Nimiäiset, prometheusjuhlat, maistraattihääjuhlat...
Pidätkö niitä vain turhina juhlina, joita ei-kristityt hamuavat itselleen?
Vai osaatko arvostaa myös toisenlaisen elämänkatsomuksen juhlia?
Nimenanto, aikuistuminen, avioliitonsolmiminen... Ei kristityt ole niitä keksineet. Lähes joka kulttuurissa näitä juhlitaan eri tavoin.
Kommentit (65)
Valkoinen mekkomainen asu lapsella juhlassa on ollut hyvinkin pitkä perinne, eikä se ole vain kristillinen. Asulla on tarkoitus kunnioittaa juhlaa. Eihän aikuinenkaan pukeudu arkivaatteeseen :) Suvun puvun käyttäminen vahvistaa liitosta sukuun, eikä sillä ole mitään tekemistä kirkon, seurakunnan tai kristinuskon kanssa.
vaikka esim. isovanhempien 60v juhlassa sen 3 kk ikäisen voisi varsin hyvin pitkään valkoiseen mekkoon pukea, eikös. Asullahna kunnioitetaan juhlaa.
Meillä nimiäisissä kerroimme syyt miksi valitsimme kyseiset nimet (mies kertoi toisesta ja minä toisesta nimestä). Sitten kohotettiin malja suvun uudelle tulokkaalle ja syötiin. Mikä tuossa feikkasi ristiäisiä? Se että söimme?
Juhla on tismalleen kuin kirkollinen vastineensa, papin sijaan puhuu joku muu. En ymmärrä, miksi nimiäiset feikkaavat ristiäisiä.
siinä papin puheen jälkeen. Ja ristitty kädet rukoillessamme uuden tulokkaan siunaamiseksi. Ja sitten syöty. Eli aika lailla veditte ristiäisten kaavalla, mutta ette laulaneet virttä.
mutta ymmärräthän toki kristittynä, että kasteessa lapsi otetaan seurakunnan jäseneksi. Muu ohjelma on vain ihmisten siihen liittämää. Ristiäiset eivät ole nimenantojuhla, vaan ristiäisten tarkoituksena on ottaa lapsi SRK:n jäseneksi.
Nimiäiskaava on pitkälti sama kuin ristiäiskaava. Se tässä kummastuttaa, ei niinkään se, minkä nimen lapsi saa. Missään muussa juhlassa lapsilla ei ole ylipitkää valkoista mekkoa kuin nimiäisissä ja ristiäisissä, vaikka se miten jonkun mukaan oli perinteinen juhla-asu lapselle.
kasteeseen on. Ristiäisissä tehdään ihan sitä, mitä vanhemmat haluavat kasteen ohella tehtävän. Joillain se nimi kerrotaan vasta ristiäisissä, mun suvussa nimi on ollut tapana julkistaa jo etukäteen. Olen ollut tasan yksissä ristiäisissä, joissa nimen taustoista on kerrottu jotain.
Enkä ole ollut yksissäkään nimiäisissä, joissa lapsi olisi puettuna ylipitkään valkoiseen mekkoon.
Mitä nimiäisissä muuten saisi tehdä sun mielestä?
Valkoinen mekkomainen asu lapsella juhlassa on ollut hyvinkin pitkä perinne, eikä se ole vain kristillinen. Asulla on tarkoitus kunnioittaa juhlaa. Eihän aikuinenkaan pukeudu arkivaatteeseen :) Suvun puvun käyttäminen vahvistaa liitosta sukuun, eikä sillä ole mitään tekemistä kirkon, seurakunnan tai kristinuskon kanssa.
vaikka esim. isovanhempien 60v juhlassa sen 3 kk ikäisen voisi varsin hyvin pitkään valkoiseen mekkoon pukea, eikös. Asullahna kunnioitetaan juhlaa.
Se ei tarkoita sitä, että sinun olisi pitänyt törmätä siihen. En tiedä kastemekon historiasta, mutta eikähän tässä vihjattu siihen suuntaan että se on peräisin pakanalliselta ajalta.
eli niemen taustan kertominen ja syöminen on kristillisen juhlan matkimista? Olisiko ollut parempi jos olisimme istuneet mykkinä ja syömättä?
Minä kun luulin että se kristillinen osuus on pappi, vesi, seurakuntaan liittäminen, rukoilu, siunaaminen, virret jne.
Meillä nimiäisissä kerroimme syyt miksi valitsimme kyseiset nimet (mies kertoi toisesta ja minä toisesta nimestä). Sitten kohotettiin malja suvun uudelle tulokkaalle ja syötiin. Mikä tuossa feikkasi ristiäisiä? Se että söimme?
Juhla on tismalleen kuin kirkollinen vastineensa, papin sijaan puhuu joku muu. En ymmärrä, miksi nimiäiset feikkaavat ristiäisiä.
siinä papin puheen jälkeen. Ja ristitty kädet rukoillessamme uuden tulokkaan siunaamiseksi. Ja sitten syöty. Eli aika lailla veditte ristiäisten kaavalla, mutta ette laulaneet virttä.
Mussutetaan toisten uskonnottomista juhlista, mutta ei ymmärretä sitä, että kristittyjen juhlat on apinoitu pakannallisista juhlista. Perehtykääpä vähän siihen "uskoonne" ennen kuin teette itsestänne naurettavia.
Enemmän minä arvostan uskonnottomia, he ovat ajatelleet asioita eivätkä vain tehneet kuten aina on tehty.
Joskus kuitenkin ihmetyttää se, että esim. nimiäisissä yritetään matkia kastetta mahdollisimman pitkälle (esim. pirskotetaan vauvan päälle jotain nestettä). Eikö tästä tule vain se ajatus, että uskonnollinen juhla on se oikea ja ei-uskonnollinen vain korvike? Minusta kannattaisi miettiä sitten ihan omat juhlamenot alusta pitäen.
Meidän lapsilla on ollu nimiäiset ja ei tullu mieleenkään purskotella mitään. Ihan kiva vaan, kun vauva sai rauhassa olla kopassaan.
Suvussa kiertänyt kastemekko kyllä puettiin vauvalle päälle valokuvauksen ajaksi ja jokaisella lapsella on ollut oma rusetti mekossa. Kuviin pääsivät kaikki halukkaat. Kummien sylissä etenkin haluttiin vauvaa kuvata. Ja isovanhempien, sisarusten jne.
Myöskin kummitodistukset tilattiin ja miehen kanssa pidettiin kummeille ja vieraille puhe kummeuden merkityksestä ja jaettiin todistukset.
Lopuksi sitten kakkuja ja yleistä juttelua. Tarkoituksena oli toivottaa vauva tervetulleeksi meidän yhteisöön ja julkistaa vauvalle annettu nimi. Yhteisönä pidän siis perhettä, sukua ja ystäviä.
Nimiäiset on mielestäni hyvä tapa, sillä lapsivuodeaikana ei jaksa ottaa vieraita vastaan. ollaankin vedottu aina siihen, että tavataan ystävät ja sukulaiset sitten nimiäisissä ja kaikki on sitten kutsuttu sinne hiukan päälle kuukausi vauvan syntymän jälkeen. Lapsivuodeaikana on sitten saatu olla rauhassa, kun läheiset tietävät tämän meidän tapamme. Tietysti aivan läheisin perhe on tullut käymään (molempien vanhemmat) ja auttaneet hieman arjessa.
yli 4-vuotiaana ollut uskonnollisissa ristiäisissä, enkä siis tunne niiden kaavaa. Silti järjestin suunnilleen samanlaiset nimiäiset omalle lapselleni kuin tuo edellinen kuvasi. Mitenkähän tämä nyt on mahdollista? Olenko minäkin jotenkin alitajuisesti "feikannut ristiäisiä"? Vai olisko niin, että juhlatilanne itsessään tukee tietynlaista kaavaa?
Ja kristinuskohan omi aikoinaan kaikki esikristittyjen juhlapyhät, antoi pakanallisille olennoille (esim. joulupukki) kristittyjä merkityksiä jne. että kristityt ampuvat kyllä omaan nilkkaansa jos lähtevät syyttelemään kopioinnista.
Meillä nimiäisissä kerroimme syyt miksi valitsimme kyseiset nimet (mies kertoi toisesta ja minä toisesta nimestä). Sitten kohotettiin malja suvun uudelle tulokkaalle ja syötiin. Mikä tuossa feikkasi ristiäisiä? Se että söimme?
Juhla on tismalleen kuin kirkollinen vastineensa, papin sijaan puhuu joku muu. En ymmärrä, miksi nimiäiset feikkaavat ristiäisiä.
siinä papin puheen jälkeen. Ja ristitty kädet rukoillessamme uuden tulokkaan siunaamiseksi. Ja sitten syöty. Eli aika lailla veditte ristiäisten kaavalla, mutta ette laulaneet virttä.
ei ollut lapsella valkoista kaapua päällä.
t. 50
Emme pitäneet mitään juhlia, lähipiiri kävi omaan tahtiinsa vauvaa katsomassa ja kun nimipaperi oli lähetetty maistraattiin, ilmoitimme vauvan nimen lehdessä.
Ja kristinuskohan omi aikoinaan kaikki esikristittyjen juhlapyhät, antoi pakanallisille olennoille (esim. joulupukki) kristittyjä merkityksiä jne. että kristityt ampuvat kyllä omaan nilkkaansa jos lähtevät syyttelemään kopioinnista.
Eli siis joulupukki on pakanallinen perinne ajalta ennen kristinuskoa :D
"Vanhassa pakanallisessa Suomessa nuuttipukki oli mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Hän laittoi pukin sarvet päähän muuttuakseen šamanistisen perinteen mukaan pukin kaltaiseksi. Asuun kuuluivat myös tuohinaamari ja nurin käännetty turkki. Pukki vaelteli talosta taloon juoden tarjottua alkoholia. Hän saattoi pelotella lapsia ja olla humalassa. Joskus pukki myös jakoi lahjoja kilteille ja vitsoja tuhmille lapsille."
Lisää tietoa mm. kirjassa Juhlan aika, suomalaisia vuotuisperinteitä (Sirpa Karjalainen)
Ja kristinuskohan omi aikoinaan kaikki esikristittyjen juhlapyhät, antoi pakanallisille olennoille (esim. joulupukki) kristittyjä merkityksiä jne. että kristityt ampuvat kyllä omaan nilkkaansa jos lähtevät syyttelemään kopioinnista.
Eli siis joulupukki on pakanallinen perinne ajalta ennen kristinuskoa :D
Ja kristinuskohan omi aikoinaan kaikki esikristittyjen juhlapyhät, antoi pakanallisille olennoille (esim. joulupukki) kristittyjä merkityksiä jne. että kristityt ampuvat kyllä omaan nilkkaansa jos lähtevät syyttelemään kopioinnista.
Eli siis joulupukki on pakanallinen perinne ajalta ennen kristinuskoa :D
Koko joulu on pakanallinen perinne ajalta ennen kristinuskoa. Kerro toki mitä kristillistä joulupukissa on.
t. se nuuttipukista kirjoittanut
Ja kristinuskohan omi aikoinaan kaikki esikristittyjen juhlapyhät, antoi pakanallisille olennoille (esim. joulupukki) kristittyjä merkityksiä jne. että kristityt ampuvat kyllä omaan nilkkaansa jos lähtevät syyttelemään kopioinnista.
Eli siis joulupukki on pakanallinen perinne ajalta ennen kristinuskoa :D
Koko joulu on pakanallinen perinne ajalta ennen kristinuskoa. Kerro toki mitä kristillistä joulupukissa on.
Eli aikuistumista ei saa juhlistaa kuin kristitty/konfirmoitu?
Miten se niinkuin näkyy? Minusta siinä että käy jonkun kesäleirin ja siellä hiukan miettii näitä elämänjuttuja ei vielä ole mitään aikuistumista. Ok, ei rippikoulukaan mikään saavutus ole, lähinnä monelle pelkkä perinne. Mutta tuota protuleirin aikuistumista mä en kyllä käsitä. Mitä siinä oikein juhlitaan? Sitä että on vietetty kiva leiri ja vähän juteltu syntyjä syviä? Ei niistä lapsista mitään aikuisia tule, kunhan haluavat saman kuin muutkin. Leirin ja juhlat, vanhemmillekin on kivempi kun lapsi käy jokun leirin ettei tarvi hävetä sukulaisten edessä niin paljon. Voi sitten ylpeästi kertoa kuinka meidän Nico-Petteri julii aikuistumista :)) Ja se Nico-Petteri käärii hyvät rahat taskuunsa ja jatkaa sitä röökaamista ja juopottelua kuten ennekin.
Noin niinkuin kärjistettynä. ja ohiksena muuten, en ole 3/21.
Eli aikuistumista ei saa juhlistaa kuin kristitty/konfirmoitu?
Miten se niinkuin näkyy? Minusta siinä että käy jonkun kesäleirin ja siellä hiukan miettii näitä elämänjuttuja ei vielä ole mitään aikuistumista. Ok, ei rippikoulukaan mikään saavutus ole, lähinnä monelle pelkkä perinne. Mutta tuota protuleirin aikuistumista mä en kyllä käsitä. Mitä siinä oikein juhlitaan? Sitä että on vietetty kiva leiri ja vähän juteltu syntyjä syviä? Ei niistä lapsista mitään aikuisia tule, kunhan haluavat saman kuin muutkin. Leirin ja juhlat, vanhemmillekin on kivempi kun lapsi käy jokun leirin ettei tarvi hävetä sukulaisten edessä niin paljon. Voi sitten ylpeästi kertoa kuinka meidän Nico-Petteri julii aikuistumista :)) Ja se Nico-Petteri käärii hyvät rahat taskuunsa ja jatkaa sitä röökaamista ja juopottelua kuten ennekin.
Noin niinkuin kärjistettynä. ja ohiksena muuten, en ole 3/21.
Onko siinä jotain ylpeilyn aihetta, että mukula käy vähän opettelemassa liirumlaarumia ulkoa ja piipahtaa kirkossa konfirmaatiossa vaikka uskonto ei voisi vähempää kiinnostaa? Sitten ulistaan kun sukulaiset eivät anna tarpeeksi paljon/kalliita lahjoja. Tuota minä häpeäisin. Protulle mennään kuitenkin omasta tahdosta ja kiinnostuksesta, toisin kuin riparille. Aikuistumisriitti se on kuitenkin, vaikka sinä et sitä ymmärtäisi kun olet noin rajoittunut.
siinä 14-16 viässä. Hyvin usein siihen liitty joku rituaali josa käsitellään henkistä elämää.
Eli aikuistumista ei saa juhlistaa kuin kristitty/konfirmoitu?
Miten se niinkuin näkyy? Minusta siinä että käy jonkun kesäleirin ja siellä hiukan miettii näitä elämänjuttuja ei vielä ole mitään aikuistumista. Ok, ei rippikoulukaan mikään saavutus ole, lähinnä monelle pelkkä perinne. Mutta tuota protuleirin aikuistumista mä en kyllä käsitä. Mitä siinä oikein juhlitaan? Sitä että on vietetty kiva leiri ja vähän juteltu syntyjä syviä? Ei niistä lapsista mitään aikuisia tule, kunhan haluavat saman kuin muutkin. Leirin ja juhlat, vanhemmillekin on kivempi kun lapsi käy jokun leirin ettei tarvi hävetä sukulaisten edessä niin paljon. Voi sitten ylpeästi kertoa kuinka meidän Nico-Petteri julii aikuistumista :)) Ja se Nico-Petteri käärii hyvät rahat taskuunsa ja jatkaa sitä röökaamista ja juopottelua kuten ennekin.
Noin niinkuin kärjistettynä. ja ohiksena muuten, en ole 3/21.
siis joulupukki on esimerkkinä tapauksesta, jossa kristinuskon myötä pakanalliselle olennolle annettiin kristillinen merkitys. Kirjoitin kyllä epätarkasti. t. 50
pois keskinäinen kateus ja arvostelu.
Kirkko on aikoinaan hamunnut itselleen varmaan kaikki pakanajuhlat ja kuorruttanut ne kristinuskolla.
Nyt kirkkokansa paheksuu täällä ihmisiä, jotka haluavat muistaa ihmiselämän kohokohtia jollain muulla tavalla kuin sillä, millä he itse ovat tottuneet niitä juhlimaan.
Vastasyntynyt saa nimen: sitä voi juhlia.
Nuori on aikuisuuden kynnyksellä: sitä voi juhlia.
Nuoripari haluaa virallisen suhteen niin ystävien, sukulaisten kuin viranomaisten edessä: sitä voi juhlia.
Väliin mahtuvat niin valmistujaisjuhlat kuin muutkin joko henkilölle itselleen tärkeät välietapit tai perheelle/suvulle, kuka niitä juhlia missäkin vaiheessa järjestää.
Toisten mielestä sukujuhlissakin pitää olla hengellinen osuus, toisten mielestä ei.
Todennäköisesti jokainen juhla menee suht saman kaavan mukaan, oli mukana kirkollinen osuus tai ei. En usko, että kukaan järjestäisi esim. nimiäisiä niin päin, että ensin syödään ja vasta ovella, kun vieraat on lähdössä, kerrotaan nimi ja sen historia. Kyllä juhlan "kaava" menee ihan samassa järjestyksessä sekä uskonnollisissa juhlissa kuin uskonnottomissakin. Ja jos vanhemmat ova asioista hiukan eri mieltä, voi koko juhla olla iloisesti sekoitus kaikkea.
ja vielä loppukaneetti: nimiäisissä juhlitaan uutta lasta ja sen nimeä. Ristiäisissä taas ymmärtääkseni juhlitaan uutta lasta ja lapsen kastetta seurakunnan jäseneksi. Nimi tulee siinä ikäänkuin kaupan päälle. Ja salassahan nimi on pidetty siihen asti taikauskon vuoksi, vai mitä? Eikös se mene niin, että niin kauan kun lapsi ei ole kastettu seurakunnan jäsen, pahat voimat voivat vallata lapsen ja lapselle tapahtuu jotain pahaa. Siksi lapsen nimeä ei kerrota. Näin ainakin yksi ystäväni selitti hollantilaiselle ystävälleen, joka ihmetteli, miksi nimeä ei saa kertoa muille ennen ristiäisiä. Hollannissa myös kristityt antavat lapselle nimen heti syntymän jälkeen ja kertovat sen myös kaikille. Ristiäiset on ihan eri asia.
Nimiäiskaava on pitkälti sama kuin ristiäiskaava. Se tässä kummastuttaa, ei niinkään se, minkä nimen lapsi saa. Missään muussa juhlassa lapsilla ei ole ylipitkää valkoista mekkoa kuin nimiäisissä ja ristiäisissä, vaikka se miten jonkun mukaan oli perinteinen juhla-asu lapselle.