3 lapsen äiti seurustelee 2 lapsen isän kanssa
Poikia yhteenä siis viisi ja kaikki ikävälillä 3-9v.
Voiko tämä onnistua?
Lapset ovat nyt nähneet muutaman kerran ja viihtyvät hyvin yhdessä kyllä.
Isällään lapset ovat viikko-viikko periaatteella, puolet ajasta siis äitinsä luona.
Tuleeko yhteen muuttamisesta mitään?
Kokemuksia siis kaipaan.
Nyt on seurusteltu n. vuosi, miehen erosta vuosi, minun vähän enemmän. Mies on ihana!!
Tilaa olisi miehen luona hyvin, asoo isossa talossa.
Kommentit (43)
Kun tapasin nykyisen mieheni, varasin saman tien ajan perheneuvolasta. Halusin kaiken mahdollisen tuen, avun ja kasvattajien näkökulman, miten edetä, kun lasten hyvinvointi on etusijalla.
Tapaamisista oli suuren suuri hyöty. Perheen muodostuminen on tapahtunut ilman valtavia kriisejä ja alusta asti olemme oppineet lapsia myöten ilmaisemaan omat tarpeemme ja kokemammme epäkohdat. Uusperhe-elämää takana nyt 6v.
Jos yhteiskunta haluaisi tukea uusperheiden onnistumismahdollisuuksia, voisi tälläinen startti olla merkittävä. Perheneuvolan työntekijöiden ammattilaisuuden taso on tärkeää - anteeksi nyt perhetyöntekijät- mutta ei teidän empatialla pitkälle pötki. Saimme aikanaan psykologin ja 2 sosiaalityöntekijää (mies ja nainen) ja heidän rautainen osaamisensa antoi eväät alun yli. Kiitos sinne!
Eli siellä on 6 makuuhuonetta? Vai oletatko, että sinun lapsesi saavat omat huoneet ja joka toinen viikko sinne tulevat lapset jakavat yhden huoneen?
Olette seurustelleet miehen erosta alkaen (vai jo ennen sitä?), joten en vielä mitään yhteenmuuttoa miettisi. Miehelle varmaan OK, mutta lapset tarvitsevat enemmän aikaa.
Ja muista, että jos mies lemppaa sinut ulos, olet lapsinesi täysin tyhjän päällä.
7 lapsen isä ja 2 lapsen äiti seurustelivat. Molemmat yksinhuoltajia eli kummankaan lapset eivät ole välillä toisella vanhemmallaan.
Ilmeisesti toimii koska muuttivat yhteen ja menivät naimisiinkin.
lapsella pitäisi olla oma huone?
Ei meilläkään ole, vaikka kyse ydinperheesä, eikä monessa muussakaan perheessä ole näin. Itsekin aikoinaan jaoin huoneen siskoni kanssa.
ja yhteiset arvot ovat samanlaisia. Kannattaa opetella alusta lähtien oikeus avata suunsa, kun jokin vaivaa. Täytyy saada sanoa myös toisen lapsista tai kasvattamisesta ilman että siitä loukkaanutaan. Lasten kanssa ei saa tulla jakoa sinun-minun-meidän.
Terveiset seitsemän lapsen uusperheestä
ja itselläni lapsia myös kolme. En aio muuttaa saman katon alle, sillä lasteni elämä muuttuisi liikaa, samoin miehen lasten.
Näin minulla on aikaa lapsilleni, ei tarvitse jakaa huomiota monen muun kesken.
Ja parisuhdekin voi meillä hyvin, vaikka haikeaa onkin olla erossa välillä.
Asetan kuitenkin lasten hyvinvoinnin parisuhteen edelle.
Miksi ottaa riskejä, sillä ainahan on mahdollista, että kaikki menee huonommaksi. Näin asiat toimivat tällä hetkellä ja tulevaisuus näyttää omat juttunsa.
lapsella pitäisi olla oma huone? Ei meilläkään ole, vaikka kyse ydinperheesä, eikä monessa muussakaan perheessä ole näin. Itsekin aikoinaan jaoin huoneen siskoni kanssa.
Eli mietipä kahdesti, miltä tuntuu tuon miehen lapsista, joilla nyt isossa talossa on omat huoneensa ja jotka joutuvat niistä luopumaan isän uuden naisen lasten takia. Ei todellakaan mikään hyvä alku parisuhteelle! Takuuvarmasti ne "isäviikot" olisivat melkoista helvettiä kaikille osapuolille, sillä lapset kokisivat menettävänsä kodin vieraille.
Miehellä siis todella ISO talo. Makuuhuoneita on 7 kpl. Eli siinä riittää kaikillekin.
Ex- vaimo ei tiedä mitään ilmeisesti vielä meistä,
hän kuulemma saattaa suhtautua asiaan vähän "hankalasti", vaikka ihan sopuisa ihminen kai onkin.
En ole häntä vielä tavannut. Yhdessä ovat ko. talon rakentaneet n. 5v. sitten, joten oma kynnykseni muuttaa sinne on kyllä aika suuri "sosiaalisen paineen" vuoksi... Saa nähdä. Itse vaan asun vuokrakämpässä, kerrostalossa, joten olisi aika kiva yhteistä elämää rakentaa toisaalta vähän väljemmin.
Miehellä siis todella ISO talo. Makuuhuoneita on 7 kpl. Eli siinä riittää kaikillekin. Ex- vaimo ei tiedä mitään ilmeisesti vielä meistä, hän kuulemma saattaa suhtautua asiaan vähän "hankalasti", vaikka ihan sopuisa ihminen kai onkin. En ole häntä vielä tavannut. Yhdessä ovat ko. talon rakentaneet n. 5v. sitten, joten oma kynnykseni muuttaa sinne on kyllä aika suuri "sosiaalisen paineen" vuoksi... Saa nähdä. Itse vaan asun vuokrakämpässä, kerrostalossa, joten olisi aika kiva yhteistä elämää rakentaa toisaalta vähän väljemmin.
Siellä on exän valitsema keittiö, kaikki sisustus jne. ja sinä täysin ylimääräisenä "hyyryläisenä" lapsinesi. Eli miehessa kiehtoo enemmän talo kuin mies? Ja mies näkee sinussa potentiaalisen siivoojan? Muuttakaa ihmeessä yhteen niin huomaat, että yhteisen elämän rakentaminen toisen raunioille ei todellakaan tule onnistumaan.
Miehellä siis todella ISO talo. Makuuhuoneita on 7 kpl. Eli siinä riittää kaikillekin. Ex- vaimo ei tiedä mitään ilmeisesti vielä meistä, hän kuulemma saattaa suhtautua asiaan vähän "hankalasti", vaikka ihan sopuisa ihminen kai onkin. En ole häntä vielä tavannut. Yhdessä ovat ko. talon rakentaneet n. 5v. sitten, joten oma kynnykseni muuttaa sinne on kyllä aika suuri "sosiaalisen paineen" vuoksi... Saa nähdä. Itse vaan asun vuokrakämpässä, kerrostalossa, joten olisi aika kiva yhteistä elämää rakentaa toisaalta vähän väljemmin.
Siellä on exän valitsema keittiö, kaikki sisustus jne. ja sinä täysin ylimääräisenä "hyyryläisenä" lapsinesi. Eli miehessa kiehtoo enemmän talo kuin mies? Ja mies näkee sinussa potentiaalisen siivoojan? Muuttakaa ihmeessä yhteen niin huomaat, että yhteisen elämän rakentaminen toisen raunioille ei todellakaan tule onnistumaan.
En muuttaisi toisen omistamaan taloon, jonka hän on tehnyt exänsä kanssa. En muuttaisi ylipäätään toisen omistamaan taloon, jos en ostaisi siitä puolta itselleni. Koti pitää olla yhteinen, muuten se on jatkuva riidanaihe. Toisen kotiin ei voi ruuvailla tauluja seinille, maalailla tai tapetoida miten huvittaa jne. Toinen voi suuttuessaan sanoa, että lähde kävelemään tuossa on ovi. Mutta jos omistaa itsekin kotinsa edes puoleksi, silloin ei voi käskeä kodistaan lähtemään.
Miehellä siis todella ISO talo. Makuuhuoneita on 7 kpl. Eli siinä riittää kaikillekin. Ex- vaimo ei tiedä mitään ilmeisesti vielä meistä, hän kuulemma saattaa suhtautua asiaan vähän "hankalasti", vaikka ihan sopuisa ihminen kai onkin. En ole häntä vielä tavannut. Yhdessä ovat ko. talon rakentaneet n. 5v. sitten, joten oma kynnykseni muuttaa sinne on kyllä aika suuri "sosiaalisen paineen" vuoksi... Saa nähdä. Itse vaan asun vuokrakämpässä, kerrostalossa, joten olisi aika kiva yhteistä elämää rakentaa toisaalta vähän väljemmin.
Siellä on exän valitsema keittiö, kaikki sisustus jne. ja sinä täysin ylimääräisenä "hyyryläisenä" lapsinesi. Eli miehessa kiehtoo enemmän talo kuin mies? Ja mies näkee sinussa potentiaalisen siivoojan? Muuttakaa ihmeessä yhteen niin huomaat, että yhteisen elämän rakentaminen toisen raunioille ei todellakaan tule onnistumaan.
Mars hoitoon siitä tai käperry yksin itkemään pahaa oloasi.
Kenen nyt hoitoon pitäisi mennä ja kenellä on ongelma,
minulla vai?
AP
Kenen nyt hoitoon pitäisi mennä ja kenellä on ongelma,
minulla vai?AP
Joka helvetin kommentista mitä kirjoitetaan on pakko saada jotain negatiivista kirjoittaa. Et saanut yhteenkään kommenttiin mitään posiitivista asiaa, kamala ämmä. Tarviiko aina maalata piruja seinille.
minä muutin 2 vuotta sitten yhteen miehen kanssa, jolla on 7 lasta ja minulla itselläni 3. Aikamoinen sopeutuminen käynnissä ehkä vähän edelleenkin, mut päivääkään en oo katunut!:)
Miehellä siis todella ISO talo. Makuuhuoneita on 7 kpl. Eli siinä riittää kaikillekin. Ex- vaimo ei tiedä mitään ilmeisesti vielä meistä, hän kuulemma saattaa suhtautua asiaan vähän "hankalasti", vaikka ihan sopuisa ihminen kai onkin. En ole häntä vielä tavannut. Yhdessä ovat ko. talon rakentaneet n. 5v. sitten, joten oma kynnykseni muuttaa sinne on kyllä aika suuri "sosiaalisen paineen" vuoksi... Saa nähdä. Itse vaan asun vuokrakämpässä, kerrostalossa, joten olisi aika kiva yhteistä elämää rakentaa toisaalta vähän väljemmin.
Siellä on exän valitsema keittiö, kaikki sisustus jne. ja sinä täysin ylimääräisenä "hyyryläisenä" lapsinesi. Eli miehessa kiehtoo enemmän talo kuin mies? Ja mies näkee sinussa potentiaalisen siivoojan? Muuttakaa ihmeessä yhteen niin huomaat, että yhteisen elämän rakentaminen toisen raunioille ei todellakaan tule onnistumaan.
mutta pointtikin löytyy. Ei ole järkeä jakaa miehen elämää vaan luoda se oma yhteinen elämä. Näin ollen ainoa järkevä ratkaisu on pidemmällä tähtäimellä laittaa miehen koti myyntiin ja ostaa se oma ihana yhteinen. Jos sinulla ei ole varaa, satsaat tähän kotiin sen verran kuin pystyt. Ei sen kodin tarvitsekaan olla puoliksi, mutta pääasia on, että omistat siitä edes jotain etkä rupea miehen ja exänsä kodin kodinhoitajaksi.
Mutta tätäkin suuremmaksi ongelmaksi näen sen, että ex-vaimo ei tiedä sinusta mitään ja voisi "ruveta hankalaksi". Mitä ihmeen järkeä on muuttaa yhteen ex-vaimon entiseen kotiin ja antaa sitten kerralla pamahtaa naisraukan tietoisuuteen koko homma: että olette salailleet seurustelunne yhtä kauan kuin he ovat olleet erossa, että sinä alatkin leikkiä kotia hänen sisustamassaan talossa, jossa on rakkaita muistoja jne. Siinä kilteinkin ihminen voisi äityä ikäväksi, kun oikeasti "tahallaan" pamautetaan ilmat pihalle.
Miksi näissä uuskuvioissa ei voida olla rehellisiä ja avoimia? Mies mars mars kertomaan exälleen uudesta suhteestaan (johan ne lapsetkin kohta kertovat). Ei puhettakaan mistään yhteenmuuttamisista. Antaa niin lasten kuin sen miehen lapsiin suurimman vaikuttajan eli ex-vaimon tottua tilanteeseen, niin homma lähtee käyntiin parhaiten.
En ole sitä mieltä, että olisi olemassa jokin hyvä ikä suhteelle, ennen kuin voi muuttaa yhteen, mutta uusperhekuvioissa on niin monta tekijää, että vuoden seurustelu (ja vieläpä miehellä sama aika sinkkuna) ja lasten pari tapaamista on tajuttoman vähän. Kun vietätte sitä lapsiperhearkea yhdessä vaikka vain puoli vuotta lisää (ja tällä tarkoitan, että kyläilette toistenne luona, käytte yhdessä elokuvissa, Puuhamaassa, huvipuistossa, vietätte koti-iltoja jomman kumman kotona, teette yhdessä ruokaa, vähitellen yökyläilette ja annatte homman toimia avoimella ja rehellisellä periaatteella sukulaisia myöten), on lähtökohta aivan erilainen vaikkapa sitten sille miehen taloon muuttamiselle (jota en kyllä suosittele). Minusta olisi todella tärkeää, että mies pystyisi pitämään puhevälit ex-vaimoonsa ja esim. kertomaan sinusta "rehellisesti" tästä eteenpäin (siis sen verran, kun yhdessä sovitte). Kun muutto yhteen tulee ajankohtaiseksi, on sitä voitu jo pohjustaa niin lapsille kuin exällekin esim. katsomalla taloja ja toteamalla vaikka sitten, että ette ole löytäneet sopivaa ja muutatte nyt toistaiseksi miehen kotiin, kunnes se sopiva tulee vastaan.
Muistathan ajatella lapsiasikin. Kun lapset ovat tässä yhtälössä mukana, ei elo todellakaan pysy samanlaisena, ja lapset voivat ryhtyä merkittäviin kapinointeihin varsinkin yhteenmuuton yhteydessä. Omasi joutuvat muuttamaan "vieraalle maaperälle" toisten lasten kotiin. Miehen lapset joutuvat jättämään kotinsa aina viikoksi ventovieraille, jotka nyt yllättäen asuttavat heidän ikiomaa kotiaan, käyttävät heidän tavaroitaan ja korvaavat heidän entisen ihanan perhe-elämänsä. Rankkaa.
Korostan edelleen, että miehen kotiin muutto on mielestäni ratkaiseva virhe ja jopa ensimmäinen askel kohti eroa, kun lapset oirehtivat, sinä et löydä omaa paikkaasi, sukulaiset vihoittelevat ja ex-vaimo soittaa hysteerisiä puheluita kotinsa menettämisestä. Parhaimmillaankin se olisi juuri tuota.
kodissa vaan keskittyy olennaiseen eli siihen perheeseen. Minulla olisi esim. ihan sama asuisinko vaikka teltassa kunhan minun perhe olisi minun kanssa. Ja mikä saa kaikki luulemaan että se ex-vaimo on siihen kämppään kaikki valinnut?? Eikä teidän miehet päätä mitään esim. sisustuksesta ja kodista??
kodissa vaan keskittyy olennaiseen eli siihen perheeseen. Minulla olisi esim. ihan sama asuisinko vaikka teltassa kunhan minun perhe olisi minun kanssa. Ja mikä saa kaikki luulemaan että se ex-vaimo on siihen kämppään kaikki valinnut?? Eikä teidän miehet päätä mitään esim. sisustuksesta ja kodista??
Niin mutta kyse ei olekaan tuosta, mitä kirjoitat vaan siitä, että riitatilanteessa toisen voi laittaa taipaleelle, kun puolisoista toinen omistaa kämpän yksinään. Itse en haluaisi niin riskialtista elämää, ettei tiedä, milloin lähtö tulisi. Exäni muuten käytti tuota kiristyskeinona riitatilanteessa, että "muuta sitten pois, jos ei kerta passaa"....
ja ostatte yhdessä yhteisen. Josta sinä omistat puolet.
Tosin kukaan fiksu mies ei ryhdy moiseen persaukisen naisen kanssa, mutta kokeile, ehkä tämä mies olisi se yksi sadasta. Saisit samalla mukavan pesämunan, jos ero taas tulisi.
ja siis todella tärkeitä olisi ne syyt miehen eroon naisesta, kenen kanssa tehnyt tämän talon...ei kukaan lähde isoon talonrakennusprojektiin, jos epäilee suhteen kestoa! Kyllä yleensä ajatuksena tehdä omalle perheelle yhteinen koko elämän kestävä koti ja jos sinne kuitenkin muuttaakin jonkun toisen miehen tekemät lapset...ehei, en usko että pidemmän päälle toimii, sori.
nimimerkillä: neljän lapsen äiti ja yhden miehen vaimo
Siis...miten se mies niin ihana on? Vähän aikaa sitten eronnut ja muutaman vuoden vanha iso talo lähes tyhjillään...syitä eroon vaan mietin? Aika riski lähteä lapsia muuttamaan jonkun toisen kotiin, en ikinä niin tekisi omilleni! Tutustukaa rauhassa toisiinne ja exiin samoin!