*******SYYSSÄTEET PERJANTAIHIN*******

Ihanaa, kun alkaa viikonloppu!



Nellariinalle suuret onnittelut plussasta! *halaa*



Yoginos, hyvä, että varasit ajan ja toivottavasti syy kierto-ongelmiin nyt selviää ja pääset normaalirytmiin. Tietysti se toivotuin ylläri olisi masuasukki, joka ei suostu testissä näyttäytymään. :)



Wilm@lle kärsivällisyyttä piinailuun. Pidän sulle peukkuja! bd



Labaselle pahoittelut negasta. Mutta ei auta kun nostaa häntä pystyyn ja suunnata katse ja toiveet uuteen kiertoon. Ja toivotaan, että pian tärppää.



Olikohan muille vielä jotain..? En nyt muista.



Omaan napaan kuuluu kp 19/24-30 eli piina-ajat käsillä... Jotenkin on sellainen tunne, että josko tuolla masussa jotain olisi tapahtunut, mutta se voi olla aivan yhtä hyvin vain toiveajatus. Kai sitä pitää joka tapauksessa ottaa varman päälle ja auttaa mahdollisessa kiinnittymisessä eli nauttia viikonloppuna punaviiniä! ;) *kuola valuen*



Rentouttavaa viikonlopun alkua kaikille säteille!

Hirmuisen kivaa, että taas plussataan! Johan nyt hanat aukesi syyssäteille!



Yoginokselle onnea maanantaihin, on varmaan helpottavaa, kun asioissa pääsee eteenpäin. Ja kurja juttu se sinun kaverisi. Niin se vaan on, että kaikille ei onni ole sama onni (ihan oma kotikutoinen elämänviisaus).



Ja Labaselle rutistusten rutistus. Nyt vaan kohti uusia seikkailuja!

Labaselle pahoittelut negasta! :/ Mutta ensimmäisen pettymyksen tunteen helpotettua ei muuta kuin uutta matoa koukkuun, vai mitä!? Tsemppiä!



SynnytysGalluppiin: Molemmat pojat on syntyneet kiireellisellä sektiolla, 41+ viikoilla molemmat. Esikoisella synnytys pysähtyi avautumisvaiheessa ja sykelaskuja tuli aina toisella kyljellä maatessa. Kapillaariverinäyte vauvan päästä kertoi, että ph oli hieman liian alhainen ja siksi leikattiin, koska hapenpuute olisi kai voinut uhata, jos siinä olisi odoteltu kovin pitkään ja haluttiin leikata mieluummin rauhassa kuin hädässä.

No, pojalla olikin sitten napanuora hartioiden ympäri henkseleinä ja vielä oikeassa solmussakin, joten oli aika tiukassa siellä eikä päässyt laskeutumaan kunnolla alemmas jne. 4kg ja 52cm ja 9 pistettä eli virkeä poika. :) Menetin litran verta leikkauksessa, joten olo oli sen mukainen, kun hb putosi jonnekin vajaaseen 90een.. Ylösnousu teki kipeää jne eli aika hidasta toipumista.



Kakkosta toivottiin alateitse syntyväksi, mutta kuinkas kävikään. Vauvan ison koon vuoksi (arviot 4-4,5kg) synnytystä alettiin käynnistellä varovaisesti.. Kolmaskaan päivä ei tuonut tulosta, eli synnytys ei käynnistynyt ei sitten millään! Sen kolmannen päivän iltana vauvan KTG-käyrä näytti sykelaskuja (syke laski hetkeksi n 50een ja sitten palautui normaaliksi yli 140). Synnytyssaliin, tippa käteen ja kalvot puhki vaikka kohdunsuu oli tod. epäkypsä vielä, ei ollut auki kuin aavistuksen vasta..

Sykelaskuja tuli pian JOKA supistuksella (jotkä se tippa-oksitosiini sai aikaan) ja minä aloin vajota paniikkiin.. Lääkäri oli vähän outo, ei oikein sanonut minulle mitään (olisin TODELLA kaivannut jotain kannustusta!) vaan huokaili " katsellaan, katsellaan.. Älä sinä huoli noista käyristä, kyllä me niitä tarkkaillaan." Hellpommin sanottu kuin tehty! Pari tuntia kului ja minä yritin saada lääkäristä irti tietoa, että miten pitkään tollasta on TURVALLISTA jatkaa.. Mutta ei se koskaan mun kysymykseen ottanut kantaa. :/ Lopulta olin niin paniikissa että tenttasin sitä tohtoria, että onko tässä mitään järkeä jatkaa, kun synnytys ei käynnisty eikä vauvan vointikaan kohene, eli sykelaskut vain tiheni. SIlloin minä oikeesti ekan kerran jo PELKÄSIN vauvan terveyden puolesta.. se oli ihan HIRVEÄ tunne! :/

Lopulta sitten lääkäri myönsi minun olevan oikeassa (siis kun halusin jo leikkaussaliin..) ja sitten leikattiin.



4,2kg painava poika oli yltäpäätä vihreässä lapsivedessä (oli vetänyt sitä kai hieman henkeensäkin), hieman veltto ym. Pisteitä tuli 6/7 mutta alkoi siitä sitten virkoamaan ja jäntevöitymään. Kätilö olikin miehelleni todennut, että " ei tätä ainakaan yhtään LIIAN AIKAISIN leikattu.." -ja mies kertoi kätilöiden jutelleen, että tämä lääkäri lähtee todella nihkeästi leikkaamaan yleensä.. Lämpö oli hieman alhainen, samoin verensokeri joten niitä sitten tarkkailtiin. Oma vointi oli puolestaan loistava, kun viimein odotus päättyi (vauvallakin oli ilmeisesti hieman stressiä, koska mitään varsinaista syytä ei löydetty sykelaskuihin ym. napanuora ei ollut kiertyny tai muutakaan.) ja muutenkin. Olin jalkeilla 12h leikkauksen jälkeen ja todella pirteä! (alateitse synnyttänyt huonetoverikin ihmetteli..) No, poika syntyi to-aamuyönä ja lauantaina illansuussa lähdettiin kotiin, kun kaikki oli kunnossa kummallakin eikä sairaalassa nukkumisesta tahtonut tulla mitään ja muutenkin, oli koti-ikävä jo.. Hb oli lähtiessä 146 eli lähellä normaalia, se selittää paljon tuosta voinnista! Imetys lähti hienosti käyntiin ja vauva kasvoi todella hurjaa vauhtia!



Kakkosen jälkeen oli tottakai hieman pettynyt olo, että näin nyt sitten kävi ja kun " tuomio" annettiin, että sitten seuraava onkin suunniteltu sektio.. Mutta kyllä se siitä mieli vähitellen parani, kun vauva oli/on niin aurinkoinen tapaus, että sitä vaan on ollut kiitollinen, että terve lapsi saatiin maailmaan!! (vaikka se lääkärin käytös silti hieman vielä vaivaa)



kaksi hieman erilaisesti toivuttua sektiokokemusta takana, ja nyt tämä seuraava sitten jännittää vissiin kaikkein eniten, ainakin näin nyt tuntuu. Kun nyt se on vain se yksi vaihtoehto, kun ennen on ollut vielä kaksi.. No, katsellaan.. :)



Sellaiset tarinat minulla. Tilaa piti olla syntyä, mutta pojat päätti tulla pidemmän kaavan mukaan.. :)



Vielä jos omaa napaa jatketaan, niin NYT sitten vihdoin se " vieras" saapui ja ei muuta kuin aamukampa käyttöön! Tämä on nyt se viimeinen kierto, jeeeeeeeeeeee *tuulettaa hulluna*! :D Ja SITTEN tositoimiin.. ellei malttamattomuus iske jo tuossa ensi viikolla, ja oteta varaslähtöä... *hih* no, katsotaan, mitkä on mietteet sitten! :)



Nyt onkin kiiruhdettava ruuanlaittoon! Mukavaa viikonloppua säteille ja plussaonnea piinaileville, toivottavasti viikonlopun saldona on jokunen plussa lisää!!!!! bdbdbd :)



terveisin [color=red]♥[/color] toiseksi viimeistä kertaa menkoistaan ILOITSEVA listaemonne *trallallallalllaaaa kun laulattaa..*

(no nyt se sekos.. hoh hoijaa..)

[color=blue]Tuli mieleen niin hupaisa juttu, mitä äsken tapahtui.. :D



Esikoinen (kohta 3,5v) on nyt intoutunut selailemaan näitä sivuja, käyttää jo taitavasti hiirtä ja tarkkailee aina mitä minä teen ja mitä kohtaa klikkaan tai muuta.. Nyt on parina päivänä halunnut tulla tänne selailemaan ja suurena mielenkiintona pojalla on että MONESKO sivu.. Siis selaa sivun sitten alalaitaan nähdäkseen numeron ja sitten uusi sivu.. :D



Tänä aamuna kun avasin koneen, niin eikös poika tullut siihen hokemaan että vauvasivuille äiti! Äiti teki työtä käskettyä ja hetken päästä poika komensi äitinsä jo pois, koska " MINUN VUOJO!!" :) ookke..



Äsken sitten yritin tulla tähän, niin enpäs päässytkään, kun herra halusi ensin.. " Kohta äitin vuojo, minun vuojo ensin.." Kysyin että mitäs teet ja poika vastasi " VAUVAHÖPÖTYKSIÄ!!" JUST! Ja KELTÄHÄN se tollasta on kuullu.... ;D

Odotuspalstalla oli eksynyt sellaiselle sivulle, jossa odottavat lähettivät toisilleen virtuaalisupistuksia näin ~~tsup~~~tsup~~ ja poika kauhisteli, " Ei noin!!! HAssuja! KUKA noin on kijjottanut??" :D



Onneks ei ihan vielä osaa lukea kuin muutamia sanoja.. oli nimittäin jossain vaiheessa klikannu ittensä aihe vapaalle ja seksi palstallekin.. :/

Täytyy vaan pitää huoli, ettei poju pääse koneelle, kun olen kirjautuneena sisään... oli nimittäin yksi päivä jo avaamassa uutta keskustelua odotus-puolelle... *kääks* ;D Eli jos meikän nimimerkillä tulee outo avaus joskus ja teksti on tällästä jasölfhsöghsthöskhsöhöjh niin tiedätte kuka asialla... ;D



No, nyt häippäsen.. :)

Ja taas plussauutisia! Hienoa! Onnea, Onnea Kovasti Nellariina.



Just kun ajattelin päästä kirjoittamisen makuun ilmoitteli vieraat tulostaan. Eli kahvinkeittoon menen. Toivottavasti kerkeän myöhemmin uudestaan. Onnea vielä Nellariinalle!

että sinäkin Jadelede pääset pian yityksen makuun! Joskus se täti on onneksi toivottukin vieras, vaikka useimmille meille kyllä ei todellakaan!



Toivotaan, että se meidät kaikki jo tärppiä toivovat jättäisi rauhaan ja sitä odottaville ilmaantuisi kyläilemään. Kuinka sen vain saisi tajuamaan??!! Joo...



Inhottavaa, kun alkoi ulkona tihuttamaan vettä. Minä jo aloin niin nauttimaan talvisesta säästä. Toivottavasti se loska-aika jäisi mahdollisimman lyhyeksi.



Mutta nyt on lähdettävä heilumaan imurin kanssa, sillä olisi mukavampi viettää viikonloppu puhtaassa kodissa.



Hei, hei! *vilkuttaa*

Ihanaa ku joka päivä täältä satelee uusia säteitä odotuspuolelle. Kohta saadaan ihan kunnon pino aikaiseksi. :) Eli kaikki nyt pian tuolle toiselle puolelle... ;)



Kiva, että Jedeledelläkin alkaa yritys piakkoin todenteolla. Siitä se limojen bongailu sitten alkaa.. =D



Mies meni tänään nukuttamaan kuopusta ku mä oon tällä viikolla JOKA ilta nukahtanu iteki tuonne sänkyyn ja nukkunut sitten aamuun asti. Eilen torkuin eka pari tuntia sohvalla klo 19-21 ja sitten jatkoin unia kuopuksen vieressä sängyssä. Aamulla heräsin sitten klo 8.30. Että hyvät on unenlahjat tässä vaiheessa raskautta. Säälittää vaan tuo mies ku se joutuu viettämään kaiket illat ihan itsekseen tuolla alakerrassa ku vaimo vetelee sikeitä. Jos nyt edes perjantain kunniaksi yrittäis pysyä hereillä. Meillä menee just Idols " nauhalle" niin voidaan sitten aloittaa sen katselu kunhan tuo kuopus ottaa lennon höyhensaarille.



Täällä oli vissiin jotain synnytys gallupiakin..? Eli esikoisen raskaus päätyi lopulta lievään raskausmyrkytykseen ja jouduin osastolle rv 38+. Sitä sitten käynnisteltiin 11 vrk:tta ja poika syntyi viimein tasan rv40 n. 8h ähellyksen jälkeen. Ponnistusvaihe kesti 15min. Kipeä kyllä olin, mutta epiduraalin jälkeen olin kuin taivaassa. :)

Kakkosella supistelut alkoi rv 38+2 n. klo 4.30 ja sairaalassa oltiin 5.45. Olin todella kipeä ja jouduin odottamaan puudutustakin kokonaisen tunnin. Oli siinä ja siinä, että edes ehdittiin antaa. Poika syntyi puolen tunnin päästä spinaalista eli klo 9.13. Ponnistin 20 min. Kokonaiskesto siis n. 4h40min.



Molemmat on ollu siinä mielessä vähän hankalia, että esikoinen syntyi nyrkit poskella (ja teki selvää äidin alapäästä) ja kuopus syntyi kasvot ylöspäin, eli oli työn ja tuskan takana tuon väärän tarjonnan takia. Niin ja kun mentiin sairaalaan kuopusta synnyttämään, niin kätilö kyseli raskausviikkoja ja sanoi ne kuultuaan (38+2), että :" eihän sulla ole edes viikot täynnä" . Ja kun olin käyrässä, eikä siihen piirtynyt jostain syystä aluksi mitään, niin se sanoi että:" jos ei ne ollutkaan supisteluja" ja virnisti ilkeästi. Ku lääkäri teki sisätutkimuksen ja totes mun olevan 4cm auki ja kalvojen pullottavan, niin arvatkaa vaan tekikö mieli näyttää sille kätilölle kansainvälisiä käsimerkkejä!?! =D Mulla on kyllä aika lyhyet supistukset, ja ei se toinenkaan kätilö meinannut uskoa että niillä synnytän, mutta niin kuitenkin tein.



Mutta nyt taidan mennä tainnuttamaan tuon kuopuksen ku ei meinaa iskän kanssa näköjään hiljentyä.. =D



Onnea vielä plussanneille ja pahoittelut negan testanneille!



mirju 6+5

musta on mukava, että käytte täällä syyssäteissä kuumeilupuolellakin kertomassa kuulumisia.



Syyssäteet on mielestäni niin mukavaksi porukaksi muodostunut, että olisi hauska jatkaa keskusteluita, vaikkei kaikki ihan samoissa menisikään, meitä kun on vielä odottajia/odotuksen odottajia/odotuksen odotuksen odottajia. :) Tietenkin hienointa olisi, että kaikki kuumeilijat plussaisivat mahdollisimman pian! *toivoo kaikkien säteiden puolesta*

Tulin entiselle työpaikalle tekemään saikkutuurauksen, taas muistaa, miksi se 3-vuorotyö on niin raskasta...Tai ei ehkä kaikille, mutta kyllä ne iltavuorosta aamuun ym. putket oli musta aivan kamalia! Olette varmaan jo aiheesta puhuneet, mutta minkä alan ihmisiä olette? Itse teen lastensuojelutyötä, aiemmin vuorotyö, nyt taas 6kk pääsääntöistä päivävuoroa-aikasta mukavata.



Onnea +++++ Nellariina!

Ja Labanen, elä masennu. Tuntuu varmasti pahalta, mutta rinta röyheänä kohti seuraavia otollisia päiviä. Tsemppistä aivan kamalasti!



Oma napa mulla siis 24/22-28. Pian onkin jänskää...Mitään fiiliksiä ei suuntaan tai toiseen-kamala nälkä. Mutta sen piikkiin ei voi laskea, kun syön ennen menkkoja kuin pieni eläin (ja niiden jälkeenkin jos totta puhutaan)...Sehän se parasta oisikin, kun raskaana ollessaan p i t ä ä syödä kahden edestä (tai niin minä olen kait ajatellut edellisen kerran odottaessani, painoa tuli hurjat 21kg!!!) Mistä tämä puheeksi; tyttöni halusi iltasella katsoa hänestä kuvattua videota ja nauroimme mieheni kanssa vedet silmissä! Oikeasti, en ole enää yhtään varma haluanko olla taas raskaana, niin järkyttävä tuo näky oli ;-D



No niin, nyt sumpin keittoon ja yllätys, yllätys pikku hiukopalaa tekemään, täytyy syödä että jaksaa!