Miehen haluttomuudesta: en enää muista, miltä tuntuu kun mies haluaa seksiä
Huokaus. Jotenkin on taas parisuhde päässyt siihen jamaan, että miehestäni on tullut todella haluton ja passiivinen seksin suhteen. Varmaan kuukausi tai puolitoista edellisestä kerrasta taas aikaa ja olen aivan hiilloksilla. Olemme kaksin kotona lomalla, joten aikaa jää huomata omat halunsa.
Olen huomattavasti aktiivisempi ja seksuaalisesti virkeämpi kuin mieheni. Olemme noin 35-v. pari, yhdessä 8 vuotta ja molemmat yhä rakastamme toisiamme syvästi. Mieheni on alusta asti ollut vähempihaluinen, hänelle sopiva rytmi näin vakiintuneessa parisuhteessa on noin kerran kuussa, tai korkeintaan kolmisen kertaa kuukaudessa. Joskus on ollut useamman kuukauden taukoja. Itse haluaisin osan ajasta oikeastaan päivittäin, mutta ehkä pari kolme kertaa viikossa voisi olla ideaali minulle. Useamminkin kävisi...
Illalla tein taas aloitteen seksiin, koska olin arvellut mieheni voivan ehkä haluta myös, jos häntä hieman lämmittelen. No, aika pian huomasin, etten saa mitään vastakaikua, kun olimme kainaloikkain ja suutelin hänen korvanlehtiään ja kaulaansa. Olisin halunnut suudella, mutta mies antoi vain kuivan pusun ja kysyi (kylläkin lempeästi) että "oletko hieman kiimainen", ja ilmaisi, että on väsynyt ja haluaa vaan löhöillä. Olin siinä vaiheessa jostain syystä jo kiihottunut pelkästä miehen läheisyydestä ja miehen torjunta tuntui iskulta suoraan alavatsaan. En voinut muuta kuin sanoa "kauniita unia kulta" ja antaa hyvänyön pusun. Kierähdin kyljelleni ja yht'äkkiä huomasin silmistäni tipahtelevan kyyneleitä. Onneksi oli pimeää, en halua että mieheni ahdistuu enempää haluttomuudestaan.
Olemme keskustelleet näistä halujemme epäsuhtaisuuksista useasti, sillä uskon keskustelun olevan ainoa keino säilyttää parisuhteessamme luottamus ja keskinäinen yhteys. Mieheni tietää, että olen usein turhautunut kun en voi saada seksiä hänen kanssaan niin usein kuin haluaisin. Häntäkin asia surettaa, mutta ei hän voi kuulemma haluta seksiä "määräänsä enempää". Jos ei tee mieli, niin ei tee mieli. Ja itse olen karsinut lähestymiseni minimiin ja tullut aremmaksi seksin suhteen. Joskus olen nimittäin huomannut, että liiallinen päällekäyvyys ei miellytä miestäni ja on kamala huomata siinä suudellessa, että oma mies työntää kauemmaksi ja yrittää estellä minua koskettamasta.
Alkuvaiheessa suhdettamme mieheni oli aivan innoissaan halukkuudestani ja seksuaalisesta estottomuudestani. Silloin pari ensimmäistä vuotta seksiä oli ihanan usein. Sittemmin vauhti on hiipunut, mutta seksi on yhä molempien mielestä ihanaa kun sitä on. En vain voi ymmärtää, miksi jotain niin ihanaa ei halua useammin! Ei miehenikään sitä osaa selittää. Ja sitten nykyisin minun osaltani seksiin vaikuttavat mieheni lukuiset torjunnat, haluttomuuden ilmaisut ja halukkuuttani kohtaan esitetyt epämukavuuden ilmaisut. Koen välillä seksin yhteydessä yhtäkkisiä häpeän ja epävarmuuden hetkiä, etenkin, kun huomaan heittäytyneeni "liikaa" seksiin mukaan. Pelkään, että jokin seksuaalisuudessani menee tai on jo mennyt jotenkin rikki. En ole enää niin vapautunut nainen kuin ennen olin. Se surettaa minua.
En enää muista, miltä miehen aloite seksiin tuntuu. En muista, millaista on huomata, että mies haluaa kanssani seksiä, oma-aloitteisesti siis. En muista, millainen on seksuaalisesti aktiivine, viriili mies, joka ajattelee seksiä ja kiihottuu minusta. Toisinaan fantasioin joistain tutuista miehistä, joiden olen huomannut olevan flirttejä ja seksikkäitä ja kiinnostuneita minusta. Tiedän, että minulla olisi tilaisuuksia syrjähyppyihin, mutta olen liian lojaali tehdäkseni mitään miehen selän takana. Olen joskus tiedustellut mieheltäni "teoreettisesti", voisinko saada harrastaa seksiä sovitusti muiden kanssa, mutta hän ei kertomansa mukaan voisi kestää ajatusta. Eroaisi mieluummin.
Miten tästä eteen päin? Onko täällä kohtalotovereita? Oletteko päässeet molempia tyydyttävään ratkaisuun? Ahdistaa ja tunnen menettäväni jotain olennaista elämästäni ja naiseudestani. Muuten kuin seksin suhteen suhteemme on sellainen kuin haluakin parisuhteeni olevan. Rakastan miestäni. Olen eksyksissä tämän asian kanssa.
Kommentit (71)
Että mies voi olla kyllästynyt juuri kumppaniin. Ei seksiin, vaan kumppaniin.
Meillä mies ei ollut alun perinkään mitenkään kovin kiinnostunut seksistä, sellaisiakin on.
t. 5
Aivan kuin minun kirjoittamaani. Kaksi vuotta suhdetta takana ja alkuajan kiihkeät suudelmat ja pitkät lämmittelyt ja seksitouhut ovat muisto vain.
On seksiä vieläkin, mutta siitä puuttuu miehen puolelta jonkinlainen innokkuus.
Olen miettinyt, josko olen liian haluava seksin suhteen ja mies on näyttänyt taitonsa, eikä halua enää panostaa tarpeeksi.
Toisaalta, suhteen hekumavaihe on max tuo 2v ja sitten tulee joku tasannevaihe. Moni mies hakee tuossa vaiheessa uutta kumppania :(
Ota suihin kerrankin kunnolla. Kyllä se seksielämä taas piristyy, kun siihen itsekin panostaa.
suihinottoon? Jos mies ilmaisee, ettei halua seksiä (ei suudelmia, ei hyväilyä, ei mitään sellaista seksuaaliseksi tulkittavaa), niin pitäisi repiä housut alas ja alkaa imemään? Oikeasti, joillakuilla ei ole mitään hajua siitä, mistä kirjoittavat.
Ap voi kertoa, että olen aktiivinen seksissä ja rakastan mm. suihinottamista, koska minusta on ihana katsella kun mies nauttii. Mutta ei sitä väkisin voi toiselle antaa mielihyvää.
kirjoitat tosi hyvin tilanteestasi. Tiedän mitä tarkoitat. En ole ihan samassa jamassa, mutta vahvasti näyttää siltä, että ajautumassa siihen. Siis meillä suhdetta takana vasta 2 vuotta, ja miehen halut ovat viimeisen vuoden (!!!) hiipumassa. Ja ihan samoin kuin teillä; alussa toinen oli niin innoissaan mun estottomuudesta ja halukkuudesta ja mä nautin kun sain olla oma itseni ja sain paljon. Joka kulmasta ja asennosta, paikassa, konstilla; suulla, käsin, välineillä... Ja mies vastavuoroisesti takaisin. (Nyt ainoa joka saa suuseksiä, on mies - no SENTÄÄN edes saan sitä antaa koska haluan!!) Pakkeja on tullut, ja samoin kuin sulla, se on tehnyt mut araksi. Ei niin, että mun itsetuntoani suuremmin pakit nakertaisi, mutta niin, että nyt joutuu miettimään, että "jokohan sitä viitsisi yrittää, ettei toinen ahdistu"... Mä haluan takaisin sen uroon, jonka sai herättää vaikka keskellä yötä nussimaan! Nyt olen yrittänyt saada himojani hiipumaan (surullista :( ) ja odotella miehen aloitteentekoa. Ettei toinen ahdistuisi mun lähentelyistä ja että hän saisi tuntea olonsa myös aloitteelliseksi. Ja voi olla varma, että mun suunnasta pakkeja ei tule. ;) Mä myös suorastaan hyrrään jo miehen läheisyydessä. Hänen vartalonsa, tuoksunsa, sänkensä; kaikki hänessä saavat mut sekaisin. Hitto, olis edes vähemmän haluttava. :( Muistan, kun suudeltiin tuntikausia. Nyt, en edes muista koska viimeksi ollaan suudeltu. Pusuja satelee, mutta se nyt on tässä tilanteessa kuin märkä rätti vasten kasvoja, kun kaipaisi sitä aistikasta, pitkää, kuumaa suudelmaa... ja saa vaan MOISK. AARGH!! Rakastan miestä kans kovasti ja tiedän että mieskin mua, mä olen ihan näpsäkkä paketti ja kuten ap:lla, miehiä kyllä piisaisi, jos mussa vaan piilisi yhtään pettäjän vikaa. Mutta kun mä haluan seksiä TÄLTÄ mieheltä, omalta rakkaaltani! Asiasta on myös puhuttu, mutta ei siihen puhumalla selvyyttä ole tullut. Ainoa minkä olen keksinyt, että mä yritän ihan tietoisesti tyrehdyttää himojani. Yritän olla olematta niin estoton ja halukas, yritän olla hillitympi - viehän se paljon pois omasta nautinnosta, mutta en mä halua toista nurkkaankaan amatsoonina ahdistaa. Perkele!!! Surullista herätä välillä ajatukseen, että "onneksi" emme sentään asu yhdessä eikä meillä ole lapsia, että jos liian vähäiseksi käy seksin määrä eikä siihen löydy syytä eikä ratkaisua, niin mikäänhän ei mua tässä pidättele... :/
Päätin, että antaa olla. Rupesin jarruttelemaan tunteitani. Meillä ongelmana on varmaan minun aktiivisuuteni. Nyt mies ei enää halua minua kuin kännissä. Vattu mikä tilanne )) :
oletko lihava ?
On miehiä, jotka pitävät nimenomaan naisellisista, pyöreistä naisista. Ja naisia, jotka ovat tuollaisia ja ovat seksihalukkuudeltaan miesten unelmia.
olla pyöreä ja lihava ovat kaksi eri asiaa. Saattaa olla, että livavillekkin on ottajansa.
Noin kolmasosa Suomalaisista naisista ovat varsinaisesti lihavia. Kenraali Hägglundin kanssa on moni samaa mieltä...
Ota suihin kerrankin kunnolla. Kyllä se seksielämä taas piristyy, kun siihen itsekin panostaa.
suihinottoon? Jos mies ilmaisee, ettei halua seksiä (ei suudelmia, ei hyväilyä, ei mitään sellaista seksuaaliseksi tulkittavaa), niin pitäisi repiä housut alas ja alkaa imemään? Oikeasti, joillakuilla ei ole mitään hajua siitä, mistä kirjoittavat. Ap voi kertoa, että olen aktiivinen seksissä ja rakastan mm. suihinottamista, koska minusta on ihana katsella kun mies nauttii. Mutta ei sitä väkisin voi toiselle antaa mielihyvää.
Meilläkin on joskus hiljaisempia aikoja ja suihinotto on auttanut. Toinen konsti olisi alkoholi. Kohtuullinen humalatila oikeasti nostaa seksihaluja.
Mitäs siinä vielä iniset.
t. äijä.
Me olemme olleet yhdessä jo yli 20 vuotta, joten kyllästymistä varmaan on puolin ja toisin. Mutta minä silti haluaisin seksiä ainakin pari kertaa viikossa. Miehelle riittää kerran kuussa, ja vähempikin varmaan, ellen minä tekisi aloitetta. Teen aloitteita useamminkin, mutta niihin ei vastata.
Ymmärrän niin hyvin tunteitanne, oikein kylmät väreet menee lukiessa ja itku ei ole kaukana. Varsinkin, kun tuntuu, että en ole enää nuori, että nämä ajat alkaa ehkä olla "loppusuoralla".
Olen tutustunut mieheen, joka on hyvin ihastunut minuun ja haluaisi seksiä kanssani ja minä hänen kanssaan. Tuntuu oudolta tukahduttaa tämä halu. Mutta en kai voi muutakaan.
Aivan kuin minun kirjoittamaani. Kaksi vuotta suhdetta takana ja alkuajan kiihkeät suudelmat ja pitkät lämmittelyt ja seksitouhut ovat muisto vain. On seksiä vieläkin, mutta siitä puuttuu miehen puolelta jonkinlainen innokkuus. Olen miettinyt, josko olen liian haluava seksin suhteen ja mies on näyttänyt taitonsa, eikä halua enää panostaa tarpeeksi. Toisaalta, suhteen hekumavaihe on max tuo 2v ja sitten tulee joku tasannevaihe. Moni mies hakee tuossa vaiheessa uutta kumppania :(
Kyllä meilläkin vielä seksiä on, parhaimmillaan 3-4 kertaakin viikossa (haluaisin enemmänkin, mutta emme kuitenkaan asu yhdessä, joten...), mutta normaalimmin kerran viikossa, joskus ei ihan niinkään. Siinä mielessä tuntuu tietysti vähän irvokkaalle tulla ap:n ketjuun itkemään ;) mutta kun suunta on selvästi sama.
Ja samoin mieheltä puuttuu se into, mitä mulla edelleen piisaisi. Kyllä hänkin aloitteita vielä tekee, mutta mun mielihyväni on nykyään merkityksettömämpi.
Kai tämä on hiipunut johonkin normaaliin keskiarvoon, suvantovaiheeseen, mutta mitäs kun itse en haluaisi näin vähän!? Ja jos tähän tyytyy, niin tyydynkö sitten kerran kuussa, jos niikseen tulee, jos se on miehen puolelta tulevaisuudessa vielä normaalimpaa??
Että mies voi olla kyllästynyt juuri kumppaniin. Ei seksiin, vaan kumppaniin.
Meillä mies ei ollut alun perinkään mitenkään kovin kiinnostunut seksistä, sellaisiakin on.t. 5
:) kaikki on mahdollista, mutta ei välttämättä niin todennäköistä.
tarinasi on kuin minun liitostani. Minua alkoi melkein itkettämään, kun luin tarinasi.
Mieheni on aina väsynyt tai "keksii" jotain muita syitä, ettei ole aikaa seksille. En jaksa enää. Olen päättänyt, että hankin rakastajan, joka tyydyttää hellyyden- ja seksintarpeeni. Haluan vain tuntea intohimon poltteen ja haluan tuntea olevani haluttu.
Mirkku
Seksielämään heijastuvat vahvasti henkilökohtaiset tai parisuhteen ongelmat. Pitkässä suhteessa opitaan vähitellen toisen hemmottelu niin hyvin, ettei satunnaisseksi yllä lähellekään tyydyttämään samoin.
Suosittelen lämpimästi asian käsittelyä ammattiauttajalla. Voit aivan hyvin käydä yksin, jos kumppanisi ei halua. Voit päästä jyvälle, mistä todellisuudessa on kysymys ja sen jälkeen olet valmis arvioimaan onko tämä suhde sinun loppuelämääsi.
Me olemme pääasiassa toistemme parhaat ystävät, salaisuuksia ei liene ja kaikesta voi puhua, omia menojakaan meillä ei ole paljoa.
Toinen asia, joka määrittää meidän suhdettamme hyvin paljon, on vanhemmuus, viimeiset 9v olemme eläneet täysin lasten ehdoilla, heitä ajatellaan aina ensiksi (en vain minä, vaan myös mies hyvin vahvasti).
Mutta siis tuon seksin vähyyden olen hyväksynyt siitä hyvästä, että meillä on muuten hauskaa yhdessä ja kaikki muu toimii.
t. 5
Myös täällä yksi, joka on ollut vastaavassa tilanteessa lapsensa isän kanssa. Tilanne kesti monta vuotta. Seksiä ei tippunut kuin tosi harvakseltaan. Olen ihan hyvä sängyssä (monien mielestä ;) ja riittävän vetävä ulkomuotokin on.
Lopulta erosimme. Ei nyt pelkästään tämän takia, mutta totta kai tämä vaikutti minun puoleltani. Jälkikäteen arvioituna seksihalujen puute johtui ennen kaikkea siitä, että parisuhde oli viallinen.
Muitakin syitä oli: miehen kyllästymistä, jossain määrin miehen aseksuaalisuus (tai sanotaan, että seksuaalisten tarpeiden kapea-alaisuus, mies oli asperger-tyyppinen), miehen itsekkyys joka ilmeni myös sängyssä, se että minä valitin hänelle välillä tästä itsekkyydestä.
Olin tyytyväinen kun pääsin pois.
Ap:n tilanteessa kokeilisin rakastajan hankkimista. Elät vain kerran. Ei voi jatkaa tuollaista vuosia ilman että se heijastuu parisuhteeseen. Unohda moraalikysymykset. Olet yrittänyt, se riittää puolustukseksi.
Olen aina ollut aktiivinen ja halukas seksin suhteen. Aiemmissa suhteissa seksiä on ollut riittävästi. Nykyisin, olen pelkkä kuiva kuori. Pitänyt kuivettaa itsensä kun en enää kestänyt olla aloitteen tekijä, enkä vonkaaja. Pitäisi ymmärtää jos toista ei haluta kun väsyttää ja on sitä ja tätä. En minä jaksa koko ajan olla ymmärtämässä, pitäisi minullakin olla oikeus seksiin ja naiseuteen.
Mieheni mielestä olen säälittävä kun halusin aikoinani paljon seksiä ja tein alotteita. Hänen mielestän se tuntui olevan sairasta. Alussa meillä oli seksiä, ja miehellä on ollut paljon kumppaneita. Minussa on se vika selkeästi, olen läski (5kg enemmän painoa kun tavatessa), vai johtuuko siitä että olen nykyisin äiti. Maha kun alkoi kasvaa, seksihalut hiipuivat. Sillon taisin saada säälistä. Epäilen vahvasti että viime aikoina kuviossa on myös pettämistä mutta kun ei tunnusta niin ei. Olen sanonut hänelle että olet vapaa lähtemään, en pidättele sinua hetkeäkään. Kamala ja surkea olo. Pelkään että olen pilalla. En pidä itseäni epämiellyttävänä läskitankkina, en ajattele siis itsestäni niin tällä hetkellä, vaikka miehen mielestä sitä ilmeisesti olenkin. Pelkään että kuitenkin syvällä sisimmässäni alan ajatella niin, ehkä sitten seuraavassa suhteessa. Niin, ajattelen jo tulevaisuutta koska tämä ei ole sitä mitä kumpikaan haluaa. Se tappaa kaiken jos sitä ei ole.
Ps. Laihduta kommentit eivät ole ratkaisu, syy on joku ihan muu. En usko että 5kg painon pudotuksella minusta tulee yhtään sen ihanampi tai haluttavampi. En siis ole muodoton läski tai ennen 5kg nousua läskitön. Silloin olin varmaan miehen mielestä sopivasti pyöreä, nyt läski.
Ja muutaman muunkin oli kuin minun suustani. Lohduttavaa kuulla, ettei ole ainoa. Mies on todella rakastava, sitoutunut, hellä ja nauttii läheisyydestä, mutta torjuu aloitteeni seksiin. Seksiä on vain miehen aloitteesta ja todella harvoin. Se ottaa todella itsetunnon päälle ja tunnen olevani todella jumissa tässä tilanteessa. On hirveä tunne, kun itse haluaisi rakastaan niin kovasti ja tulee jatkuvasti torjutuksi.
Ap:n kuvaamaa siitä lähtien kun olimme olleet noin 1,5 vuotta yhdessä. Sen jälkeen vielä 4,5v sitä touhua katselin ja toivoin että mies muuttuisi. Sitten vaan yksi kevät tajusin ettei tästä mitään tule enää, lähdin ja tapasin uuden ihanan miehen ja san aivan uuden elämän. Olemme nyt naimisissa olleet 4 vuotta ja edelleen seksielämä pyyhkii hyvin ja mies tekee aloitteita koko ajan. Tämän nykyisen miehen kanssa olen puhunut exän haluttomuudesta ja hän pitää exääni ihan hulluna kun ei halunnut seksiä kanssani. Kannattaa uskaltaa lähteä vielä kun on nuori!
On meitä muita ikävä kyllä! Nyt ollaan siinä pisteessä, että en tiedä tuleeko minulla ja aviomiehelläni enää koskaan olemaan seksiä. Edellinen kerta oli tammikuussa.
Mieheni mielestä naisen pitää tehdä aloite NYKYÄÄN, ei ollut seurusteluaikana noin, silloin hyvää seksiä oli. Nyt on kaksi pientä lasta ja kaiken lisäksi raskausaikoina mies ei halunnut seksiä, jouduin pari kertaa painostamaan häntä siihen. Tässä ollaan aika loukussa, pienten lasten takia en viitsi ihan vielä erota, mutta jonain päivänä kyllä.
Siis mikä mättää jää mysteeriksi, mies ei suostu terapiaan (tietenkään).
Ehkä vain se, että olen äiti, on vienyt hänen halunsa.
Nykyään edes minua ei kiinnosta, olkoon näin.
Seksielämään heijastuvat vahvasti henkilökohtaiset tai parisuhteen ongelmat. Pitkässä suhteessa opitaan vähitellen toisen hemmottelu niin hyvin, ettei satunnaisseksi yllä lähellekään tyydyttämään samoin.
Suosittelen lämpimästi asian käsittelyä ammattiauttajalla. Voit aivan hyvin käydä yksin, jos kumppanisi ei halua. Voit päästä jyvälle, mistä todellisuudessa on kysymys ja sen jälkeen olet valmis arvioimaan onko tämä suhde sinun loppuelämääsi.
hevonkukkua? Hevonkukkua on väittää, että miehen ainut ongelma ei voi olla kyllästyminen. Kyllä voi. Ja silloinhan kyse on parisuhdeongelmasta. Mutta kuka väittää, että kyseessä on korjattavissa oleva parisuhdeongelma. Jos suhteen seksi on ollut ainoastaan alkuhuumaa, mutta todellista kemiaa ei ole, niin kyllä sitä voi kyllästyä niin mies kuin nainenkin, eikä sitä mikään muuta miksikään. Usein tämän kyllä itse vaistoaa jo suhteen alussa, että tämä mies/nainen ei tule sytyttämään minua loppuelämääni, mutta silti sitä ei ole valmis heittämään pyyhettä kehään.
johtuu sairaudesta, mutta jos haluaisi, niin siihen löytyisi ratkaisu lääkäriltä. Mutta seksi ei kiinnosta häntä edes ajatuksen tasolla (eikä ole kuulemma oikein ikinä kiinnostanut). Eikä kiinnosta minun tyydyttämisenikään tai seksihaluni. -8