Anoppi haluaa että äitienpäivää vietetään hänen kodissaan

Anoppi tekee sen verran hyvää ruokaa ja siten itse pääsisin helpommalla. Meillä äitienpäivän kohokohta on aamut, jolloin lapset tulevat herättämään. Itselle riittää omien lasten itse tehdyt lahjat ja rauhallinen aamu.

illalla käväisette anoppilassa kahvilla

että te vietätte äitienpäivää omassa kodissa ja toivotte anopinkin tulevan kanssanne juhlimaan. Ei kai siinä sen kummempaa. Anoppi valitsee tuleeko vai ei.

päätit tulla tänne kitisemään selän takana

Mulla on edessä ensimmäinen äitienpäivä. Haluan viettää sitä ensisijaisesti poikani ja mieheni kanssa. Jos ehdimme poikkeamme sekä minun vanhemmillani että anoppilassa.



Jokaisen oma valinta miten tykkää tehdä!

Tiedän, että päivä on kuitenkin anopille tärkeä.



Minulla omat ihanat lapseni joka päivä, ja suon kyllä anopille sen ilon, että saa olla äitienpäivänä keskipisteenä.

varmaan kummallekin osapuolelle. Anoppilan väki ovat ymmärrettävästi tottuneet, että kaikkina pyhinä lapset kokoontuvat heille (+ pari muuta vakiosukulaista poikkeaa). Sitä on paha mennä muuttamaan, kun muunlaista järjestelyä ei ole soveliasta ehdottaakaan. Kyllä joo on yritetty puhua asiasta ihan aikuisittain, mutta toistaiseksi ovat he saaneet aina periksi. Ovat terveitä autoilevia ihmisiä ja meille on muuten heiltä kävelymatka. Mun omat vanhemmat asuvat eri puolilla Suomea, joten heidän luona ei ole vietetty öö yhtäkään isompaa juhlapyhää. Mut joo mitäpä tuosta. Me kutsutaan, jos ei sovi tulla, ei sovi. Illalla voidaan ehkä poiketa heillä.



ap

Mulle äitienpäivä on kanssa erikoinen juuri sen aamun takia. On ihanaa kun on ne skidit ja olen niiden äiti. Se on asia jota ei voi vähentää mitkään juhlajärjestelyt. Minä olen lapsilleni The Äiti.

Mutta oikeesti mulle on kanssa ihan sama jos syön lounaan anoppilassa tai mummolassa. Se on sellaista yhdessä olemsita, ja kyllä nekin on äitejä ja ne kuuluu huomioida.Ei se ole multa tai keltään pois.

Joulustresssi on oma lajinsa mutta se äitienpäivästresssi ei toistaiseksi ole kuulunut mun elämään.

Anoppi tekee sen verran hyvää ruokaa ja siten itse pääsisin helpommalla. Meillä äitienpäivän kohokohta on aamut, jolloin lapset tulevat herättämään. Itselle riittää omien lasten itse tehdyt lahjat ja rauhallinen aamu.

myös näin.. Minulle on luonnollista, että äitienpäivänä juhlitaan myös mummot ja isomummot.

elämää suurempaa. Niin suurta, että pitää _tapella_ missä sitä vietetään ja _kenen_ äitienpäivä se on ja _kuka_ on äitien äiti.



Meillä äitienpäivä on ennen kaikkea lasten juhla. He nauttivat pienistä lahjoistaan ja korteistaan ja minusta he ovat liikuttavan suloisia.

heidän luonnettaan ja toiveitaan. Hän on vanha, eikä kovin altis enää uusille asioille. Epäkunnioittavaa kitistä vanhan ihmisen pyynnöstä viettää juhlaa omalla tutulla tavallaan.



Anopille toi on viisi kertaa isompi asia kuin sinulle, joten anna hänen viettää toivomansa päivä. Ei kauaa niin on sun vuoro pyytää...

Hänellä on ENSIMMÄINEN äitienpäivä ja se on iso juttu. Kunhan se ensimmäinen vatkain- tai kattilalahja tulee, se alkaa menettää hohtoaan :D



Meillä on sekä mun vanhemmat että appivanhemmat sen verran kaukana, että äitienpäivänvietto-ongelmia ei ole ollut.

toivomalla tavalla, koska se jättää meille 340 päivää vuodessa olla niin kuin parhaaksi nähdään. Heille ne juhlat ovat tärkeimpiä, koska kerrankin on suku ja rakkaat lähellä pitkään.

sinne mennään juhlimaan aina edellisenä lauantaina, eipähän tarvi tapella. Äidilläni käydään aina iltapäivästä vaan kahvilla.



Alan olla kyllästynyt joulunkin ajan tappeluun, kuka kenenkin luo milloinkin.

Olen sanonutkin että meille saa tulla, ovat paljon joutilaampia kuin minä, neljän äiti.

useampiakin lapsia ja muita sukulaisia äitienpäivänä poikkeamaan niin ei kai ole ihme että hän aikoo silloin pysyä kotonaan?



Te voitte tietenkin valita menettekö sinne poikkeamaan vai ette, mutta naurettavaa tehdä tuosta joku periaatekysymys.

Ja myöhemmin mummot. Ei ole mikään ongelma. Tokihan isoäiti on korkeammalla arvoasteikossa:) No mulla on kyllä ihana äiti ja mukava anoppi.

mieleen oma ensimmäinen äitienpäiväni kaksiviikkoisen vauvan kanssa. Matkustimme monta sataa kilometriä mummolaan äitienpäivän viettoon.

Jos tuohon lähtee, että aina vaan mennään isovanhempien luo, lopputulos on se, että omassa kodissa ei ole koskaan mitään juhlia.



Minä suorastaan säälin erään perheen lapsia, joiden omassa kodissa ei koskaan käynyt joulupukki, kun molempien isovanhempien luona piti viettää "perhejoulua".



Itse olen aina pitänyt siitä kiinni, että minunkin perheelläni on omat juhlat, myös juhlaperinteet. Mutta minä olenkin se häijy miniä.



Eihän omassa kodissa juhliminen millään tavalla sulje pois sitä mahdollisuutta, että käydään myös isoäidin luona.

niin ei tarvi edes miettiä, minne mentäisiin ekaksi äitienpäiväkseni.



Oma äitini kyllä kypsyi jatkuvaan isäni vanhemmille menoon aika äkkiä. Jokaikinen pyhä piti tietenkin viettää heillä, mielellään vielä jokainen viikonloppukin. Ajomatkaa pari tuntia suuntaansa. Ikinä eivät viisikymppiset isovanhemmat tulla toiseen suuntaan, se kun oli niin hirveän pitkä matka.



Älä välitä anopin happamasta naamasta. Jos ei ymmärrä, että sinulle on tärkeää olla kotona, niin se on hänen häpeänsä.

Mulle äitienpäivä on kanssa erikoinen juuri sen aamun takia. On ihanaa kun on ne skidit ja olen niiden äiti. Se on asia jota ei voi vähentää mitkään juhlajärjestelyt. Minä olen lapsilleni The Äiti.

Mutta oikeesti mulle on kanssa ihan sama jos syön lounaan anoppilassa tai mummolassa. Se on sellaista yhdessä olemsita, ja kyllä nekin on äitejä ja ne kuuluu huomioida.Ei se ole multa tai keltään pois.

Joulustresssi on oma lajinsa mutta se äitienpäivästresssi ei toistaiseksi ole kuulunut mun elämään.

Missäs se äidin äitienpäivä on, jos koko päivä menee isoäitejä juhliessa? Onko isoäiti jotenkin parempi ihminen, kuin pelkkä äiti?