miksi ventovierailla virpomassa?
Kehitysvammaisen lapsen äitinä tuli taas suru puseroon, kun eilen tuikituntemattomat lapset tulivat virpomaan. Aikuiset hoi, miettikää nyt vähän! Arvatkaapa miltä tuntuu äidistä, jonka lapsi ei koskaan tule virpomaan, mutta jonka luona käytiin kerjuulla ja kun suklaa oli väärää merkkiä niin pikkupojan palaute oli aika kurjaa.
Jos minulla olisi terve lapsi, niin käytöstavat opettaisin :(
En ymmärrä, miksi virpomista ei voisi rajoittaa tuttujen keskuuteen? Eiväthän kaikki edes kuulu kirkkoon, ja vuorotyöläiset saattaisivat arvostaa unta. Tai koiraperheet välttää turhaa haukuntaa.
Kommentit (83)
mutta oli tosi kiva, kun meillä kävi parin vuoden tauon jälkeen virpojia, tuntemattomiakin.
Olin toki varautunut.
Silläkin aikaa, kun me vanhemmat olimme lenkillä, oli käynyt virpojia, ja teinipoika (18 v) oli mielissään kun kävivät, ja hän sai antaa namut.
oli tosi harmi. Olin ostanut virpomispalkkojakin valmiiksi, mutta jäivät nyt sitten käyttämättä siihen tarkoitukseen. Mä ainakin olisin ilahtunut ihanista pikkuvirpojista meidän ovella.
Mikä siinä on niin vaikea tajuta että kaikki nyt eivät vaan tykkää vieraista lapsista ovellaan? Viime vuonna mulla oli pitkä yöputki ja olisin kernaasti nukkunut päivällä. Ovikello soi pitkin päivää, joten se siitä nukkumisesta sitten. Sukulaiset, ystävät ja muut tutut yleensä soittavat ennen kyläilyä ja tietävät olla tulematta jos en vastaa! Arvaavat heti et nukun ja känny on äänettömällä. No tänä vuonna sitten vauva herätettiin monta kertaa päiväunilta, et olipa kiukkuinen vauva meillä sitten illalla. Mies hölmöyksissään avasi oven kahdelle ala-asteikäiselle tytölle ja ei ne kyllä mitään lupia virpomiselle kysyneet kun alkoi vitsa heilua. Niin...ja nimenomaan vitsa! Pajunoksa jossa nökötti kaksi höyhentä, hutaistu teipillä kiinni. Mitään vaivaa ei oltu vitsan eteen nähty. Jos teille on niin helvetin tärkeää tuupata ne penskanne pimputtelemaan ventovieraiden ihmisten ovikelloja niin turha tulla sitten valittamaan jos joku kieltäytyy virpomisesta ja ei tipu palkkaa! Tai jos joku väsynyt vuorotyöläinen ärähtää. Itsepähän aiheutatte lapsillenne pahan mielen.
Minusta on täysin selvää, että lapset kysyvät luvan virpomiselle, ja kaikki eivät anna virpoa. Se on ok ja kuuluu asiaan.
Pane seuraavalla kerralla ulko-oveesi lappu, kun haluat välttyä ovikellon rimputtelulta.
Tuon verran voi aikuinen ihminen sietää lapsia ja perinteitä, ettei ala kiukutella.
-19-
..olivat tuiki tuntemattomia. Asumme alueella, jossa on vähän lapsia ja puhuimme etukäteen, että mahtaako kukaan tulla. Kiva, kun tuli!
Ihania lapsia. Meidän ainokainen on jo 19 vee.
mahda että joidenkin lapset joutuu palmusunnuntaina kerjuulle, kun ei vanhemmilla ole varaa ostaa niitä pääsiäismunia lapsilleen. Ikävää jo lastenkin kannalta.
Mikä siinä on niin vaikea tajuta että kaikki nyt eivät vaan tykkää vieraista lapsista ovellaan? Viime vuonna mulla oli pitkä yöputki ja olisin kernaasti nukkunut päivällä. Ovikello soi pitkin päivää, joten se siitä nukkumisesta sitten. Sukulaiset, ystävät ja muut tutut yleensä soittavat ennen kyläilyä ja tietävät olla tulematta jos en vastaa! Arvaavat heti et nukun ja känny on äänettömällä. No tänä vuonna sitten vauva herätettiin monta kertaa päiväunilta, et olipa kiukkuinen vauva meillä sitten illalla. Mies hölmöyksissään avasi oven kahdelle ala-asteikäiselle tytölle ja ei ne kyllä mitään lupia virpomiselle kysyneet kun alkoi vitsa heilua. Niin...ja nimenomaan vitsa! Pajunoksa jossa nökötti kaksi höyhentä, hutaistu teipillä kiinni. Mitään vaivaa ei oltu vitsan eteen nähty. Jos teille on niin helvetin tärkeää tuupata ne penskanne pimputtelemaan ventovieraiden ihmisten ovikelloja niin turha tulla sitten valittamaan jos joku kieltäytyy virpomisesta ja ei tipu palkkaa! Tai jos joku väsynyt vuorotyöläinen ärähtää. Itsepähän aiheutatte lapsillenne pahan mielen.
Minkä ihmeen takia pitäisi virpominen kieltää siksi, että jonkun lapsi ei itse voi virpoa? Mikset voisi käydä lapsesi kanssa virpomassa vaikka kaverinne tai naapurinne, se on täysin mahdollista vaikka vaikeavammaisenkin lapsen kanssa! Hei, elämä jatkuu, vaikka lapsesi jääkin joistain sen puolista ulkopuolelle. JOS sinulla on tuollainen asenne, että mitään ei voi tehdä, kun "meillä on tää vammainen lapsi", suljet ITSE hurjan paljon mahdollisuuksia pois lapseltasi. Et anna hänen yrittää, et sovella tekemistä hänelle sopivaksi. Meillä esim. on autistinen lapsi, ja kyllä me hänen kanssaan olemme virponeet. Kun sopii tuttavien kanssa, että tullaan, ei ketään haittaa, että lapsi menee mykäksi kesken lorun tms. PS: olen vuorotyöläinen itse, ja jos haluan nukkua, panen aamulla lapun oveen: Olen ollut yövuorossa, haluan nukkua, en päästä tänä vuonna virpojia kylään. Simple as that.
Olen samoilla linjoilla. Olen itse tehnyt vammaistyötä ja meillä lähtökohtana oli se, että kaikkea voi tehdä, soveltaen. Olen ollut avustajana ulkomaanmatkoista lähtien. En voi tietenkään ymmärtää täysin ap:n kokemaa surutyötä, enkä ole sitä kieltämässä, mutta on myös hurjasti asioita, joita ap:n lapsi todennäköisesti voi avustettuna tehdä. Jos jokaisen terveen lapsen tai heidän perheensä tekemisen kokee henkilökohtaisena loukkauksena, tulee elämästä tosi hankalaa. Meillä kaikilla on taakkamme (esimerkiksi itselläni tällä hetkellä sisareni vaikea sairaus), kaikilla se ei vaan näy päällepäin.
Ja sen ymmärrän erinomaisesti. Alussa sitä kävi läpi enemmän, mutta satunnaisesti yhä vieläkin.
Mutta varoitan ap:tä tai ketään muutakaan LIIAKSI UPPOAMASTA siihen surutyöhön, koska se ei auta lasta pätkääkään, päinvastoin.
Lisäksi on minusta suorastaan asiatonta alkaa omaa surutyönsä takia vaatia MUILTA toimenpiteitä ja rajoituksia normaaleihin lasten tekemisiin.
-19-
pimputtelemassa vieraiden ovikelloja ovatkin niitä white trash mammojen kakaroita. Kun ei ole rahaa, niin laitetan pennut kerjäämään namia ja rahaa ovelta ovelle. Me asutaan hienolla omakotitaloalueella ja ei täällä muiden pennut kierrä ovelta ovelle. Meilläkin lapset virpoo sukulaisia ja niinhän sen kuuluu mennäkin.
ja en silti ymmärrä että miksi jotkut antaa lasten mennä täysin tuntemattomien oville virpomaan.
Ja en laita mitään lappua oveen kun haluan että ne tuttujen lapset käy virpomassa, jos haluavat virpoa.
Kysyn aina virpojilta että kenenkäs lapsia ne on ja aika usein sieltä tulee vastaukseksi jotain ihan tuntemattomien ihmisten nimiä ja tiedän että ne ei edes asu silloin ihan tässä lähellä. Tunnen nimittäin sen verran hyvin lähiseutuni asukkaat.
tai omakotialueella, jolla jokainen tuntee ne kaikki 2km säteellä asuvat neljä naapuria. Kaupungissa on vähän toisenlaista; isoja taloyhtiöitä eikä ihmiset kovin hyvin tunne toisiaan vaikka asuisivat samoissa taloissa vuosia. Silti se ei minusta tarkoita sitä, että lapseni saisivat käydä virpomassa vain isovanhemmat (500km ja 2000km päässä), kumminsa (lähimmät 50km päässä) tai ystävien luona (2-7km)...
Lapsemme kohteliaasti kysyvät aina ensin saako virpoa - jos ei saa tai jos ovea ei lainkaan avata niin sitten vain jatketaan matkaa. Ja jos ovessa on lappu, joka kieltää virpomisen niin silloin ei tietenkään ovikelloa soiteta. Emme voi kuitenkaan muuttaa muualle vain siksi, että lapsemme saisivat käydä virpomassa kerran vuodessa... Näistä kummallisista kommenteista huolimatta kukaan ei koskaan ole kieltänyt virpomasta vaan lähes kaikki ovat selvästi ilahtuneet pienistä virpojista. En ymmärrä tätä "vain tutuille"-rajoitusta - onko väki niin köyhää ettei ole mitään antaa muille kuin tutuille virpojille vai mistä se on kiinni? Minusta ainakin on kiva ilahduttaa pieniä virpojia herkuilla ja yllätyksillä - itsellekin tulee hyvä mieli kun näkee lapsen ilahtuvan.
Ko. viestin kirjoittaja taitaa olla aikamoinen tiukkapipo, joka oven raosta tiukkaa kuka sieltä oikein uskaltaa tulla virpomaan... Pidä toki huoli rakkaasta lähiseudustasi ja sen asukkaista mutta toivottavasti sen ulkopuolella sinuun suhtaudutaan yhtä epäluuloisesti ja epäystävällisesti, että ymmärtäisi kuinka naurettavaa moinen "rajaaminen" on. Hassua, miten paljon joidenkin elämää tuntuu sotkevan kerran vuodessa kiertävät pienet virpojat...
pimputtelemassa vieraiden ovikelloja ovatkin niitä white trash mammojen kakaroita. Kun ei ole rahaa, niin laitetan pennut kerjäämään namia ja rahaa ovelta ovelle. Me asutaan hienolla omakotitaloalueella ja ei täällä muiden pennut kierrä ovelta ovelle. Meilläkin lapset virpoo sukulaisia ja niinhän sen kuuluu mennäkin.
ihme mamma olet!
pimputtelemassa vieraiden ovikelloja ovatkin niitä white trash mammojen kakaroita. Kun ei ole rahaa, niin laitetan pennut kerjäämään namia ja rahaa ovelta ovelle. Me asutaan hienolla omakotitaloalueella ja ei täällä muiden pennut kierrä ovelta ovelle. Meilläkin lapset virpoo sukulaisia ja niinhän sen kuuluu mennäkin.
Me asumme myös kalliilla pientaloalueella, ja naapuruston penskat kävivät kyllä virpomassa. Tunnen yhden ainoan naapurin, joten kyllä ne kaikki lapset olivat meille vieraita. En kyllä ymmärrä, että käydään virpomassa ilman että joku aikuinen olis mukana, Keski-Euroopassa voisi käydä lapselle vähän huonommin tossa meiningissä.
Ennen vanhaan kaupustelu ja kerjuu oli kiellettyjä, virpominen täyttää mun mielestä molemmat määritelmät..
Eilen meillä ei käynyt kuin naapurin pieni tyttö virpomassa mutta olisivat muutkin naapuruston lapset saaneet tulla.
Nyt tosin jäi röllimunia mammallekin :)
Minusta on täysin selvää, että lapset kysyvät luvan virpomiselle, ja kaikki eivät anna virpoa. Se on ok ja kuuluu asiaan. Pane seuraavalla kerralla ulko-oveesi lappu, kun haluat välttyä ovikellon rimputtelulta.
On LAPSEN velvollisuus lähettää kyselyt kotiin ja käydä virpomassa vain niillä, jotka vastaavat "Kyllä, tarvitsen virpomista".
Nimim. "En tarvitse virpomista mutta osallistun arvontaan".
Minusta on täysin selvää, että lapset kysyvät luvan virpomiselle, ja kaikki eivät anna virpoa. Se on ok ja kuuluu asiaan. Pane seuraavalla kerralla ulko-oveesi lappu, kun haluat välttyä ovikellon rimputtelulta.
On LAPSEN velvollisuus lähettää kyselyt kotiin ja käydä virpomassa vain niillä, jotka vastaavat "Kyllä, tarvitsen virpomista". Nimim. "En tarvitse virpomista mutta osallistun arvontaan".
Sinä olet nyt vähemmistöä. Jos sinä päätät, että et haluakaan osallistua yleiseen pääsiäistraditioon, sinun velvollisuutesi on informoida muita siitä.
En minäkään vaadi vaikkapa muilta ennakkotiedusteluja siitä, saavatko he lähettää meille joulukortin - odottavat mokomat siitä vastineeksi itselleen korttia, ihan törkiää...
Miten hemmetin hankalaa se voi aikuiselle ihmiselle olla sietää pienten lasten pientä hauskaa leikkiä kerran vuodessa!
-19-
En minäkään vaadi vaikkapa muilta ennakkotiedusteluja siitä, saavatko he lähettää meille joulukortin - odottavat mokomat siitä vastineeksi itselleen korttia, ihan törkiää... Miten hemmetin hankalaa se voi aikuiselle ihmiselle olla sietää pienten lasten pientä hauskaa leikkiä kerran vuodessa!
Posti haetaan itse laatikosta silloin kuin se sopii (paitsi siellä lähiössä), mutta siihen taas ei kuulu äänekäs ovikellon rämpytys.
En minäkään vaadi vaikkapa muilta ennakkotiedusteluja siitä, saavatko he lähettää meille joulukortin - odottavat mokomat siitä vastineeksi itselleen korttia, ihan törkiää... Miten hemmetin hankalaa se voi aikuiselle ihmiselle olla sietää pienten lasten pientä hauskaa leikkiä kerran vuodessa!
Posti haetaan itse laatikosta silloin kuin se sopii (paitsi siellä lähiössä), mutta siihen taas ei kuulu äänekäs ovikellon rämpytys.
Ja postia ei tarvitse hakea kymmentä kertaa saman aamupäivän aikana.
En minäkään vaadi vaikkapa muilta ennakkotiedusteluja siitä, saavatko he lähettää meille joulukortin - odottavat mokomat siitä vastineeksi itselleen korttia, ihan törkiää... Miten hemmetin hankalaa se voi aikuiselle ihmiselle olla sietää pienten lasten pientä hauskaa leikkiä kerran vuodessa!
Posti haetaan itse laatikosta silloin kuin se sopii (paitsi siellä lähiössä), mutta siihen taas ei kuulu äänekäs ovikellon rämpytys.
Olet sinäkin avuton, kun et sitä lappua osaa oveen panna. Tai väännät ovikellon pois päältä, onnistuu sähköisessäkin ovikellossa helposti.
En minäkään vaadi vaikkapa muilta ennakkotiedusteluja siitä, saavatko he lähettää meille joulukortin - odottavat mokomat siitä vastineeksi itselleen korttia, ihan törkiää... Miten hemmetin hankalaa se voi aikuiselle ihmiselle olla sietää pienten lasten pientä hauskaa leikkiä kerran vuodessa!
Posti haetaan itse laatikosta silloin kuin se sopii (paitsi siellä lähiössä), mutta siihen taas ei kuulu äänekäs ovikellon rämpytys.
Ja postia ei tarvitse hakea kymmentä kertaa saman aamupäivän aikana.
vaivalloista, paljon vaivalloisempaa kuin puolen minuutin seisokelu ja suklaamunan ojennus. Lisäksi musta on hauskempaa nähdä pienten lasten iloa kuin tuijotella Tiimarin halpiskortteja tai jonkun daideellisen mammeron itsepaskartelemia luomuksia...
Olen samoilla linjoilla. Olen itse tehnyt vammaistyötä ja meillä lähtökohtana oli se, että kaikkea voi tehdä, soveltaen. Olen ollut avustajana ulkomaanmatkoista lähtien.
En voi tietenkään ymmärtää täysin ap:n kokemaa surutyötä, enkä ole sitä kieltämässä, mutta on myös hurjasti asioita, joita ap:n lapsi todennäköisesti voi avustettuna tehdä. Jos jokaisen terveen lapsen tai heidän perheensä tekemisen kokee henkilökohtaisena loukkauksena, tulee elämästä tosi hankalaa. Meillä kaikilla on taakkamme (esimerkiksi itselläni tällä hetkellä sisareni vaikea sairaus), kaikilla se ei vaan näy päällepäin.