneet jotenkin kärsineemmän näköisiä kuin luonnollisesti kuolleet? Onko kuollut vain kasa jotain materiaa? Vai liittyykö siihen arvokkuutta?