Kun pariskunnan tuo nen osapuoli tulee uskoon ( a toinen ei)

Haitanneeko se, jos Usko on antanut luvan?

No sitten se toinen joko sopeutuu tai ei sopeudu. Uskova nyt todennäköisesti laittaa sakset kiinni ja muuttaa omaan asuntoon kunnes on sormus sormessa ja nimet paperissa. Jos toinen häipyy niin menee sen piikkiin että jumala poltti kuonat elämästä.

Mennessämme naimisiin kumpikaan ei ollut uskova eikä kuulunut kirkkoon, kristinuskolla ei ollut sijaa elämässämme. Naimisiinmenon ja kahden lapsen syntymän jälkeen minä (nainen) tulin uskoon. Eihän tämä ihan optimitilanne ole sikäli, että minä kaipaisin uskovaa puolisoa, yhdessä rukoilua, kotihartauksien viettoa ym. Mieheni puolesta en osaa sanoa. Seksiä on kuin ennenkin ja kaikkea muuta läheisyyttä kuin hengellistä. Eroa ei olla mietitty, mies on elämäni rakkaus ja minäkin ilmeisesti hänen. Mies ei vastusta kirkossa käyntiä tai lasten kastamista ym, ei vain halua itse osallistua.

Se uskoton yrittää kaikkensa, että uskoon tullut jättäisi uskonsa. Ero seuraa lopulta. 

Vierailija kirjoitti:

Se uskoton yrittää kaikkensa, että uskoon tullut jättäisi uskonsa. Ero seuraa lopulta. 

Meillä ei ole näin käynyt, joten ei välttämättä johda eroon. 

Vierailija kirjoitti:

Se uskoton yrittää kaikkensa, että uskoon tullut jättäisi uskonsa. Ero seuraa lopulta.

Päinvastoin: Uskoon tullut alkaa tuputtaa sitä uutuuttaan puolisolle. Niin usein nähty. 

Miksi kysyt uskossa selvää asiaa kun vastaus on kirjoitettu Raamattuun. 

Etkö lue Raamattua?

Usko on henkilökohtainen asia. En ymmärrä miten toisen uskoon tulo voisi vaikuttaa suhteeseen. Elämänarvot tietysti muuttuvat siten, että se usko siihen tulee, mutta ei se varmaan elämää heilauta sen kummemmin tavallisilla ihmisillä. Eri asia, jos olisi eletty rikollista elämää. Silloin olisi varmaan hankalaa, kun toinen elelisi raamatun ohjeiden vastaisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Se uskoton yrittää kaikkensa, että uskoon tullut jättäisi uskonsa. Ero seuraa lopulta. 

Toi nyt on pskapuhetta. Koska ihmisiä on erilaisia toiset yrittää toiset ei. 

Vierailija kirjoitti:

Usko on henkilökohtainen asia. En ymmärrä miten toisen uskoon tulo voisi vaikuttaa suhteeseen. Elämänarvot tietysti muuttuvat siten, että se usko siihen tulee, mutta ei se varmaan elämää heilauta sen kummemmin tavallisilla ihmisillä. Eri asia, jos olisi eletty rikollista elämää. Silloin olisi varmaan hankalaa, kun toinen elelisi raamatun ohjeiden vastaisesti. 

Riippuen parisuhteesta tai ihmisestä niin toiset laittaa kaikkensa ettei sanaa Jeesus tai raamattu yms kuuluisi tai näkyisi. Toisaalta tiedän aviossa olevia joista toinen on uskossa ja toinen ei ja hyvin pyyhkii ja se toinen ei laita pahakseen vaikka toinen käy seurakunnissa,lukee Raamattua,rukoilee.