Lue keskustelun säännöt.
Eronneet: Mistä, miten ja milloin tiesitte että nyt on aika tehdä eropäätös?
09.05.2011 |
Meillä tilanne se että kymmenen vuoden onnellinen ja tasapainoinen liitto, jossa saatu yhteistuumin liuta lapsia, on alkanut viimeisen puolen vuoden aikana ahdistaa miestä. hän kuulemma ei enää kestä tätä samaa tasaista arkea, vaan haluaa seikkailuja ja uusia naisia, muutosta elämäänsä. Ei kuitenkaan ole hakenut eroa, vaan vain jatkuvasti vihjailee kuinka muuttaa sinne ja sinne, koska siellä on kauniita naisia jne. Itse mietin että en itse hae eroa, vaan elän kuten miestä ei olisikaan. Tämä siksi että eron myötä oma taloudellinen tilanteeni tulee heikkenemään merkittävästi (olen opiskelija). En kuitenkaan jaksa roikkua kovin pitkään tässä löysässä hirressä, ja mietin että mitä jos mies ei sittenkään hae ollenkaan eroa? Kuinka kauan tällaisessa tilanteessa voi olla ilman että se on omalla psyykelle liian raskasta? Ja kuinka kauan lapsille voi antaa tällaisen tunnekylmän parisuhdeilmapiirin kestettäväksi? Me emme tappele, olemme vain kuin toista ei olisikaan.
Kommentit (62)
joka ei pystynyt millään olemaan uskollinen reissuillaan. Miltei joka lennolta oli iskettävä uusi lentoemo leikkikaveriksi, sanoi vain ettei millään pysty pitämään itseään kurissa, mahdoton tehtävä hänelle -> erottiin ;o(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, olin niin tavallinen :(.
Miehen teki mieli seikkailla. Totesin, että sitten lupa on molemmilla ja pisti paperit vetämään. Ihan yllättynyt olen itsekin, mitä hittoa sitten nyt kohkaa, kun mulle tekstaillaan ja viestitellään perään ja pyydellään treffeille/syömään/leffaan/purjehtimaan yms yms.
(Joo, en siis todellakaan etsi seuraa ennen kuin olen päässyt edellisestä eroon ja saan arjen rullaamaan lasten kanssa. Mutta miehen reaktiot ihmetetyttää. Hänhän se halusi, että saadaan mennä, eikä riuduta tavallisessa arjessa loppu elämäämme...)
et mullakin mies nyt just sanoo tota että on kyllästynyt muhun ja siihen että olen äiti (siis hei haloo!!) .
Onko tämä ns. normaalia miehelle vai olenko valinnut vain todella superidiootin yksilön?
Mulle ei tulis mieleenkään edes ajatella että toisen pärstän pitäis olla joka ikinen päivä kiehtova, hei me ollaan lapsiperhe ja oltu pitkään yhdessä!
pariterapia. Jossa molemmat voisi, ulkopuolisen ihmisen avustavana purkaa noita tunteitaan ja ajatuksiaan. Voi oikeasti auttaa.
Itse kysyin terapeutilta aikanaan, että mistä tietää milloin on aika erota, Vastaus oli yksinkertainen: sitten kun et jaksa enää.
Mitä sitten kun mies sanoo ettei halua muuttua? Hän ei halua eroon ihastumisenhalustaan, hän ei halua oppia nauttimaan arjesta, hän ei halua muuttua perhekeskeisemmäksi. Hän haluaa vain olla vapaa ja villi... itsekäs ja itsepäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli kriisi muutama vuosi sitten. 4 lasta ja yhdessä n.15 vuotta. Mies muuttui kylmäksi ja poissaolevaksi. Syyksi paljastui lopulta toinen nainen.. Työkaveri olikin muuttunut kovin läheiseksi. :( Mies sanoi olevansa kyllästynyt minuun, eikä enää rakastanut jne.
Hain eroa. Mies muutti pois.
MUTTA jo alle 2 vk poissa-asumisen (muutti omaan asuntoon, yksin) jälkeen jotain "naksahti" miehen päässä. Aloitimme pariterapian ja pystyimme jatkamaan yhdessä. Ihme ja kumma!!
Helppoa ei ole ollut. Lapsellista sanoa mutta tavallaan löysimme toisemme uudelleen. Tajusin että olin ollut vaan äiti monta vuotta. Nainen ja mies puuttuivat kokonaan. Nyt en antaisi pois kahdenkeskistä aikaa. Nautimme toisistamme. Läheisyys löytyi uudestaan. Lapsetkin alkavat olla isompia 4, 6, 10 ja 12. Olen todella kiitollinen että tässä kävi näin. Harmi että tarvitsi näin kamalan kriisin asian tajuamiseksi. Pettämisestä jäi arvet, eikä ne ikinä parane. Pitää vaan kestää se suru mikä silloin tällöin edelleen nousee pintaan.
N35
Olinko sitten sokea tai jotain, mutta minusta meillä meni hyvin. Normaalia arkea, ei hirveästi riitoja, oli läheisyyttä ja hyvää seksiä. Vaimo vain päätti vaihtaa miestä ja ilmoitti vain eräs päivä hakevansa eroa. Reilu meininki, olin aika ihmeissäni.
Mutta mitä olen jälkeenpäin kuullut niin eipä se ruoho tainnut ollakaan ihan niin vihreää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
elää "pillunmetsästäjän" kanssa? Vastauksesi tähän kysymykseen taitaa kertoa, onko aika tehdä eropäätös.
Aivan sama kuvio. Työkaveri muuttui vastustamattomaksi.. Samat sanatkin mies sanoi. Emme kuitenkaan koskaan eronneet, vaan tuo työsuhde kuivui kasaan. Ero oli kuitenkin tosi lähellä. Mutta tavallaan tässä taistellaan edelleen, vaikka akuutein kriisi on jo ohi. Oman "jännityksensä" asiaan tuo miehen jatkuva reissaaminen, mikä vaikuttaa suhteeseen ja sen arkeen. Mutta meillä on kuitenkin keskusteluyhteys olemassa, ja sillä saralla asiat voisi olla pahemminkin. Toivon kuitenkin, että päästäisin tuohon tilanteeseen, että voisimme viettää kunnolla kahdenkeskistä aikaa. Minäkin olen kotiäiti, mutta toivottavasti kesän jälkeen odottaa uudet kuviot. Haluan kovasti jo omaa aikaa ja tilaa.. Ehkä se vaikuttaa positiivisesti myös suhteeseemme.
Meillä oli kriisi muutama vuosi sitten. 4 lasta ja yhdessä n.15 vuotta. Mies muuttui kylmäksi ja poissaolevaksi. Syyksi paljastui lopulta toinen nainen.. Työkaveri olikin muuttunut kovin läheiseksi. :( Mies sanoi olevansa kyllästynyt minuun, eikä enää rakastanut jne.
Hain eroa. Mies muutti pois.
MUTTA jo alle 2 vk poissa-asumisen (muutti omaan asuntoon, yksin) jälkeen jotain "naksahti" miehen päässä. Aloitimme pariterapian ja pystyimme jatkamaan yhdessä. Ihme ja kumma!!
Helppoa ei ole ollut. Lapsellista sanoa mutta tavallaan löysimme toisemme uudelleen. Tajusin että olin ollut vaan äiti monta vuotta. Nainen ja mies puuttuivat kokonaan. Nyt en antaisi pois kahdenkeskistä aikaa. Nautimme toisistamme. Läheisyys löytyi uudestaan. Lapsetkin alkavat olla isompia 4, 6, 10 ja 12. Olen todella kiitollinen että tässä kävi näin. Harmi että tarvitsi näin kamalan kriisin asian tajuamiseksi. Pettämisestä jäi arvet, eikä ne ikinä parane. Pitää vaan kestää se suru mikä silloin tällöin edelleen nousee pintaan.N35
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oltiin oltu 8 vuotta yhdessä, kun miehellä alkoi paljastua toisia naisia. Yksi paljon sairasteleva pieni lapsi ja minä aika poikki. Erohan siinä sitten puolentoista vuoden sinnittelyn ja terapioiden kautta tuli. Tai lopulta kävin ihan yksin siellä terapiassa ja se lopulta avasi silmäni. Mutta se 1,5 vuotta oli kyllä sellaista henkistä helvettiä, ettei oikein muistakaan mitään. Itsemurha-ajatuksia, masennusta, unettomuutta... Eron myötä alkoi kuitenkin pikkuhiljaa helpottamaan ja nyt elämä on oikeinkin mukavaa. Minulla on uusi miesystävä, mutta nyt tiedän tulevani aina pärjäämään yksin. Sekä henkisesti että taloudellisesti. Ero teki minusta minun! Ole ap rohkea ja itsekäs, aika tekee tehtävänsä vaikkei sitä aina uskoisikaan.
ja lisääkin saa vielä laittaa!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja onko kenelläkään tietoa minkä suuruinen olisi elatusapu per lapsi jos miehellä tulot 4000 e/kk (brutto) ja mulla käytännössä vain lapsilisät.
Meillä meni huonosti. Mies oli yrittäjä, aina töissä. Kotona ollessa kittasi kaljaa, siitä kehittyi alkoholismi. 2 vuotta mietin ja pohdin, mitä tehdä. Pelkäsin, etten tule taloudellisesti toimeen ilman miehen tuloja.
Sitten mies mokasi kunnolla. Se oli viimeinen niitti, sain ikäänkuin syyn erota. Taloudellisesti olen pärjännyt eron jälkeen paremmin kuin aikaisemmin. Erosta on nyt 6,5 v aikaa.
Nyt elän ihanaa elämää uuden kumppanin kanssa, joka on myös eronnut yli 4 vuotta sitten. Joskus ajattelin, etten enää ikinä löydä itselleni miestä, mutta niin vain kävi että mies löytyi ja olen onnellisempi kuin koskaan.
Lapset olivat pieniä, kun erosin. Nyt lapset näkevät, millaista on normaali perhe-elämä ja kaikki ovat tasapainoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun mies tuli sänkyyn tietokoneelta, naimme ja sitten meni takaisin tietokoneelle pelamaan roolipeliä.
Liiasta pelaamisesta oli jo puhuttu pari vuotta.
On ihan eri asia jäädä kakkoseksi urheilun, työn tai alkoholin takia. Minä jäin kakkoseksi yksisarvisten ja örkkien takia.
Omassa tilanteessa meilläkin liuta lapsia, miehen pettäminen tuttumme kanssa paljastui viimeisen lapsen synnyttyä. Ero on mielessä päivittäin. Hyviä asioita on, mutta on sitten niin paljon sitä mitä ei kyetä selvittämään, luottamus on iäksi mennyt ja niin edelleen. Etsin voimia lähteä rakentamaan uutta elämää. En ole vielä löytänyt. Nuo itsemurha-ajatuksetkin on olleet läsnä arjessa. Lapsille ja lähes kaikille muille esitetään ihan muuta.
Kerroit että olit unohtanut oman naiseutesi ja minuutesi täysin. Mitä teit että sait naiseutesi takaisin? ostelitko uusia vaatteita, vaihdoit hiustyyliä? Missä vaiheessa mies tajusi sen?
Meillä tilanne on se että minä ostaisin itselleni niin mielelläni uusia vaatteita ja kävisin kampaajalla loihtimassa uuden tyylin hiuksiin, mutta rahallisesti on tällä hetkellä sen verran tiukkaa että ei onnistu. Viikko sitten kävin vaatevarastoni läpi ja tulos masentava 2 lyhythihaista, 2 pitkähihaista ja 2 farkut. eikä puhettakaan että varaa olisi ostaa uusia.
...voiko suhdetta parantaa.
Mulla oli esimerkiksi aiemmin mies, jolla oli ihan järjettömän ilkeä ja häikäilemätön luonne. Ei tuota luonnetta kukaan nainen ennen eikä jälkeen minun ole saanut muuttumaan. Kaikki naiset ovat hänet jättäneet, kun hurmausvaihe on ohi ja miehen todellinen luonne pääsi esille. Ikävä kyllä tuo mies löytää aina helposti uuden uhrin, keikari ja hurmuri kun on.
Nykyinen mies on aivan toista maata. Hänen kanssaan olemme molemmat pystyneet kasvamaan henkisesti toisen tarpeita kuunnellen, vaikka olemme jo nelikymppisiä. Me olemme kohdanneet ongelmia siinä missä jokainen parisuhde joskuskohtaa, mutta tämän nykyisen miehen kanssa pystymme käsittelemään asioita ja parantamaan suhdetta.
Lopuksi vielä jättimäinen kukkakimppu, voima-rutistus-halaus ja sylin täydeltä myötätuntoa jokaiselle ahdistavassa parisuhteessa elävälle!
kun mies tuli sänkyyn tietokoneelta, naimme ja sitten meni takaisin tietokoneelle pelamaan roolipeliä.
Liiasta pelaamisesta oli jo puhuttu pari vuotta.On ihan eri asia jäädä kakkoseksi urheilun, työn tai alkoholin takia. Minä jäin kakkoseksi yksisarvisten ja örkkien takia.
Pahinta on, että tähän riippuvuuteen ei löydy tukiryhmää tai edes vertaistukea :(
Lopuksi vielä jättimäinen kukkakimppu, voima-rutistus-halaus ja sylin täydeltä myötätuntoa jokaiselle ahdistavassa parisuhteessa elävälle!
KIITOS!
ap
Meillä tilanne junnaa paikallaan
ap