Lue keskustelun säännöt.
Jos olette avoliitossa, miksi annatte lapselle miehen sukuimen?
29.04.2011 |
Jos mies ei olisi suostunut kanssani naimisiin, olisin taatusti antanut lapselle oman sukuimeni.
Eipä tarvinnut miettiä tätä, kun menimme naimisiin ennen raskauden yrittämistä ja sama sukunimi on kaikilla.
Kommentit (71)
Feminismi ei todellakaan ole sovinismin vastakohta :D
Kohta varmaankin väität, että feministit ajavat tasa-arvoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllättävää minusta.
Tästä sen näkee, että mies pitää paikkaa perheen päänä.
Aina kysellään ja puhutaan MIEHEN palkasta jne.
Kirjoitusten perusteella suuriosa av-mammoista on miehissä roikkuvia ja heistä taloudellisesti erittäin riippuvaisia kunnon vanhanajan rouvia. (Vaikka nyt eivät naimisissa olisikaan)
Itse parikymppisenä nuorena naisenalkuna todella toivon, et nyt sit tää meidän nuorempien sukupolvi edes muuttaisi vähän näitä vanhoja käsityksiä.
Olin oikeasti yllättynyt kun raskaaksi tulin ja av:n ihmeelliseen maailmaan hurahdin, niin siitä kuinka perinteisiä naisia täälläkin oikeasti suuriosa on!
Ollaan AVIOliitossa ja lapsella on silti miehen sukunimi, äidillä on yhä oma sukunimensä. Tapoja on monia.
Mies voi sitten ottaa minun sukunimeni, jos naimisiin mennään. Lapset ilman muuta äidin sukunimeen, sillä äiti kantaa lapset sisällään ja miehen osuus on aika vähäistä lapsen saannissa.
Edelleenkin siihen lappuun tarvitaan myös se isän allekirjoitus eli ei mene ilmoitusluonteisena asiana ellei mies ole tossukka. Koettakaapas myös muistaa että feminismi on sovinismin vastakohta eli yhtä kamalia ajatusmaailmoja molemmat.
näin minä oon tän asian käsittäny. Voin olla väärässäkin. Synnärillähän lapselle tulee jokatapauksessa äidin sukunimi (vauva x) ja jos yksimielisyyttä ei löydy, niin vauva jatkaa äidin nimellä.
sitä en tiedä mitä tapahtuu, jos etunimistä ei päästä yksimielisyyteen. Nimipaperissa kun tosiaan vaaditaan molempien allekirjoitus,että hyväksyy nimen.
Olin oikeasti yllättynyt kun raskaaksi tulin ja av:n ihmeelliseen maailmaan hurahdin, niin siitä kuinka perinteisiä naisia täälläkin oikeasti suuriosa on!
Taas on mustavalkoista ajattelu. Joko olet telaketjufeministi tai vanhoillinen. Mitään välimuotoa ei ole.
Toki laspen sukunimen kohdalla laki vaatii joko/tai koska kaikkien lapsien on oltava samalla sukunimellä mutta voisiko tulla mieleen sukunimi asia on yhteinen päätös eikä kummaltakaan sukupuolelta saneltu käsky...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies voi sitten ottaa minun sukunimeni, jos naimisiin mennään. Lapset ilman muuta äidin sukunimeen, sillä äiti kantaa lapset sisällään ja miehen osuus on aika vähäistä lapsen saannissa.
Edelleenkin siihen lappuun tarvitaan myös se isän allekirjoitus eli ei mene ilmoitusluonteisena asiana ellei mies ole tossukka. Koettakaapas myös muistaa että feminismi on sovinismin vastakohta eli yhtä kamalia ajatusmaailmoja molemmat.
näin minä oon tän asian käsittäny. Voin olla väärässäkin. Synnärillähän lapselle tulee jokatapauksessa äidin sukunimi (vauva x) ja jos yksimielisyyttä ei löydy, niin vauva jatkaa äidin nimellä.
sitä en tiedä mitä tapahtuu, jos etunimistä ei päästä yksimielisyyteen. Nimipaperissa kun tosiaan vaaditaan molempien allekirjoitus,että hyväksyy nimen.
Eikös siinä nimi paperissa kysytä myös se sukunimi? Lapsi on äidin sukunimellä nimenantoon asti mutta vasta tolla paperilla se viedään "järjestelmään"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2) Lapset ovat ihan täsmälleen yhtä paljon isän lapsia kuin äidinkin lapsia. Miksi lapsille pitäsi antaa äidin sukunimi?
mutta vastaan nyt tähän, että esimerkiksi siksi, että koska suurin osa antaa lapselle isän nimen, niin jotta ei jämähdettäisi tähän käytäntöön, on paikallaan tehdä eri tavoin. Perinteet eivät muutu, elleivät ihmiset itse muuta niitä. Paras tilanne olisi se, että noin puolet lapsista saisi äidin ja puolet isän nimen, tai sitten voisi ottaa yhdistelmänimen.
Olin oikeasti yllättynyt kun raskaaksi tulin ja av:n ihmeelliseen maailmaan hurahdin, niin siitä kuinka perinteisiä naisia täälläkin oikeasti suuriosa on!
Taas on mustavalkoista ajattelu. Joko olet telaketjufeministi tai vanhoillinen. Mitään välimuotoa ei ole.
Toki laspen sukunimen kohdalla laki vaatii joko/tai koska kaikkien lapsien on oltava samalla sukunimellä mutta voisiko tulla mieleen sukunimi asia on yhteinen päätös eikä kummaltakaan sukupuolelta saneltu käsky...
Ja painotan sanaa "suuriosa" on täällä ns.kultaisen keskitien kulkijoitakin ja tietty porukkaa joka lähtöön. Mutta yllättävän paljon noita perinteisiä perhemalleja kannattavia perusrouvia. :) Eikä siinäkään sinänsä mitään pahaa ole, mutta yllätyin kuinka yleistä se vielä nykyäänkin on.
Tuo kommenttini ei nyt ollu tarkotettu ihan tähän aiheeseen eli sukunimeen, se nyt ei välttämättä kerro perheestä yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies voi sitten ottaa minun sukunimeni, jos naimisiin mennään. Lapset ilman muuta äidin sukunimeen, sillä äiti kantaa lapset sisällään ja miehen osuus on aika vähäistä lapsen saannissa.
Edelleenkin siihen lappuun tarvitaan myös se isän allekirjoitus eli ei mene ilmoitusluonteisena asiana ellei mies ole tossukka. Koettakaapas myös muistaa että feminismi on sovinismin vastakohta eli yhtä kamalia ajatusmaailmoja molemmat.
näin minä oon tän asian käsittäny. Voin olla väärässäkin. Synnärillähän lapselle tulee jokatapauksessa äidin sukunimi (vauva x) ja jos yksimielisyyttä ei löydy, niin vauva jatkaa äidin nimellä.
sitä en tiedä mitä tapahtuu, jos etunimistä ei päästä yksimielisyyteen. Nimipaperissa kun tosiaan vaaditaan molempien allekirjoitus,että hyväksyy nimen.
Eikös siinä nimi paperissa kysytä myös se sukunimi? Lapsi on äidin sukunimellä nimenantoon asti mutta vasta tolla paperilla se viedään "järjestelmään"
Halusit sitä tai et.
2) Lapset ovat ihan täsmälleen yhtä paljon isän lapsia kuin äidinkin lapsia. Miksi lapsille pitäsi antaa äidin sukunimi?mutta vastaan nyt tähän, että esimerkiksi siksi, että koska suurin osa antaa lapselle isän nimen, niin jotta ei jämähdettäisi tähän käytäntöön, on paikallaan tehdä eri tavoin. Perinteet eivät muutu, elleivät ihmiset itse muuta niitä. Paras tilanne olisi se, että noin puolet lapsista saisi äidin ja puolet isän nimen, tai sitten voisi ottaa yhdistelmänimen.
Miksi?
Mitä vikaa on perinteessä? Miksi perinne pitää murtaa vain koska se on perinne?
Eihän suklaamunien syöntiäkään lopeteta vain siksi että se on perinne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enkä muuttaisi omaani. Mä olen itsenäinen ihminen jonka ei tarvitse muuttaa sukunimeään toisen mukaan, ja koska olen nainen kannan lasta 9kk sisälläni ja synnytän lapsen. Lisäksi tulen pakostakin hoitamaan lasta enemmän kuin mies. Joten tietysti lapsi myös saa äitinsä sukunimen.:)
tuolla jotenkin sitovan miehen itseeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun asutaan miehen kotipaikkakunnalla, myös miehen kotitilalla, niin meidät tunnettaisi täällä joka tapauksessa 'virtasen' perheenä, sukunimestä riippumatta.
Mies voi sitten ottaa minun sukunimeni, jos naimisiin mennään.
Lapset ilman muuta äidin sukunimeen, sillä äiti kantaa lapset sisällään ja miehen osuus on aika vähäistä lapsen saannissa.
se mies osallistu. Miksi osallistuisi kun lapset ovat vain ja ainoastaan äidin ja äiti päättää kaikesta?
päätimme, että minä saan päättää etunimet jos lapsi saa miehen sukunimen.
Ja naimisiin mennessä halusin ehdottomasti mieheni sukunimen, että pääsin eroon isäni sukunimestä.
Jos en olisi halunnut ottaa mieheni sukunimeä, mies olis ottanut mun sukunimen, ei olis ollut ongelma hänelle. Tai oltais voitu ottaa molemmille uusi nimi, mun äidin tyttönimi.
vaikka emme naimisissa olekaan.
enkä se ole minä joka annan jotain.
Yllättävää minusta.
Tästä sen näkee, että mies pitää paikkaa perheen päänä.
että on yksin tehnyt lapsen ja ei edes itse tiedä, kuka isä on. Vähän sellainen "ollaan me kimpassa ja naimisiinkin menossa"
Mun kaveri otti lapsen omiin nimiinsä ja kunnioitin tekoa. Ja helpompaa olikin kun erosivat miehen kanssa myöhemmin. Nyt näitä äiti Mikkosia ja lapsi Makkosia ja Tuokkosia on turhan paljon.
Mun lapset ovat mun nimellä jokaikinen, ei tulisi muu kyseeseenkään. Mutta mieheni onkin tossukka.:D (Mainittakoon että kuuluu erääseen moottoripyöräjengiin joita av-mammatkin säännöllisin väliajoin kauhistelevat)