Ei tipu vapaapäivää...
Mies tuossa päivällä kyseli, että mitä tahtoisin äitienpäivälahjaksi. En oikeasti tarvitse mitään ja lapset on tehneet kerhossa ja koulussa jotain ylläreitä kuulemma, joten siltä osin lahjukset hoidossa. Heitin sitten puolivitsillä, että vapaapäivä vois olla kiva (olen kotiäiti). Vastaus tuli ku apteekin hyllyltä: "NO EI!"
Aha... Ei se nyt toisaalta pahaakaan ois tehnyt... Varsinkin kun yksi lapsista on melko haastava pakkaus, eikä sen kanssa elo ole aina kovin helppoa. Mä kuitenkin hoidan pääasiassa ipanat aamusta iltaan. Mies auttelee, jos käsken. Oma-aloitteisuutta on siinä suhteessa melko turha odottaa (hoitaa kyllä muksut, jos en oo kotona ja tekee jopa kotitöitä, mutta vastuu lapsista nyt vaan on mulla)
Melkein vähän niinku loukkaannuin. Enkö ole vapaapäivää ansainnut? Vastahan mä olen tätä rulettia pyöritellyt rapiat 8 vuotta...
Kommentit (3)
Kyllä te molemmat olisitte vapaapäivän ansainneet!
Viettääkö mies vapaapäiviä?
Kyllä te molemmat olisitte vapaapäivän ansainneet!
Viettääkö mies vapaapäiviä?
Noh, aika usein joo... :P
Ja saahan tuo ihan tosi omaa aikaakin, kun lähden vaikka mummolaan lasten kanssa tai vastaavaa. Anoppila on kaukana, eikä tuo mene edes puistoon lasten kanssa. Kauppareissulle saattaa ottaa jonkun mukaan. Mutta yleensä mulle jää sit ne loput.
Mutta olen olen tyytyväinen. Mulla on sentään mies, joka tiskaa ja pyykkää...
eli että hän yhden päivän ajan huolehtisi kolmesta alle 7v lapsestamme. Vastaus oli ehdoton ei, hän on antamassa lahjaa eikä tekemässä äidin töitä. Muistutin, että olen töissäkäyvä nainen, jolla ei ole mitään äititöitä, mutta eipä tuo auttanut.
Seuraavana isänpäivänä mieheni sai lahjaksi pölynimurin.