Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Laittaisinko lapsen ruotsinkieliseen kouluun? (ei ole kotikieli)
15.04.2011 |
Meidän lähellä on todella kiva ja hyvä ruotsinkielinen koulu. Ruotsinkielisyydestä on paljon etuja. Minun aikanani kaksikielisyyttä ei arvostettu samalla tavalla kuin nykyään ja meillä kotikieli oli suomi, vaikka isä on suomenruotsalainen. Laittaisinko ummikkolapsen ruotsinkieliseen kouluun? Itse tulen hyvin ruotsilla toimeen ja voisin keskustella opettajien ja vanhempien kanssa ja auttaa alussa kotiläksyissä. Mieheni ei puhu ruotsia ollenkaan.
Kommentit (104)
ruotsinkieliseen eskariin täysin ummikkona. Itse puhun jonkun verran ruotsia ja siitä se alkoi. Eskarissa oppii jo paljon ymmärtämään kieltä etenkin jos viitsii lukea helppoja ruotsinkielisiä satukirjoja lapselle.
Osta myös teknisiä apuvälineitä kielen kuunteluun ja tee siitä hauska juttu lapsen ehdoilla.Kadun vaan etten laittanut toisiakin lapsiani samaan paikkaan!! Lapselleni on ollut silkkaa plussaa tämä kielitaito. Myös muiden kielten opiskelu on paljon helpompaa. Työelämässä hyvä paikka aukesi juuri ruotsinkielen takia.
Ajatelkaa nyt vähän negatiivit! Kautta aikojen ihmiset ovat oppineet monta kieltä jo lapsuudessa. Kysykää vaikka Stubbilta, opettiko he ensin yhden kielen vai?
Meillä Suomessa ammattilaiset sanoo, että ensin täytyy oppia Suomenkieli ja vasta sitten....ja tämä kieliopin takia, voi herttinen mikä älynväläys. Yhtä tyhmä kuin aikoinaan neljän tunnin syöttövälit vauvoille/pikkulapsille.
Teidän perheessä noin, mutta ei voi yleistää. Ns. kielipuolisuus on ihan olemassa oleva ongelma.
PS. Se on "suomen kieli".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin vuosi kielikylpyä, sitten vuosi eskaria kokonaan ruotsiksi.
Lapsi on tällä hetkellä viidennellä luokalla, ja koko homma on ollut menetystarina.
Lapsi on mm luokan paras oppilas, vaikka on väärästä kielitaustasta.
Lapsen opettaja puolestaan kertoi laittaneensa oman ummikkolapsensa suomen kieliseen päväkotiin :-)
Jos ette puhu lapselle ruotsia kotona, se olisi liian kova pala. On nimittäin aika kova urakka opetella sekä kieli että sillä uudella kielellä uusia asioita.
Sun olis pitäny ajatella asiaa vähän aikaisemmin ja laittaa lapsi ruotsinkieliseen päiväkotiin.
Asun itse kaksikielisessä kunnassa ja kokemusta asiasta on ihan omastakin perheestä ja lähipiiristä.
..tuskin on.
Tyttäreni on ruotsinkielisessä koulussa, ja koulu on erinomainen, ei mitään pahaa sanottavaa.
Jos vaihtoehtona on että lapsi oppii toisen kielen suomen ohella niin se ei voi olla huono asia.
Meillä tosin tyttö on ollut alusta asti ruotsikielisessä päiväkodissa (joka oli sekin loistava verrattuna alueen suomenkielisiin).
Kotona lapsi puhuu suomea ja ruotsia minun kanssani ja isänsä kanssa pelkästään ruotsia.
Ok, suomenkieli on hiukan heikompi kuin ruotsi mutta en epäile hetkeäkään etteikö lapsi myös sen suomenkielen oppisi.
ruotsinkielisissä kouluissa on keskimäärin paljon parempi opetuksen laatu kuin suomenkielisissä ja lisäksi resurssit aivan kuin eri planeetalta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
..tuskin on.
Tyttäreni on ruotsinkielisessä koulussa, ja koulu on erinomainen, ei mitään pahaa sanottavaa.
Jos vaihtoehtona on että lapsi oppii toisen kielen suomen ohella niin se ei voi olla huono asia.Meillä tosin tyttö on ollut alusta asti ruotsikielisessä päiväkodissa (joka oli sekin loistava verrattuna alueen suomenkielisiin).
Kotona lapsi puhuu suomea ja ruotsia minun kanssani ja isänsä kanssa pelkästään ruotsia.
Ok, suomenkieli on hiukan heikompi kuin ruotsi mutta en epäile hetkeäkään etteikö lapsi myös sen suomenkielen oppisi.
Eli isä on ruotsinkielinen? Ei voi siis verrata siihen tilanteeseen, että kotona ei kumpikaan puhu ruotsia.
Tai siis hänen perheessään isä kyllä puhuu ruotsia, mutta ei järjestelmällisesti. Lapset siis periaatteessa osasivat ruotsia kouluun mennessään (ja olivat käyneet myös eskarin ja sitä ennen kerhoa ruotsiksi), mutta heillä oli kuitenkin kouluun mennessä suomi selvästi vahvempi kieli kuin ruotsi.
Kaikkien kolmen lapsen (lapset ovat nyt jo yli 15-vuotiaita) koulunkäynti on kärsinyt pahasti sen vuoksi, että lapset ovat joutuneet käymään koulua kielellä, jota eivät ole täysin hallinneet. Ja jostain kummasta syystä tämä ongelma ei ole ollut ohi edes siinä vaiheessa, kun lapset ovat käyneet koulua ruotsiksi jo 9 vuotta.
Toki aina on lahjakkaita lapsia, jotka selviävät koulusta hyvin heikollakin kielitaidolla ja oppivat koulukielen nopeasti, mutta kaikki lapset eivät ole tällaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ruotsinkielisissä kouluissa on keskimäärin paljon parempi opetuksen laatu kuin suomenkielisissä ja lisäksi resurssit aivan kuin eri planeetalta
Niin, eikö ole hassua? Eikö olisi aihetta kysyä, miksi toisilla on paremmat resurssit kuin toisilla?
jatko-opiskelemaan, vai mitä etuja tarkoitat?
muuten kyllä kuulostaa todella pimeältä idealta, jos kotona ei ole puhuttu yhtään ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ruotsinkielisissä kouluissa on keskimäärin paljon parempi opetuksen laatu kuin suomenkielisissä ja lisäksi resurssit aivan kuin eri planeetalta
Niin, eikö ole hassua? Eikö olisi aihetta kysyä, miksi toisilla on paremmat resurssit kuin toisilla?
ruotsinkieliset koulut saavat myös runsaasti avustuksia ruotsinkielisiltä säätiöiltä jotka kustantavat mm. materiaalihankintoja, kerhotoimintaa ja luokkaretkiä
ruotsinkielisissä kouluissa on keskimäärin paljon parempi opetuksen laatu kuin suomenkielisissä ja lisäksi resurssit aivan kuin eri planeetalta
Niin, eikö ole hassua? Eikö olisi aihetta kysyä, miksi toisilla on paremmat resurssit kuin toisilla?
Ruotsinkieliseiin kouluhin on tosi vaikea saada päteviä opettajia. Lisäksi ne ovat niin pieniä, että valinnaisuutta ei juurikaan ole. Jos koulussa luetaan englantia, niin sitä lukevat sitten kaikki, muita ryhmiä ei saa.
Niin ja ensimmäiseksi 'vieraaksi kieleksi' tulee sitten suomi, aina ja kaikille, ei voi valita.
Opetuksen taso ei siis välttämättä ole parempaa, mutta ryhmät ovat monesti pienempia (johtuen siitä että lapsia ei ole) ja vanhemmat kenties seuraavat kouluasioita aktiivisemmin. Vanhemmat ovat monesti myös alueen keskitasoa koulutetumtpia joten he myös vaativat koululta paljon.
Oppilasaines on kentiesn saanut 'paremman kotikasvatuksen', kiitos ja ole hyvä' tulevat kaikilta ja luonnostaan.
Näistä seikoista saattaa syntyä harhakuva tasokkuudesta, mutta en saoisi että kunnat satsaavat ruotsin kielisiin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja ensimmäiseksi 'vieraaksi kieleksi' tulee sitten suomi, aina ja kaikille, ei voi valita.
että ruotsinkielisessä koulussa opiskeleva suomenkielinen joutuu opettelemaan äidinkieltään vieraana kielenä eikä saa suomen kielessä äidinkielen tasoista opetusta?
Näistä seikoista saattaa syntyä harhakuva tasokkuudesta, mutta en saoisi että kunnat satsaavat ruotsin kielisiin enemmän.
Muistan kyllä kuulleeni esim. Kirkkonummella kinastellun juuri siitä, että ruotsinkielisiin kouluihin annetaan kunnalta huomattavasti enemmän rahaa oppilasta kohti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äidistä jonka kielikoulut mieluiten kiertäisi kaukaa... Siis suomikin niin hukassa kuin olla ja voi!
on oma kielitaito luokattoman huonoa! Voi jessus sentään, miten he mitään arvioivat.
Kielitaidon perusedellytys on vankka äidinkielen taito. Sen varaan rakentuu kaikki.
Ja kielitaitoa ei ole se, että osaa sanoa kudaa mallikkaasti, vaan sitä että pystyy opiskelemaan sillä kudaa-kielellä koulun loppuun asti. Yleensä vaikeudet iskevät yläasteella, kun käsitteellisen kielen hallinta alkaa todella ratkaista.
olen seurannut tuntemaani perhettä kun laittoivat taysin s-kielisen tyttönsä v-kieliseen kouluun. Pätkääkään eivät vanhemmat tehneet muuta asian eteen. Meni tosi monta vuotta ennenkuin lapsi oppi kielen.
Kannattaa siis nähdä vaivaa lapsensa kanssa jos haluaa antaa hyvät eväät elämään varten esim. hyvän kielitaidon jo lapsena. Se on palkitsevaa!
lapsi on luokiteltu täysin kaksikieliseksi. Että silleen! Lisäpisteinä englannin ääntämys erittäin hyvä.
Suomen kielen kieliopin lapsi oppi vasta kun puhui jo hyvää ruotsin kieltä. Lisäksi on mainittava, että suomen kielen taidot olivat alle kouluikäisen tasolla kun lapsi meni ummikkona r-kieliseen eskariin.
Sen voin vielä sanoa, että kannattaa lukea lapselle myös suomen kielisiä kirjoja ja itsekin puhua ääntäen hyvin, jotta kielikorva kehittyy:)
kirjoittamaan "suomenkielinen"...
Uskon erittäin hyvin, että 22:n lapsen suomen kielen taito on ollut alle kouluikäisen tasolla, kun hänen äitinsä suomen kielen taito on edelleen sillä tasolla.
Mitenköhän lapsi luokitellaan kaksikieliseksi? En ole moisesta luokittelusta ikinä kuullut, vaikka asioiden parissa olen työskennellyt 1980-luvun alusta asti...
Alue: Aihe vapaa
ruotsinkieliseen eskariin täysin ummikkona. Itse puhun jonkun verran ruotsia ja siitä se alkoi. Eskarissa oppii jo paljon ymmärtämään kieltä etenkin jos viitsii lukea helppoja ruotsinkielisiä satukirjoja lapselle.
Osta myös teknisiä apuvälineitä kielen kuunteluun ja tee siitä hauska juttu lapsen ehdoilla.
Kadun vaan etten laittanut toisiakin lapsiani samaan paikkaan!! Lapselleni on ollut silkkaa plussaa tämä kielitaito. Myös muiden kielten opiskelu on paljon helpompaa. Työelämässä hyvä paikka aukesi juuri ruotsinkielen takia.
Ajatelkaa nyt vähän negatiivit! Kautta aikojen ihmiset ovat oppineet monta kieltä jo lapsuudessa. Kysykää vaikka Stubbilta, opettiko he ensin yhden kielen vai?
Meillä Suomessa ammattilaiset sanoo, että ensin täytyy oppia Suomenkieli ja vasta sitten....ja tämä kieliopin takia, voi herttinen mikä älynväläys. Yhtä tyhmä kuin aikoinaan neljän tunnin syöttövälit vauvoille/pikkulapsille.