Perintö veisi luottotiedot! -mitä tehtävissä?
Eli kyseessä olisi vanhempien asunto-osake, jonka arvo noin 60000 euroa. Vanhemmilla yhtiövelkaa 40000 euroa peruskorjausten jäljiltä. Tulossa putkiremontti, jota ei voi välttää. Leski aikoo jäädä asuntoon, perillisen (aikuinen lapsi) pitäisi pystyä maksamaan osuutensa yhtiölainasta. Hän ei tähän pysty. Leski ei suostu myymään asunto-osaketta. Muuta omaisuutta ei ole. Putkiremontti rahoitettaisiin taas yhtiölainalla.
Onko perillisellä mitään keinoa välttää yhtiövelkojen maksu = luottotietojen menetys ja velkakierteeseen joutuminen? Perinnöstä ei voi luopua, sillä perijällä on omia alaikäisiä lapsia, eikä heillä olisi mitään mahdollisuutta selvitä yhtiölainojen maksusta.
Kommentit (47)
. Jos yhtiölaina jää maksamatta, taloyhtiö lunastaa asunnon itselleen ja se hinta voi olla paljon pienempi kuin nyt saatava markkinahinta. .
Ei taloyhtiö mitään lunasta. Taloyhtiö ottaa asunnon 3 vuodeksi hallintaansa, häätää asukkaan ja ottaa tilalle vuokralaisen, jonka maksamilla vuokrilla maksetaan maksamatta jääneitä vastikkeita. Tilanne voi kestää max. 3v, jonka jälkeen asunnon hallinta on palautettava omistajalle. Jos lainaa edelleen maksamatta, niin sitten taas sama rumba uudelleen...
Hallintaanoton aikana omistajalla on oikeus myydä asunto, muttei hallita sitä. Ymmärtääkseni hallintaanotto jatkuu määräajan vaikka omistaja vaihtuisikin, sillä hallintaanotto kohdistuu osakkeisiin.
eihän sitä yhtiölainaa kerralla tarvitse maksaa vaan rahoitusvastikkeena vähän kuukaudessa. Ja tietenkin perinkunta sopii, että asunnon hallintaoikeuden käyttäjä (eli siis se leski) maksaa rahoitusvastikkeen ja hoitovastikkeen, vaikkei hänen vuokraa tarvitsekaan maksaa, eihän muussa ole järkeä. Kysykää lakimieheltä, tämä on varsin tavanomainen järjestely.
eli vaikka leskelle jää oikeus asua, ei se tarkoita, että hän asuu ilmaiseksi. Leski maksaa tietysti vuokraa asumisestaan sille toiselle omistajalle.
Vaikka pesää ei jaettaisi, yhtiövelat on silti jonkun maksettava. Leski ei pysty niitä yksin maksamaan. Mitä pesän jakamatta jättäminen auttaisi?
eli maksaa 50% kustannuksista, ei sen toisen osakkaan tarvitse lesken puolesta maksaa mitään. Eli liian kallis asunto kannattaa myydä.
Pankki antaa kyllä lainaa omaisuutta vastaan.
Olethan ottanut huomioon tasingon? Eli perittäväksi tulee vain puolet, joten tulevasta yhtiölainastakin täytyy maksaa vain puolet.
Perinnöstä vähennetään ensin velat eli perittävää olis 20 000, joka tasingon ansiosta jaetaan puoliksi eli 10 000e .
Pidän kuitenkin epätodellisena, että asunnon arvo olis noin alhainen, vaikka noin suurella rahalla on korjattu. Vai tarkoitatko, että asunnon arvo on 100 000e, josta 40 000e on lainaa?
"eihän sitä yhtiölainaa kerralla tarvitse maksaa vaan rahoitusvastikkeena vähän kuukaudessa. Ja tietenkin perinkunta sopii, että asunnon hallintaoikeuden käyttäjä (eli siis se leski) maksaa rahoitusvastikkeen ja hoitovastikkeen, vaikkei hänen vuokraa tarvitsekaan maksaa, eihän muussa ole järkeä."
Tuskin leski suostuisi tähän. Lesken tulot noin 650 euroa/kk. Pysyy hädin tuskin maksamaan vastikkeen. Itsellä on opintolainat lyhennyksessä, joten ei ole enää varaa yhtään lyhentää mitään ylimääräistä (rahoitusvastiketta). Yhtiövastike on reilut 300 euroa (sis. vesi ja sähkö) ja rahoitusvastike korkoineen reilu 300 euroa/kk. Putkiremontin jälkeen toki rahoitusvastike nousisi vielä korkeammaksi. Leskellä ei siis muuta mahdollisuutta kuin maksattaa perijällä yhtiövelasta sen minkä voi. Vastikkeeseen hän saa eläkkeensaajan asumistukea (ei tietenkään koko summaa).
Onko perikunnalla laillista oikeutta "pakottaa" leski maksamaan rahoitusvastike?
Eihän siinä ole järkeä, että te vaikka vuosikymmeniä maksatte hänen asumistaan.
Eihän teillä kenellekään ole varaa tuohon asuntoon.
Ei leskellä eikä teillä. Ainoa järkevä mahdollisuus on myydä asunto ja saaduilla rahoilla maksaa perintövero. Leski vuokralle johonkin mihin hänellä on varaa.
Tuleeko asumistuki nousemaan nyt kun asuu asunnossa yksin?
"Myykää asunto. Sillähän tuosta pääsee.."
Tämän haluaisinkin tehdä. Leski ei. Hänellä lakisääteinen asumisoikeus, ja hän pitää siitä kiinni. Se vielä kirjattiin testamenttiin erikseen lesken pynnöstä (vaikka laki sen takaa muutenkin).
Ja ikävä kyllä summa on oikea. Asuntoa on jo korjattu lähes koko sen arvolla. On tälläinen 70-luvun betonielementtitalo kaupungin huonomaisella alueella. Jolla ei ole kuin tunnearvoa siinä ikänsä asuneille köyhille vanhuksille.
toimi vastaavassa tilanteessa siten, että leski hoiti asumiskulujen ja velkojen maksamista.
Jos leskellä ei ole varaa maksaa asumistaan, täytyy hänen pistää asunto myyntiin ja muuttaa halvempaan asuntoon.
Vaikka hänellä on oikeus asua kodissaan, ei hänellä ole oikeutta maksattaa asumistaan perikunnan jäsenillä.
luottotietoja ei tietenkään kannata tuon takia menettää. Siinä häviää kaikki. Jos yhtiölaina jää maksamatta, taloyhtiö lunastaa asunnon itselleen ja se hinta voi olla paljon pienempi kuin nyt saatava markkinahinta.
Velka ei tietenkään häviä mihinkään, vaan on päästävä velkajärjestelyyn, jossa velkaa voidaan pyrkiä saamaan anteeksi. Mutta siihen menee se 15 vuotta, jolloin velkaa lyhennetään ulosotossa.
ei leskellä mitään lakisääteistä oikeutta ole asua asunnossa jos hänellä ei ole siitä varaa maksaa.
"Tuleeko saamaan leskeneläkettä? Tuleeko asumistuki nousemaan nyt kun asuu asunnossa yksin?"
Ei saa leskeneläkettä. On jo täyttänyt 65 vuosia sitten. Asumistukea eivät saaneet ennen, nyt leski saa noin 200 euroa/kk asumistukea.
Ja leski haluaa, ikävä kyllä, pitää kiinni asunnosta. On asunut siinä lähes koko aikuisikänsä. Naapurit ovat parhaat kaverit. Ei mitään järkeä, mutta leskelle asunnolla on tunnearvoa.
Perikunnalla ei taida olla laillista mahdollisuutta pakkomyydä asuntoa?
Eli lesken on maksettava osuutensa mukaisesti puolet kuluista sekä lisäksi vuokraa asumisestaan sille toiselle omistajalle. Yleensä asia hoidetaan niin, että asukas maksaa vastikkeet kokonaan ja kuittaa sillä "vuokransa".
Jos leskellä ei ole varaa maksaa osuuttaan, on asunto myytävä ja lesken muutettava muualle, sillä lesken oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin ei trakoita sitä, että muiden olisi maksettava hänen asumisensa. Leski vastaa kuluistaan ja asunnossa asumisestaan.
Otapa yhteyttä lakimieheen ja kysy, että mitkä on vaihtoehdot.
Itse en oikein usko tuota, etteikö ole mahdollisuutta luopua perinnöstä. Eiköhöän sitä vaan saa sanoa, että ei ota perintöä vastaan? Meneekö se silloin muka pakolla lapsille? Ei minusta, koska he eivät ole rintaperillisiä.
Itsellä on mahdollisuus, että voi tulla vastaava tilanne joskus eteen, mutta sillä erotuksella, että itseni niskaan voi tulla kymmenien tuhansien eurojen velat vielä. Meinaan kyllä itse niistä selvitä enkä häätää leskeä pois omasta kodistaan.
Kerrot, että isäsi luopui perinnöstään vasta pari vuotta sitten, vaikka perittävät ovat kuolleet 60 ja 70-luvuilla. Perinnöstä pitää luopua ennen perukirjoitusta, joten tässä lienee tapahtunut normaali joko lohajoitus tai kauppa.
Perinnöstä kieltäytyminen tarkoittaa, että kieltäytyjä on kuin kuollut, eli hänen lapsensa perivät. Eli ei teille tule perittävää, koska isänne on antanut/myynnyt osuutensa pois, ettekä te saa mitään tietoa.