väitöskirjan teko ja huono aineisto
Elikkäs minulla olisi edessä otsikon kuvaamat asiat. Teenkö väitöskirjan mahdollimman nopeasti valmiiksi kehnolla aineistolla (onko sillä mitään väli mitä siinä väikkärissä on?) vai keräänkö itse aineistoa, jolloin hanke venyisi? Olen töissä, jossa yhtenä tavoitteena on artikkeleiden tuottaminen (osan aikaa voi olla apurahalla tms)...eli väikkäri syntyy työn sivutuotteena...
Kommentit (45)
Mun väikkärin artikkelit on suunniteltu näin: 1. "Lehmänlannan esiintyminen eteläpohjalaisella pellolla" - kvantitatiivinen tutkimus 2. "Lehmänlannan fysikaaliset tehtävät eteläpohjalaisella pellolla" - laadullinen tutkimus 3. "Lehmänlannan kemialliset tehtävät eteläpohjalaisella pellolla" - laadullinen tutkimus 4. "Lehmänlannan vaikutus eteläpohjalaisen maanviljelijän elämään" - laadullinen tutkimus Eli yksi kvantitatiivinen, joka määrittää kuinka yleinen ilmiö on. Sitten kaksi laadullista, joissa tutkitaan ilmiön tehtäviä yksityiskohtaisesti. Ja lopuksi tutkimus, jossa pohdinta viedään laajempiin kuvioihin ja ympäristövaikutuksiin. Eli vallan hyvin voi yhdistää määrällistä ja laadullista tutkimusta, jos aineisto sen sallii. Mulla sallii.
mutta jos sinulla ei ole mitään kvalitatiivista aineistoa lehmänlannan kemiallisista tehtävistä, niin aika hankala on saada aikaan artikkelia. Eli huonosta aineistosta ei saa hyvää väitöskirjaa, vaikka miten menetelmää vaihtaisi.
Luitko tuon viimeisen lauseeni? Eli voi yhdistää, jos aineisto sallii. JOS AINEISTO SALLII.
Mun väikkärin artikkelit on suunniteltu näin:
1. "Lehmänlannan esiintyminen eteläpohjalaisella pellolla" - kvantitatiivinen tutkimus
2. "Lehmänlannan fysikaaliset tehtävät eteläpohjalaisella pellolla" - laadullinen tutkimus
3. "Lehmänlannan kemialliset tehtävät eteläpohjalaisella pellolla" - laadullinen tutkimus
4. "Lehmänlannan vaikutus eteläpohjalaisen maanviljelijän elämään" - laadullinen tutkimusEli yksi kvantitatiivinen, joka määrittää kuinka yleinen ilmiö on. Sitten kaksi laadullista, joissa tutkitaan ilmiön tehtäviä yksityiskohtaisesti. Ja lopuksi tutkimus, jossa pohdinta viedään laajempiin kuvioihin ja ympäristövaikutuksiin.
Eli vallan hyvin voi yhdistää määrällistä ja laadullista tutkimusta, jos aineisto sen sallii. Mulla sallii.
ap
Mun väikkärin artikkelit on suunniteltu näin:
1. "Lehmänlannan esiintyminen eteläpohjalaisella pellolla" - kvantitatiivinen tutkimus
2. "Lehmänlannan fysikaaliset tehtävät eteläpohjalaisella pellolla" - laadullinen tutkimus
3. "Lehmänlannan kemialliset tehtävät eteläpohjalaisella pellolla" - laadullinen tutkimus
4. "Lehmänlannan vaikutus eteläpohjalaisen maanviljelijän elämään" - laadullinen tutkimusEli yksi kvantitatiivinen, joka määrittää kuinka yleinen ilmiö on. Sitten kaksi laadullista, joissa tutkitaan ilmiön tehtäviä yksityiskohtaisesti. Ja lopuksi tutkimus, jossa pohdinta viedään laajempiin kuvioihin ja ympäristövaikutuksiin.
Eli vallan hyvin voi yhdistää määrällistä ja laadullista tutkimusta, jos aineisto sen sallii. Mulla sallii.
ap
ohjaajani sanoi että on sellainen tapa kirjoittaa väitöskirjaa että tuottaa artikkeleita projekteille, viimeiseksi kirjoittaa yhteenvedon ja että nuo osat tukeavt sitä yhteenvetoa.
Mielestäni nuo osat ovat keskenään vaan niin pirtoutuneita...ehkä yhden yhteisen nimittäjän voisin niille antaa.
Mutta en tiedä onko siinäkään mitään järkeä, tyyliin "kirvojen vaikustus lehmänlantaan" "lehmänlannassa tapahtuneet muutokset" " sateenvarjojen vaikutus lehmänlantaan". No kai se on ihan OK. (Nuo ovat sitten keksittyjä otsikota, mutta kuvastavat sitä että kaikilla on yhteinen nimittäjä, mutta tarkastelunäkökulmat eivät liity mitenkään toisiinsa).
ap
ap
ap
Toisessa lehmänlanta esimerkisttä oli logiikkaa ja selkeä kokonaisuus, siinä mitä minun ohjaajani ehdottaa ei ole päätä eikä häntää.
mutta jos sinulla ei ole mitään kvalitatiivista aineistoa lehmänlannan kemiallisista tehtävistä, niin aika hankala on saada aikaan artikkelia. Eli huonosta aineistosta ei saa hyvää väitöskirjaa, vaikka miten menetelmää vaihtaisi.