JATKA: Viime vuonna tähän aikaan minä...
Kommentit (38)
Tänään kuopuksemme täytti tasan neljä kuukautta!
T: Onnellinen, kahden pojan Äiti =)
Se oli ihanaa aikaa... olin niin rakastunut kuin vain nainen voi olla! :o)
Helmikuussa mies sanoi, että hän ei rakasta enää. Alkoi elämäni synkin kevät... Mutta nyt on aikaa kulunut ja vettä virrannut sillan ali. Tänä päivänä olen kiitollinen tuosta kokemuksesta, sekä hyvästä että pahasta, ja vietän iloista sinkkutytön elämää.
Vierailija:
Tänään kuopuksemme täytti tasan neljä kuukautta!T: Onnellinen, kahden pojan Äiti =)
Olin onnesta mykkyrällä pikkuisesta vauvasta, joka sisälläni kasvoi. Tosin pelko keskenmenosta varjosti odotusta loppumetreille asti.
Nyt minulla on 4kk ikäinen poika =)
Podin valtavaa vauvakuumetta jo kuudetta vuotta,
olin raivoissani siitä että ei halunut. Mietin jo miehen vaihtamista ja eroa, että tuntisin, olevani Onnellinen.
Puhuimme suhteemme kuntoon, lopetin painostamisen vauvan suhteen ja tammikuun alussa koin sen kaikista ihanimman kysymyksen, tuletko vaimokseni rakkaani. Johon harkinnan jälkeen vastasin KYLLÄ.
Tosin jo Helmikuun alussa vietimme häitä ja maaliskuussa ei enää menkkoja kuulunut.
...Nyt olen rakastavan miehen vaimo ja pian pienen lapsemme äiti...
ja hellempää puolisoa, joka on niin innolla odotuksessa mukana saa
hakea kauan JA OLEN VALTAVAN ONNELLINEN! Yhdeksäs yhteinen
vuotemme päättyy vauvan syntymään ja alkaa kymmenes yhteinen
vuosi...
podin vakavaa synnytyksen jälkeistä masennusta, ja hoidin 5kk vanhoja ihania kaksosiani. Välillä tuntui9 etten jaksa enään yhtään mitään:(
Nyt masennus on muisto vain,lapset ihanan touhukkaita 1v 5kk vanhoja ja miehen kanssa kovasti suunnitellaan ensi kevään häitä ja uutta pienokaista:)
Nyt tuo pikkuinen sätkijä on suloinen 8 kk vanha poika ja olen äitiyslomalla ilman STRESSIÄ:-) Paitsi kohtahan tämä autuus loppuu ja paluu arkeen koittaa. Tästä ajasta aion kuitenkin nauttia täysin siemauksin!
ja tuskailin ison vatsani kanssa. Muutaman päivän päästä (30.10.2004) mieheni kosi. Nyt meillä ihana poika, 8kk.
Tammikuussa ' 05 muutettiin uuteen kotiin (ja rahat riitti hyvin! :))
NYT olen eronnut, asun omassa kodissa lasteni kanssa ja olen niin onnellinen että en voi uskoa tätä edes todeksi. Kaiken lisäksi kuukausi sitten kohtasin elämäni miehen, nyt olen rakastunut ja täydellisessä parisuhteessa tuon jumalaisen iihanan rakkaani kanssa :))))))
vain 8 kk äitiysloman jälkeen. Oli epätietoista, onko tutkimuksessa resursseja väitöskirjaksi ja koko homma oli yhtä tuskaa.
Nyt olen FT.
Nyt istun aina töissä ja joskus ehdin käydä palstalla ja kotonakin lähes joka ilta...
Töihin yritin syksyllä lähteä, mutta kuopuksen sairastelun takia ajattelin olla vielä vuoden kotona.
elin erittäin synkässä pimeässä putkessa. Toisaalta olin onnellinen toisesta lapsestani, mutta toisaalta taas olin niin väsynyt, että jo lusikan pitäminen vaati keskittymistä. Ainut lohdutukseni oli lause " Kuolema kuittaa univelat" . Vanhempi lapseni oli 3 v. ja nuorempi 0,5 v. ja molemmat valvottivat erittäin paljon.
Nyt: Lapset ovat ihania, elämä on ihanaa, kaikki on mallillaan. Lapset ihanalla pph:lla hoidossa, minä hyvässä työssä. Tänään on meidän tulevan kummilapsen laskettuaika. Uutisia odotellaan...
nyt työelämässä