♥ Puolukat - torstaikasa ♥

mutta ootteko aatelleet tuleeko ne neulomisetkaan yhtään halvemmaksi?! Ei taia tulla, ellei löyä alennuslankoja... Mun langat on ollu kalliita kai, ja ne henkselihousutkin joita teen siskon pojalle niin langat makso 15¿. Varmaan halvemmalla sais jo H&M:ltä samanlaiset, mutta onhan se tosiaan erimukavaa hommaa ja sitä arvoa ei voi enää mitata kun on itse tehdyt...



Langat ei todellakaan ole halpoja /varsinkin jos on kranttu laadusta ja haluaa merinovillaa jne.

Eli tuskin tulee halvemmaksi, mutta onhan siinä neulojalle se tekemisen ilo ja se rakkaus joka niihin on ladattu ei taida olla rahalla mitattavissa.



Mistä langasta teet nuo henkselihousut?



päivän häirikkö merineito

mutta ootteko aatelleet tuleeko ne neulomisetkaan yhtään halvemmaksi?! Ei taia tulla, ellei löyä alennuslankoja... Mun langat on ollu kalliita kai, ja ne henkselihousutkin joita teen siskon pojalle niin langat makso 15¿. Varmaan halvemmalla sais jo H&M:ltä samanlaiset, mutta onhan se tosiaan erimukavaa hommaa ja sitä arvoa ei voi enää mitata kun on itse tehdyt...



Langat ei todellakaan ole halpoja /varsinkin jos on kranttu laadusta ja haluaa merinovillaa jne.

Eli tuskin tulee halvemmaksi, mutta onhan siinä neulojalle se tekemisen ilo ja se rakkaus joka niihin on ladattu ei taida olla rahalla mitattavissa.



Mistä langasta teet nuo henkselihousut?



päivän häirikkö merineito

Nyt on kiireinen viikko töissä, mutta yritän aina jossakin välissä ehtiä tännekin. Syysloman jälkeen tuntuu, että kaikki työt kaatuvat niskaan. Meillä on vielä kolmasosa opettajista sairaana, eikä sijaisia ole. Siksi me vielä tällä hetkellä terveet joudumme tekemään toistenkin töitä.



Minäkin haluaisin vähän kommentoida tätä Merineidon ja Hannelen esiin nostamaa aihetta. On kyllä pakko myöntää, että silloin tällöin tuntuu pahalta, kun tuntuu, että kaikki muut odottavat vauvaa tai edes yrittävät. Itse taas en ole edes päässyt vielä koskaan piinailemaan ja miettimään, olisinko raskaana. Netissä näihin muiden raskausuutisiin on kuitenkin helpompi suhtautua kuin oikeassa elämässä. Vaikka monien muiden odotukset tuntuvatkin vaikeilta, olen kuitenkin osannut iloita kaikkein lähimpien odotuksesta. Samalla tavoin olen osannut olla iloinen myös esim. JennaJaneten ja Miitsun puolesta. Muistan hyvin vielä, kuinka me viime vuonna keskustelimme puolukoitten pinoissa, ja silloin meillä oli kaikilal samanlainen tilanne. Nyt nämä alkaneet raskaudet antavat toivoa minullekin. Myös se oli mukava kuulla, kun Miitsu sanoi, että oli vaivan arvoista odottaa sitä hetkeä, kun sai miehenkin mukaansa kuumeilemaan. En siis heti ajaisi esim. Essiä pois puolukoista, vaikka hän onkin jo tuplailija. Olet kuitenkin kirjoitellut aktiivisesti ja tullut tutuksi. Vähiintään toivon, että käyt kertomassa, miten tuplailu ja pian raskaus etenee.



Ikäasia: Minäkin olisin halunnut vauvan 25-vuotiaana kuten Hannele. Nyt siihen ei ole enää mitään mahdollisuutta, vaan olen vähintään 26.



Luumuhillon toivotan tervetulleeksi mukavana puolukoitten joukkoon. Toivottavasti saat miehen pään kääntymään etkä jumiudu tänne yhtä pitkäksi aikaa kuin minä.



Neulomisesta: Lankojen hinnat tosiaan vaihtelevat aika paljon ja vaikuttavat neuleen hintaan. Työlle en koskaan laske mitään hintaa, koska tämä on rakas harrastus ja neulon melkein joka päivä. Ostan usein lankoja tarjouksista. Jos käytän Novitan lankoja, ostan ne yleensä Vapaa valinnasta, koska siellä ne ovat huomattavasti halvempia kuin missään muualla. Ostan lankoja myös käsityöliikkeistä, mutta onneksi niissäkin on usein tarjouksia. Varmasti kaupoista saa neuleita halvemmalla, mutta laadukkaat ja kestävät neuleet ovat kyllä kaupassa paljon kalliimpia kuin itse tehdyt. Katselin esim. Anttilassa juuri yhtä parinkymmenen euron lasten villahaalaria. En ikinä voisi ostaa lapselle niin huonoa haalaria. Jos en osaisi tehdä itse haalaria, ostaisin luultavasti Ruskovillan haalarin, joka ei ole kaikken halvimmasta päästä. Itse tehtyjen neuleiden hyvä puoli on sekin, että niistä saa juuri sellaisia, kuin haluaa, eikä varmasti jokaisella ole samanlaista.



Merineito: En muista, olenko kysynyt tätä jo aikaisemmin. Oletko käynyt Tampereella Koskikeskuuksen yläkerroksen käsityöliikkeessä, joka on uudistunut tämän syksyn aikana? Sieltä on kivoja lankoja, ja yleensä ostan kaikki napit sieltä. Valitettavasti en osaa mitenkään kommentoida ompelun edullisuutta, koska siitä en tiedä mitään.

No minäpäs kirjoittelenkin vasta sitten, kun tiedän minne pinoon tässä kärsii tunkeilla. Päättäkää nyt nopsaa minkälaisena haluatte pinonne pitää, jotta tietää tuplailijat ja odottajatkin minne voi kirjotella ahdistamatta muita enempää. Harmin paikka tällanen, minä kun ihan luulin että kaikki sopivat mukaan yhtälailla. Mutta ymmärtäähän sen...



Mukavaa jatkoa kaikille jos ei enää " tavata" ja pikaisia miehen käännytyksiä :)

Pitkästä aikaa täällä ja tosissaan ymmärrän teidän kannan tästä tuplailijoiden ja raskaana olevien kirjoittelusta. Tiedän itsestäni kuin pahalle tuntui kun luki uutisia odotuksesta tai niistä kirotuista plussista kun itellä ei ollut mahdolliuutta moisesta edes haaveilla.. se sattui ihan älyttömästi: ja tosissaan pinon ajatuksena oli just yksipuolinen vauvakuume.



Oon miettinyt että taidan vetäytyä vähän taka-alalle: kokonaan en teitä varmaan pysty hylkäämään mutta kommentointi kaikkiin keskusteluihin ei tunnu tulevan multa ihan luonnostaan, enää en ihan samassa tilanteessa ole ja mun ajatukset saattaa kiukkua herättää: joudunhan kommentoimeen menneessä aikamuodossa (vaikka tuo mies on aika hissuksiin edelleen, ei sille varmaan samanlaista vauva-maniaa saa koskaan päälle kun itelläni!)



Te ootte kaikki ihan kamalan ihania ihmisiä ja ilman teidän taustatukea oisin monet itkut yksin itkenyt!! Kiitos kaikille siitä etä ootte olemassa!!



Ainakin salaa lueskelen teidän kuulumisia jos teistä tuntuu ettette jaksa kuulla hehkutusta!!! Lähetän ainakin miehille vauvamyönteisiä ajatuksia~~~~~~~



Kuullaan ja kuulostellaan!!

Toivottavasti minun kommenttini ei loukannut kumpaakaan. Vaikka siis toisten raskaudet tuntuvat välillä pahalta, jotkut raskaudet ovat erilaisia. Olen siis pelkästään iloinen teidän puolestanne. Tiedän kuitenkin, millaisia hankaluuksia teilläkin oli saada mies mukana kuumeiluun. Samoin teillä molemmilla on taustalla keskenmeno. Varsinkin tällaisten vaikeuksien jälkeen plussa on tullut juuri oikealle henkilölle. Samoin olen iloinnut esim. siskoni raskaudesta. Hänellä ja miehellä oli yritystä takana melkein vuosi, ennen kuin raskaus sai alkunsa.



Älkää siis kokonaan hylätkö puolukoitten pinoa. Toisaalta ymmärrän, jos Miitsusta tuntuu, ettei tämä pino ole välttämättä enää oikea paikka. Onneksi saan ainakin sinun kanssasi jatkaa kirjoittelua vielä truplissa. JennaJanetenkin toivon jäävän tähän pinoon.

yhdyn JJ:n kommenttiin, ett oishan se kiva jos kaikki mahduttais porukalla täällä kirjoittelee, koska tuntuu ett te ketkä useimmiten kirjoittelette, ootte tullut jo niin läheiseks...ikävähän sitä tulis. toki plussailmoitukset tuntuu vähän pahalta, mut ilolla oon kuitenkin niistä lukenut ja oikeesti jännännyt piinailijoiden puolesta. pitäis yrittää tosiaan muistaa ett kaikki ollaan oltu samassa tilanteessa ja ett jokainen siirtyy sit askeleen eteenpäin kun aika on oikea, toivottavasti mahd. pian. Joten tsemppiä siskot!



en oo vielä uskaltanut testata, mut jos se negaa näyttää niin saanpahan jatkaa ainakin täällä kirjoittelua =(



Täähän meni ihan tappeluks nyt koko homma, palaanpa myöhemmin asiaan. nyt lähden kaverin kanssa vähän haukkaa raitista ilmaa, ennenkuin joudun taas töihin.



G



JJkö se kyseli noita päiviä...37/ 30-32

Takoitukseni oli herättää asiasta keskustelua, mutta huomaan, etten osaa ilmaista itseäni kirjallisesti niin kuin haluaisin, koska pinoutujat loukaantuivat sanoistani.



Olen pahoillani, että [b] JJ, Essi ja Miitsu[/b] ottivat asian henkilökohtaisesti

ja loukkaantuivat ja kokivat, että minä olen heitä häätämässä pois puolukkapinosta. Kuten tekstissä sanoin, se ei ollut tarkoitettu siten että olisin ketään häätämässä pois pinosta.



Toivon siis, että [b] JJ, Essi ja Miitsu[/b]jatkavat pinoutumistaa puolukoissa aiheuttamastani mielipahasta huolimatta!



Minun on siis aika ottaa peili käteen ja tutkia itseäni ja miettiä olenko minä ollenkaan oikeassa paikassa.



t. Merineito



Ps. [b] Tiitikkä[/b] Olen kuullut siitä kaupasta, mutta en ole vielä päässyt tutustumaan liikkeeen lankatarjontaan. Sinne meno on ollut mielessä jo kauan.

Hei, mä en ainakaan loukkaantunut Merineito sun kommentista: tosissaan ois ihanaa jos mahduttais samaan pinoon kaikki! Tiedän että aihe: vauvakuume on arka enkä haluis yhtään enempää lisökipuja kenellekkään... Eikä tosissaan oo kivaa teistä " luopua" kun niin tutuiksi ollaan kuitenkin jo tultu!!



Mä oon ihan päästäni pyörällä tän odotuksen kanssa: kaikki tapahtui niin nopeesti että ainakin " unohdan" käydä koko odotuspuolella. ei yhtään tunnu että sinne kuuluisin...



Mutta keskustellaan tästä asiasta maltilla: täällä on aina se vaara että luetaan rivien välistä väärin, kun ei ymmärretä mitä tarkoitetaan! Maltilla siis ja koitetaan selvittää asiaa... Tietenkin tämmöinen avoin yhteisö on semmoinen ettei ketään voi oikein syrjäyttää: suljetut yhteisöt on sitten erikseen: sinne saa perustaa juuri semmoisen ryhmän kun itse haluaa... Ja toisaalta elämäntilanteet muuttuvat: jonain päivänä meillä kaikilla ihan varmasti on vauva kainalossa!!



Yhteistyömerkeissä Miitsu

Minäkin olen ihan yhteistyöhengessä mukana :)

En minäkään halua että kukaan lähteee... =o(



Aloitinko minä tämän aiheen... Olen pahoillani... =o(



On ollut niin rankka päivä, itketty taas täällä. Tuntuu ettei jaksa enää eikä jaksa mieskään. Miten tähän on tultu...?! Kävittekö tekin, tuplailijat ja odottajat ([b]JennaJanette, Miitsu[/b]) näin alhaalla?! Entä jos tässä suhteessa onkin muualla vika...? Huh huh.. Saa nähdä missä mennään vai mennäänkö missään. Niin hyviä uutisia oli päivällä mutta minä taas odotin mieheltä liikoja, kaipasin vaan vähän huomiota ja tässä sitä ollaan, minä istun koneella ja mies sohvalla ja pietään mykkäkoulua...

[color=maroon]mutta pakko oli tulla HANNELEA lohduttaan edes vähän. Kysyit onko muut käyneet pohjalla vauvakuumeen kanssa... mä todellakin kävin! Muistan vieläkin muutamia omia miettimistuokioitani esim. töissä kun istuin tupakalla (poltin siis ennen plussaa) ja pyörittelin kihlasormusta sormissani itku kurkussa. Muistan miettineeni, että ei tästä suhteesta VOI tulla mitäan, koska minä haluan vauvaa ihan sata lasissa ja mies ei ollenkaan. Olin todella masentunut asian vuoksi, viikkoja. En jaksanut innostua mistään ja miehellekin puhuin vain pakolliset huomenet tms. Mies kyseli välillä, että mikä vaivaa mutta en mä halunnut edes enää selvittää sitä sille. Olin ihan maassa. Tunsin oikeesti, että kyllä tässä viimesiä vedellään.

Jostain sitten sain piristystä, en edes muista mistä! jokin energiapuuska vain yllätti ja aloin taas vuodattamaan tuntojani miehelle. Tuohon aikaan en edes täällä pystynyt puhumaan. Mies vihdoin tajusi asian (?) ja antoin vähän lämpenemisen merkkejä. Siitä se meillä sitten pikkuhiljaa lähti taas. Ei millään rytinällä, että jipii siitetään vauva vaan ihan hissukseen. Mies kertoili omia pelkojaan ja minä yritin niitä lieventää. Koskaan meillä mies ei muuten edes sanonut että " nyt aletaan ihan sata lasissa yrittään" vaan tavallaan vain jätettiin ehkäsy pois ja annettiin mennä. Innostus vauvajuttuun tuli vasta plussasta.



Tosi paljon toivotan sulle ja muille ahdistuneille tsemppiä ja jaksamista. Tiedän, ettei ole helppoa ja tuntuu välillä tosi pahalta. Mies ei voi tajuta koskaa miltä naisesta tuntuu kun ei ole sitä sylitettävää eikä edes varmuutta siitä että joskus olisi. Omalta kohdaltani voin sanoa, että onneksi en sitten alkanut ukon vaihtoon vaan odotin että omani lämpenee. Joskus tuntuu että mistähän v**usta sitä sai muka voimaa ja jaksamista odottaa, odottaa ja odottaa. Tässä vielä ollaan ja ihan hengissä ;) Kaikesta paskasta ja masennuksesta huolimatta olen selvinnyt tähän asti. Nyt osaan todellakin arvostaa masutyyppiäni, varsinkin kun ne 2 km:kin oli.



Toivottavasti en nyt astunut kenenkään varpaille eikä kukaan tuohtunut kirjoittelustani. Kivaa illan jatkoa *odottaa BB:a malttamattomana*

[color=green] Kiitos tuosta! Luetutin miehelläkin kirjoituksesi, aika vastahakosesti tuli koneelle eikä kommentoinut muuta kuin että " mikä on km?" Aikaisemmin ei oo millään tavalla tähän palstailuun tutustunut... Mutta pakko oli nyt luetuttaa, sen verran lohduttava tuo tarina on itselle ja toisaalta jospa mieskin tajuais mitä tunnen kun joku on sen sanoiksi kirjoittanut...



Tänään on tosiaan meillä keskusteltu siitä voiko tämä jatkua, jaksetaanko vielä yrittää. Kyllä mää toivon ja oikeastaan uskonkin sisimmässä, että kaikesta huolimatta tässä käy hyvin... =o) Harmittaa vaan kun ollaan taas viikonloppu erossa ja vasta maanantaina nähdään.. Aika raskasta olla erossa tämmöisen sotkun jälkeen...



Mutta joku ehdotti sitä kylpylä- tai muuta reissua (sori en muista enää, oli sen verran sekava päivä), niin mää ehdotin miehelle että lähettäs mökkireissuun joku viikonloppu, vaan me kaks, ja nautittais toisistamme viikonloppu, ei mitän vauvajuttuja, vaan me kaks. Suostuhan se, joten heti huomenna soitan ja varaan mökin...



*PASKASTA PÄÄ NOUSEE*

[color=magenta]IHANAA Hannele, että mies suostu tuohon mökkeilyyn! varmasti tekee hyvää teille molemmille. Tuo kertoo jo sen, että kyllä se mies välittää susta ja tein suhteesta :) Koitahan saada joku ihana mökki ja viettäkää oikein mahtava pikku loma! Toivottavasti saatte asiat selviksi ja rentoutua. Koittakaa vaikka muistella niitä ihania asioita miksi toistenne kanssa haluatte olla. Kynttilöitä vain mukaan ja hyvää ruokaa+juomaa! Voi että mullakin haluttas lähtee!!!

[color=green]Joo mutta meidän mukaan et kyllä mahdu ;o)

[color=blue]mulla tuli mieleen että pitäsikö perustaa sitten eri pino niille, jotka haluavat kirjoitella sekalaisessa joukossa (käännyttäjät, tuplaajat, odottajat) ja sitten ne jotka haluavat vain samassa tilanteessa olevien kanssa kirjoitella niin saisivat pitää ihan omanaan tämän puolukkapinon? Onko ideaa ollenkaan... kovasti olen vaan miettinyt että miten me tämä miniriita selvitetään...? Itse haluaisin kuitenkin kovasti kirjotella teidän kanssa, mutta ymmärrän että mun raskausviikot ja vauvan potkujen hehkuttelut saattaa joitain ottaa aivoon tosissaan.



Sen sekalaisen pinon nimi vois olla sitten vaikka puolukkamix tai vaikka mustikkamix :D Ihan miten porukka haluaa. Kylläpäs mä nyt aloin riimitteleen... *painuu bb:n pariin*

varmasti JJ olisit hyvä apuri käännytystyössä...

Jos olisin tiennyt minkälaisen myrskyn sain viestilläni aikaan vesilasissa, en olisi sitä koskaan lähettänytkään. :(



Kuvittelin naiivisti, että ihmiset olisivat osanneet/halunneet ottaa kantaa alkuperäiseen kysymykseen. Pidetäänkö puolukat alkuperäisen määritelmän mukaisena vai jatketaanko kaikki mukaan linjalla.

Tähän ei monikaan ottanut kantaa, sen sijaan[b] Essi[/b] ja[b] JJ[/b] loukkaantuivat ja kokivat että halusin ajaa heidät pois. :(



Ja haluan nyt vielä kerran korostaa, että minua ei plussanneet/tuplailevat ole missään vaiheessa haitanneet. Eikä tällä viestillä ollut millään tavalla tarkoitus ketään ajaa täältä puolukoista pois.



Omat ongelmat ovat uuden ryhmänmuodostumisessa kun välttämättä siihen ei ole sitten tulossa montaa ja toiseen jää sitten monta kivaa tyyppiä ja niiden kanssakin haluaisi jakaa viestejä ja moneen pinoon on hankala viestitellä samaan aikaan jne.



Mikäli viestilläni loukkasin vielä jotakuta muutakin kuin edellä mainitut, olen pahoillani. :(



Minun tarkoitukseni ei ollut missään vaiheessa saada aikaan riitaa/pahaa mieltä.



Lupaan, että seuraavalla kerralla käytän deletenappulaa. *vannoo*



merineito

[color=green]Täälläkin aivan toden teolla saa taas hakaneulalla häntää asetella... Masennus yrittää taas viedä voiton, aina ei jaksa taistella vastaan.



[color=blue]Okei, meillähän tämä vauvakuume on syönyt parisuhdetta niin kovasti että on oikeastaan ihme että tässä vielä ollaan! Minä en haluais ottaa kaikkea syytä niskoilleni, mutta mies tuntuu syyttävän minua parisuhteen pilaamisesta... Jossain vaiheessa kuitenkin ymmärsin että " vika on minussa" ja päätin olla nyt kiltti miehelle ja monta viikkoa on mennyt hyvin. Tietysti toivoin saavani puhumattomuudesta ja painostamattomuudesta " palkinnon" esim. vauvahöpötyksiä mieheltä mutta turha toivo. Eilen sitten sorruin ja muutaman kyyneleen tirautin. Mies taas pimahti tavalliseen tapaansa aina kun mua masentaa. Ei kuulemma halua mitään suunnitelmia, haluaa elää tätä hetkeä rauhassa eikä ajatella koko ajan että mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Ja ei voi luvata mitään tulevaisuudesta koska yhtenä hetkenä koko suhde voi olla ohi jos toinen tekee jotain mitä toinen ei hyväksy... MÄÄ EN IHAN OIKEESTI JAKSA ENÄÄ YMMÄRTÄÄ! Siis mitä v*****?!



[color=green]Niin ja sitten toinen juttu tästä meiän suhteesta: mieshän ei mikään romantikko ole, mutta mää oon niin ahistunu siitä kun se ei voi etes yrittää. Mitään uhrauksia ei oo mun puolesta valmis tekemään, ei kanna kukkia tai muita lahjoja, ei helli, nykyään ei tee enää etes alotetta ässän suhteen, ei tee mitään ihania romanttisia yllätyksiä... Joita minä etes joskus toivoisin saavani! Ja omasta mielestään tekee siis kovasti, joka päivä uhrautuu minun vuoksi kun jaksaa mua kuunnella ja lohduttaa!



[color=blue]Ja keskustella ei voida mistään, tuntuu että heti on mies puolustuskannalla ja hyökkää mua vastaan jos vähän yritän kommentoida miehen tekemisiä... Alan olla taas aika loppu. Niin monta kertaa olen aikonut sen kirjeen kirjoittaa miehelle, ja tänään aion sen vihdoin tehdä, jotta sais sanottua kaikki asiat ilman että keskeytetään! Jospa tässä työpäivän aikana jossain välissä kerkiäis...

[color=green][b]Luna:[/b] Piristystä syksyyn! Täällä ollaan kanssasi... Kyllä se elämä taas voittaa, usko pois. *ei taida uskoa itsekään*



[color=blue][b]JennaJanette:[/b] Sulla taitaa olla mieluinen anoppi! Onnittelut siitä, meillä kaikilla kun ei ole ihan niin hyvä tuuri käynyt...



[color=green][b]Donrinda:[/b] Tosi hauska tuo pikkutytön kommentti. Olipa tyttö tehnyt havainnon ja pitihän se varmasti papillekki ilmoittaa!



[color=blue][b]Lumiina:[/b] Mulla on jo kaks kiertoa pillereitten jälkeen ollu normaalit! =o) Tosin eihän se sitä tarkoita että ne vielä normaalit olis, yhellä tutulla nimittäin just kaks kiertoa oli normaalit ja sitten ei kuulunut puoleen vuoteen... Alahan kuitenkin jo tikutella!



[color=green][b]Aqua:[/b] No hyvä että ymmärsit mitä nuilla passiivisilla tarkoitetaan etkä oo mihinkään hivuttautumassa! Nyt kun kerta puheeksi tuli niin sanompa minäkin muutaman sanasen asiaan liittyen, eli minustakin toisinaan tuntuu että palstailu voi jopa enemmän masentaa kuin piristää, kun tuntuu että aivan yhtäkkiä täällä onkin useita jotka tuplailee ym. Ja kun monet on kyselleetkin että haittaako kun jatkan palstailua vaikka jo tuplailen, niin en ole kommentoinut mitenkään, koska en voisi täysin vilpittömästi sanoa että ei haittaa. Mutta yhtä lailla tämä on heiänkin palsta enkä minä voi ketään täältä " häätää" mutta siis valitettavasti jotkut jutut joudun hyppimään yli säästääkseni itseä. Valitettavasti on niin vaikea tässä tilanteessa iloita muiden puolesta! Ja siis vaikka meilläkin se aikataulu jo on olemassa niin silti tuntuu joskus niin katkeralta, niin katkeralta. Mutta viime aikoina olen kyllä viihtynyt hyvin täällä, ehkä juuri siksi että olen oppinut itseä säästämään joiltain jutuilta! Oon tosi iloinen että oon tälle palstaille eksynyt ja että tämä jo kuuluu jokapäiväiseen elämään. Kiitos että olette olemassa! =o) Ja kukaan ei saa täältä poistua ellei itse niin halua! Me ollaan eri elämäntilanteissa ja hyvä niin! [b]JJ[/b] on edelleen ainut jonka puolesta voin täysin rinnoin iloita, johtunee luultavasti siitä että oli jo raskaana tänne tullessa. Valitettavasti ei voi olla vertaamatta itseensä kun jollekkin jotain hyvää tapahtuu, vaikka ei pitäisi. Jokainen taaplaa tyylillään ja eihän me kaikkia voia pamahtaa paksuksi yhtä aikaa pamahtaa!



[color=blue]No näyttihän tuo tilitys jatkuvan tässäkin viestissä... Joka tapauksessa ihanaa torstaita! Hei, mulla jopa vähän mieli parani kun sain nuo asiat sanottua! =o)