Lue keskustelun säännöt.
väitöskirjan teko ja huono aineisto
12.04.2011 |
Elikkäs minulla olisi edessä otsikon kuvaamat asiat. Teenkö väitöskirjan mahdollimman nopeasti valmiiksi kehnolla aineistolla (onko sillä mitään väli mitä siinä väikkärissä on?) vai keräänkö itse aineistoa, jolloin hanke venyisi? Olen töissä, jossa yhtenä tavoitteena on artikkeleiden tuottaminen (osan aikaa voi olla apurahalla tms)...eli väikkäri syntyy työn sivutuotteena...
Kommentit (45)
et sinä voi tehdä huonolla aineistolla edes kehnoa väitöskirjaa, sinut revitään väitöstilaisuudessa palasiksi. Ja niistä artikkeleista pari voi mennä läpi, sitten joku tajuaa, miten kevyin eväin liikut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haaste on nyt esittää sellaiset tutkimuskysymykset, joiin aineisto antaa vastauksen.
on myös se, että hän ehdotti minulle sitä aihetta. Pitää siis muuttaa näkökulmaa ja tutkimussuunnitelmaa (no niinhän sitä aina käy...parampi aiemmin kuin liian myöhään), toisaalta vaihtoehto on myös se, että kerään aineistoa myöhemmin...Vaikka haastatteluaineistoa. Tutkimusaihe onkin sellaista, että siihen olisi mielenkiintoista saada haaastattelua (päästään syvemmälle)
ap
Tai sitten tasoa on laskettu parissa vuodessa todella rajusti. Omissa tohtoriopinnoissa tuo ei olisi mennyt läpi - eikä se, että jos mukana on 2 tieteenalaa niin voihan sitä tehdä kvalina ja kvanttina sekaisin.
Onko sinulla ihan perusteissa ongelmia vai oletko ihan alussa?
Tai sitten tasoa on laskettu parissa vuodessa todella rajusti. Omissa tohtoriopinnoissa tuo ei olisi mennyt läpi - eikä se, että jos mukana on 2 tieteenalaa niin voihan sitä tehdä kvalina ja kvanttina sekaisin.
Onko sinulla ihan perusteissa ongelmia vai oletko ihan alussa?
kuka sanoo että kvanttia ja kvalia ei voi tehdä sekaisin, kunhan niitä vain eri artikkeleihin käyttää?
ap
Mutta miksi alkoittaa kirjoittamaan sellaista artikkelia, joka ei menisi ensinkään läpi?
ap
Ei varmaan kannatakaan alkaa kirjoittaa sellaista, mikä ei menisi ollenkaan läpi. Mutta kaipa joka alalla on niitä rupusarjoja, joissa julkaistaan kehnojakin artikkeleita.
Itselläni on ollut sellainen lähestymistapa, että olen tarjonnut paria väikkäriin tulevaa artikkelia "kokeilumielessä" korkeatasoiseen sarjaan ja siis valmistautunut ottamaan hylsyn vastaan. Minulla ei satu olemaan kiire artikkelien kanssa, joten on ollut varaa kokeilla ja tarvittaessa tarjota toiseen sarjaan. Läpi ovat kylläkin menneet :)
t:25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riittää että on seksikäs otsikko...
Tai sitten tasoa on laskettu parissa vuodessa todella rajusti. Omissa tohtoriopinnoissa tuo ei olisi mennyt läpi - eikä se, että jos mukana on 2 tieteenalaa niin voihan sitä tehdä kvalina ja kvanttina sekaisin. Onko sinulla ihan perusteissa ongelmia vai oletko ihan alussa?
kuka sanoo että kvanttia ja kvalia ei voi tehdä sekaisin, kunhan niitä vain eri artikkeleihin käyttää? ap
mutta miksi ihmeessä käyttäisi? Haastatteluilla ei voi parantaa surkeaa kvanttiaineistoa, joten saisit aikaan vain helvetillisen sotkun. Tai sitten kaksi aineistoa, jotka riitelevät keskenään.
Eli huono aineisto ei muutu yhtään paremmaksi, vaikka miten haastattelisit ja "syventäisit", saisit sen alkuperäisen aineiston vain entistä huonommaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä karjanlanta-asioista välttämättä äärimmäisen seksikkäitä otsikoita saa, joten se ei ole vetänyt niiden pariin.
Riittää että on seksikäs otsikko...
Olen lukenut satoja väitöskirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tosi epämotivoivaa tehdä väikkäriä, jos on koko ajan sellainen tunne, että siitä tulee huono. Yleensä huono motivaatio myös hidastaa väikkärin valmistumista.
Tekniikan tohtori
siitä huonosta aineistosta? Miten se onnistuu, nehän kontrolloidaan yleensä paljon paremmin kuin väikkärit...
Millä tavalla aineisto on "huonoa"? Mikä ala? Luonnontieteilijänä ajatus artikkelin kirjoittamisesta jotenkin epäpätevästä tai liian suppeasta aineistosta tuntuu mahdottomalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haluatko vaikkapa "vuoden väitöskirja" palkinnon vai kelpaako pelkkä titteli. lehtien impact-factorit vaikuttavat myöhemmällä uralla. miten pitkään rahoituksesi kestää - onko sinulla varaa venyttää hanketta?
toisaalta mieti, onko aineisto niin huono ettei mikään lehti huoli vaikka mimmoiset analyysit tehtäisiin.
että toisinaan (tunnen väikkärin tekijän, luonnontiede) joudutaan jotain koejärjestelyä tekemään montakin kertaa ja välttämättä ei tulosta tule ollenkaan. Siitä sitten sitä väikkäriä yritetään tehdä. Ei vain saa oikein mitään aikaiseksi. Entäs jos se todellinen tulos on tuo ei tulosta. Se ei vaan väikkärien tieteen maailmassa riitä. Tieteenfilosofinen ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja meillä on vaan kehittämistehtävä. Pakko vaan koittaa saada valmiiksi ett valmistuu. Työnkuvaa mulla ei kohenna enkä palkkaa saa mistään lisää näistä opinnoistani.
Aineistoa mulla on suht vähän. Pakkoväkisellä oon hakenu lisää aineistoa ett saisin lähteitä lisää. Tuntuu ihan idioottimaiselta tää touhu.
Huonosta aineistosta saa väikkärin rehellisesti vain aineiston keräämistavoista tms., ja se ei taida riittää.
Salaamalla aineiston kehnouden tai väärentämällä aineistoa on huonostakin aineistosta mahdollsita yrittää väikkäriä, etenkin maalaisyliopistoissa annetaan helposti mennä läpi.
Toisaalta, jos esitarkastajaksi osuu rehellinen ja osaava ihminen, sinun maineesi voi mennä pilalle joidenkin ihmisten silmissä.
Jos molemmat esitarkastajat antavat mennä läpi: eivät välitä tai osaa, ja työ pääsee väitöstilaisuuteen asti, ja sinulle osuu rehellinen vastaväittäjä, sinä nolaudut koko tiedeyhteisön ja työyhteisösi silmien edessä. Jos vastaväittäjä on lepsu, nolaudut niiden silmien edessä, jotka pystyvät havaitsemaan huijauksesi väitöskirjastasi.
Huijariväittelijää katsotaan pahasti ja kieroon, sen sijaan rehellinen maisteri on silti aina rehellinen maisteri.
Eli parempi maisteri kuin huijaritohtori.
Kun johonkin ryhtyy, kannattaa se tehda kunnolla.
Saastat lopulta kaikkien aikaa, et vahiten omaasi, ohjaajasi ja tarkastajiesi.
On se kuitenkin aina senverran rankka urakka, etta palkitsevinta kaikille kunnon aineistosta tehtyna. Muutenhan ei hommalle ole kunnon pohjaa tai perustusta.
Antoisampaa ehdottomasti myos itsellesi, loppupeleissa.
kauhean kunnianhimoiselta väikkärisi suhteen, niin yli vaan siitä mistä aita on matalin. Jos siis luonne antaa myöten.
Miksi ryhtyä noin isoon hankkeeseen, kun siitä ei välitä yhtään? Ei ole voinut tulla yllätyksenä tuo, että aineoisto on huonoa ...
ohjaajani sanoi että on sellainen tapa kirjoittaa väitöskirjaa että tuottaa artikkeleita projekteille, viimeiseksi kirjoittaa yhteenvedon ja että nuo osat tukeavt sitä yhteenvetoa.
Mielestäni nuo osat ovat keskenään vaan niin pirtoutuneita...ehkä yhden yhteisen nimittäjän voisin niille antaa.
Mutta en tiedä onko siinäkään mitään järkeä, tyyliin "kirvojen vaikustus lehmänlantaan" "lehmänlannassa tapahtuneet muutokset" " sateenvarjojen vaikutus lehmänlantaan". No kai se on ihan OK. (Nuo ovat sitten keksittyjä otsikota, mutta kuvastavat sitä että kaikilla on yhteinen nimittäjä, mutta tarkastelunäkökulmat eivät liity mitenkään toisiinsa).
ap
ap
Mun väikkärin artikkelit on suunniteltu näin:
1. "Lehmänlannan esiintyminen eteläpohjalaisella pellolla" - kvantitatiivinen tutkimus
2. "Lehmänlannan fysikaaliset tehtävät eteläpohjalaisella pellolla" - laadullinen tutkimus
3. "Lehmänlannan kemialliset tehtävät eteläpohjalaisella pellolla" - laadullinen tutkimus
4. "Lehmänlannan vaikutus eteläpohjalaisen maanviljelijän elämään" - laadullinen tutkimus
Eli yksi kvantitatiivinen, joka määrittää kuinka yleinen ilmiö on. Sitten kaksi laadullista, joissa tutkitaan ilmiön tehtäviä yksityiskohtaisesti. Ja lopuksi tutkimus, jossa pohdinta viedään laajempiin kuvioihin ja ympäristövaikutuksiin.
Eli vallan hyvin voi yhdistää määrällistä ja laadullista tutkimusta, jos aineisto sen sallii. Mulla sallii.
Haaste on nyt esittää sellaiset tutkimuskysymykset, joiin aineisto antaa vastauksen.