Lapset,joita vahditaan oikeasti,eivät huku.

valvonnassa on haastetta. Tietenkin lasten ikä/ taidot vaikuttavat asiaan, mutta kun jalkoja, käsiä ja silmiä on meillä vain kaksi kutakin...



Saivarteluksi menee nuo valvojan mahdolliset aivoinfarktit, toki nekin ovat mahdollisia, mutta IHAN kaikkeen ei voi varautua;) Kukin kuitenkin ottakoon rannalle vain sellaisen määrän lapsia kerrallaan kuin pystyy tarkasti valvomaan. Itselläni tuo määrä on kaksi, enempiä on pysty kerralla vastuullisesti valvomaan. Järki käteen, mammat!

Ja moniko on sitten hukkunut että on 1 vanhempi rannalla kolmen lapsen kanssa?

Kyllä ne on hukkumiset sitä ettei rannalla ole ollut aikuista, siis: lapsi menee veden ääreen yksinään tai aikuinen ei ehdi ottamaan lapsesta ja tämä uppoaa veteen, eikä lasta erota vedestä mihin se upposi. Sukeltajat hakee lapsen ja tämä on ihan rantavedessä.



Hukkumiseen ei tarvita kuin kahluuamme pihassa tai vesipalju saunassa, lapsi kaatuu ja vetää keuhkot täyteen vettä! Ja tätä ei kyllä kelluntalaitteetkaa estä tapahtumasta.



Upota voi uimataitoinenkin! Astuu laiturilta ohi ja molskahtaa veteen, vetää vettä sisään ja se oli siinä.

Ei aina voi pelastaa vaikka kuinka olisi kädessä kiinni ja apua heti kun saa toisen pintaan.



Kaveri saattaa hypätä päälle kun toinen vedessä tai kuten äitini; hyppää laiturilta ja jää kiinni pohjamutaan. Ulkopuolinen huomasi että yksi lapsista puuttuu ja meni vetämään tämän pois pohjasta.

Ja moniko on sitten hukkunut että on 1 vanhempi rannalla kolmen lapsen kanssa?

mistä tuollaisen tilaston löytää, mutta maailmanlaajuisesti ajatellen...aika moni varmaan? Joo, toki on mahdollista, että kun aikuinen on rannalla yhden lapsen kanssa, niin Kuubassa laukaistaan raketti, joka osuu Merivoimien ilmalaivaan, joka putoaa Tyyneenmereen, joka aiheuttaa aaltoliikettä Itämerelle, jonka seurauksena savikiekkoja ammuskeleva mieshenkilö vahingossa osuu lokkiin, joka putoaa rannalla olevan pikkutytön päähän, joka kompastuu aikuiseen, joka horjahtaa ja sekunniksi laskee silmänsä pois vahdittavasta lapsestaan, joka sitten vetää vettä keuhkoihinsa ja kuolee.

Mutta jos nyt järjellä ajattelee, niin kumpi on todennäköisempää, lapsen hukkuminen silloin, kun äidillä on kolme vahdittavaa, vai silloin, kun vahdittavia on vain yksi?

teille ihan viralliset ohjeet Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta, jos ette muuten usko



http://www.tfo.fi/public/default.aspx?contentid=65482&nodeid=8600



"Vedessä jokaista uimataidotonta lasta kohden on oltava yksi uimataitoinen aikuinen."



Ja ei, kukaan ei pidätä teitä vaikka ette näin toimisikaan, mutta vahingon sattuessa ette voi väittää, etteikö MITÄÄN olisi ollut tehtävissä.

Pelastusliivien toimivuus ja oikeinpäin kääntävyys tulee/kannattaa aina testata lapsella vedessä ennen varsinaista käyttöä.

, eikä lekottelemassa rannalla kaljapullon kanssa.



Eli seisoo järvessä syvimmällä vahtimassa, ettei ulapalle lähdetä. Ja se vahtiminen on todella vaativaa, muuta ei voi samalla tehdä.



Eli uivaa lasta ei saa jäättää hetkeksikään yksin. Uimasääntöjä lapsille:



* käytä kellukkeita, jos et osaa uida

* ui ja sukella rannan suuntaisesti

* älä ui kiinni karanneita uimaleluja

* mene uimaan vain vanhempien luvalla

* jos joudut hätätilanteeseen, huuda apua

* hypi vain sellaiseen veteen, jonka tunnet

* hyppää ensin jalat edellä

* pidä huolta kaverista

* älä ui ukonilmalla.



Näin se sujuu turvallisesti.

teille ihan viralliset ohjeet Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta, jos ette muuten usko <a href="http://www.tfo.fi/public/default.aspx?contentid=65482&nodeid=8600" alt="http://www.tfo.fi/public/default.aspx?contentid=65482&nodeid=8600">http://www.tfo.fi/public/default.aspx?contentid=65482&nodeid=8600</a&gt; "Vedessä jokaista uimataidotonta lasta kohden on oltava yksi uimataitoinen aikuinen." Ja ei, kukaan ei pidätä teitä vaikka ette näin toimisikaan, mutta vahingon sattuessa ette voi väittää, etteikö MITÄÄN olisi ollut tehtävissä.

Ja jos näin ei toimita, niin kyllä silloin voi vanhemmat itsensä syyllistää, jos jotain sattuu. Valvonta on ollut puutteellista. Kyllä meillä on ainakin ollut täysi työ mieheni kanssa kahden pienen lapsen vahtimisessa rannalla. Ei siinä paljon viltillä loikoilla.

Ihmetyttää kovasti, jos joku uskaltaa riskeerata ja lähteä yksin useamman lapsen kera.

Uimataitoset on tietenkin eri juttu.

esim hypyissä ja sukelluksissa ja vanhempien totteleminenkin on vähän niin ja näin.

Näillä ohjeilla mennään tämä kesä. Ainoa vaan mikä pelottaa on veneily ja pelastusliivien toimivuus. Tarvii siis testata ne vedessä lapsilla.

Turvallista kesää kaikille!

Itse olen ollut vedessä lasteni kanssa, vaikka he ovat uimataitoisia. Olen pannut heidät uimakouluun 4v asti. Mutta silti seisoin vedessä, vaikka alakouluikäiset lapseni olivat uimassa.

Siellä loiski sitten näitä 3-5 vuotiaita ilman vanhempia. Vanhemmat makasi rannalla silmät kiinni ja ei kyllä pää kääntynyt katsomaan, missä oma lapsi on. Periaatteessa vahdin muidenkin lapset siinä sivussa kun omani. Olin siis ainoa aikuinen lasten kanssa vedessä.

Toki muutama vanhempi myös ui, mutta he uivat omaa uintiaan kaukana syvemmällä.

Yhden lapsen pelasti mieheni kun oli käyttämässä lapsiamme uimassa ja toisen pelasti yläastelaiset pojat.

Se hysteerikkoäiti

sitä, ettei niitä hukkumisia tapahdu enempää.

Esim. uimarannalla tuntuu että olen ainoa vanhempi joka vahtii pieniä lapsia.

Toiset vanhemmat antavat alle 3-vuotiaidenkin leikkiä itsekseen rantavedessä ja itse keskittyvät lähinnä ottamaan aurinkoa ja seurustelemaan kavereidensa kanssa.

Vahinkoja tietysti voi sattua vaikka kuinka hyvin lapsia valvoisi. Kaikkea ei voi estää eikä kaikkeen hoksaa varautua, mutta riskejä voi pienentää.

tai vanhempi/vahtivastuussa oleva lähtee pois ja olettaa, että vahtivuoro siirtyy rannalle/leikkipaikalle jäävälle. Jos lähdet lapsen luota pois, vedä sitä toista aikuista hihasta ja napita silmiin ja sano, että sinä vahdit nyt. Kerro, että rannalla se tarkoittaa vieressä seisomista ja ohimeneviä ihmisiä ja veneitä ei saa jäädä tuijottelemaan, eikä mukavia pölisemään tai se lapsi pitää nostaa ensin syliin tai pitää seluksesta kiinni.

Naapurin 6-vuotias ei HALUNNUT turvavyötä, poliisi sakotti, niin johan ryhtyi haluamaan.

mutta ihanko oikeasti teille supervahtijille ei ole KOSKAAN käynyt niin, että jotain on kuitenkin sattunut?



ITse asutaan järven rannassa ja käyn kahden lapsen kanssa rannalla. Toisella on kellukkeen, (tänä kesänä jo molemmilla) ja toisella pelastusliivit. Joskus ovat saunoneet ja tulevat välillä kastautumaan jolloin olen mennyt veteen polviani myöden ja siinä on ollut raja, jota syvemmälle ei mennä.

Silti on ekrran käynyt niin, että lapsi kaatui ollassaan ihan jalkojeni juuressa. Katsoin samalla hetkellä järven toiselle puolelle, josta kuului kirkumista. Vaikka lapseni oli ihan jalkojen juuressa, hän joutui kokonaan uppeluksiin eikä yhtään nähnyt, missä kohtaa on. Onneksi tiesin olevan ihan vieressä, jolloin käsikopelolla sain heti kiinni. Tämäkin säikäytti niin, että olen ihan hermorauniona aina rannassa ollessamme. Lapset eivät mene veteen ilman lupaa, mutta jos tälläistä sattuu ihan valvotusti uimassa, niin.. en usko että on asiallista ollenkaan syyttää kaikissa tilanteissa suoraan vanhempia, vähinkoja sattuu joka paikassa. Onneksi suurin osa vahingoista on sellaisia ettei sentään henki ole kyseessä, mutta kuitenkin. En lähtisi syyllistämään ellei ole suorastaan ilman valvontaa ulkoillut toistuvasti tms.

eihän kukaan ole väittänyt, etteikö kaikista varmistelluimmissakin tilanteissa VOI käydä jotain. Mitä sitten? Ei kai se sitä tarkoita, että vahtiminen ja kaikkensa sen eteen tekeminen, ettei vahinkoja satu, olisi ihan turhaa? Eiköhän nuo hukkumistilastot olisi paljon pahempia, jos kaikki olisi vaan, että voihan sitä jotain sattua vaikka mitä tekis niin laitanpa kolmevuotiaan yksinään opettelemaan uimista..

tietenkään aina ei ole vika vanhemmassa, mutta nuo tapaukset, että makoillaan kaukana viltillä sillä välin kun taaperot polskii keskenään, niin silloin kyllä vika todella on vanhemmassa jos jotain sattuu.

mutta ihanko oikeasti teille supervahtijille ei ole KOSKAAN käynyt niin, että jotain on kuitenkin sattunut?

ITse asutaan järven rannassa ja käyn kahden lapsen kanssa rannalla. Toisella on kellukkeen, (tänä kesänä jo molemmilla) ja toisella pelastusliivit. Joskus ovat saunoneet ja tulevat välillä kastautumaan jolloin olen mennyt veteen polviani myöden ja siinä on ollut raja, jota syvemmälle ei mennä.

Silti on ekrran käynyt niin, että lapsi kaatui ollassaan ihan jalkojeni juuressa. Katsoin samalla hetkellä järven toiselle puolelle, josta kuului kirkumista. Vaikka lapseni oli ihan jalkojen juuressa, hän joutui kokonaan uppeluksiin eikä yhtään nähnyt, missä kohtaa on. Onneksi tiesin olevan ihan vieressä, jolloin käsikopelolla sain heti kiinni. Tämäkin säikäytti niin, että olen ihan hermorauniona aina rannassa ollessamme. Lapset eivät mene veteen ilman lupaa, mutta jos tälläistä sattuu ihan valvotusti uimassa, niin.. en usko että on asiallista ollenkaan syyttää kaikissa tilanteissa suoraan vanhempia, vähinkoja sattuu joka paikassa. Onneksi suurin osa vahingoista on sellaisia ettei sentään henki ole kyseessä, mutta kuitenkin. En lähtisi syyllistämään ellei ole suorastaan ilman valvontaa ulkoillut toistuvasti tms.

on nimenomaan hyvä esimerkki- jos olisit ollut ihan jossain muualla vaikka itse uimassa, niin lapsesi olisi varmaankin hukkunut. Sen sijaan kun toimit kuten pitikin, onnistuit pelastamaan hänet. Eli todella sillä oli väliä, missä kohtaa silloin olit kun vahinko sattui.

eihän kukaan ole väittänyt, etteikö kaikista varmistelluimmissakin tilanteissa VOI käydä jotain. Mitä sitten? Ei kai se sitä tarkoita, että vahtiminen ja kaikkensa sen eteen tekeminen, ettei vahinkoja satu, olisi ihan turhaa? Eiköhän nuo hukkumistilastot olisi paljon pahempia, jos kaikki olisi vaan, että voihan sitä jotain sattua vaikka mitä tekis niin laitanpa kolmevuotiaan yksinään opettelemaan uimista..

ja joka tavalla myöhäistä. En usko, että kukaan normaalijärkinen ei tajuaisi, että lapsia pitää veden äärellä valvoa. Got it? Se syyllistäminen ja meuhkaaminen ei enää niitä hukkuneita pelasta, ei millään. Mutta jos jollekin tulee parempi olo syyttävän sormen kanssa niin kai se on ihan ymmärrettävää... Mä siis vahdin lapsiani todella tarkkaan, mutta en tee siitä tälläistä numeroa siinä vaiheessa kun kuulen vastaavia suru-uutisia. Onko se joku tilaisuus taas kertoa maailmalle kuinka on itse parempi?

ole edes ollut puhetta kenestäkään hukkuneesta, vaan yleistä keskustelua siitä, miten tuollaiset ikävät tapahtumat voisi estää. Onko se niin outoa, jos ihmisessä herää ärtymystä, jos uutisoidaan (kuten viime kesänä) että pieni lapsi hukkui kun se oli vailla valvontaa uimassa? Mun mielestä ihan normaali reaktio jos on mitään empatiakykyä. Koska ihan oikeasti jotkut vanhemmat eivät välitä tarpeeksi. Voisit yrittää erottaa että mistä oikein keskustellaan.

Tuudittaudu vaan siihen uskoon ettei omillesi ikinä voi mitään tapahtua. Tiedän tapauksen jossa lapsi oli vanhempansa kanssa laiturilla, putosi veteen ja hukkui. Vanhempi seisoi aivan vieressä, ei vain ehtinyt tehdä mitään. Lahden tapauksen olisit tottai osannut myös ennakoida ja 9-v ei liiku mihinkään ilman aikuista, niinkö?? Pahimpia jeesustelemaan tuosta valvonnasta tuntuvat olevan juuri ne, joiden omat mukelot jouksevat pitkin toisten pihoja yksinään jo ennen kouluikää, mistähän johtuu? Oikein huvitti tänään kuunnella erään äidin saarnaa tusota valvonnasta kun omansa ovat alle 2 vuotiaasta asti ulkoilleet yksin.

Ihnhimillisiä virheitä tapahtuu aina ja joskus sattuu ikävästi :( osa hukkumisista todennäköisesti ois voinu selvitä vahtimalla lapsia enemmän. Varmasti en tiedä ku tapauksia en tunne. Mutta haloo, laiturilla pidetään uimataidottoman lapsen kädestä kiinni! Tuo on jo puhdasta idiotismia (meinaan siis se että viitsit ottaa tuollaisen tapauksen esimerkiksi)