Hyvä ystäväni aikoo huijata miehensä isäksi.
Vauvakuume jyllää ja on kyllästynyt odottamaan miehensä sulamista asialle. Ja vakuuttunut siitä, että mies kyllä innostuu ajatuksesta heti alkujärkytyksen jälkeen. Mitä itse tyyppiä tunnen, niin pidän tuota ihan todennäköisenäkin. En viitsi kuvata tekniikkaa millä huijauksen aikoo toteuttaa, mutta uskoisin hänen onnistuvan hämäyksessään...
Mitä mieltä olette moisesta? Koettaisitko sinä puhua kaveria ympäri?
Kommentit (51)
Mies ei oikesati halua lasta, jos niin sanoo. Hän ei halua lasta nyt tai ei halua lasta tuon naisen kanssa milloinkaan. Miehillä on tapana sanoa, että sitten myöhemmin vaikka tarkoittavat "ei ikinä sinun kanssasi".
Jos menee tekemään miehelle lapsen vaikkei hän halua, samalla sitoo miehen suhteeseen johon tämä ei halua. Mies joutuu olemaan suhteessa, jos haluaa elää arkipäivää lapsen kanssa eikä halua tälle isäpuolta.
Tunnen miehen, jolle nainen teki tuollaiset temput eli hankkiutui salaa raskaaksi. Mies ei olisi halunnut enää parisuhdetta lapsen äidin kanssa, mutta halusi elää lapsensa kanssa, joten hän otti koko paketin. Ei ole onnellinen, mutta sopetui, teki lisää lapsia ja elää työlleen. Ei kovin hyvä juttu. Ei ikinä kannata sitoa toista ihmistä lapsen avulla itseensä, siinä ei ole kukaan onnellinen oikeasti.
Me oltiin eroamassa, miehellä suhde toisella puolella maailmaa asuvaan naiseen. Lopetin pillereiden syönnin, kun seksi loppui... tai siis melkein loppui ja niinhän siinä kävi, että tulin raskaaksi. Mies sai vasta äitiysneuvolakäynnillä tietää, että olin lopettanut pillerit, että kyse ei ollut pelkästä pillereiden unohtamisesta...
No yhteen palattiin ja hyvin voidaan ja onnelisia ollaan. Tosin kohta kolme vuotta on yritetty tuloksetta pikkusisarusta lapsellemme. Ehkä tämä sekundaarinen lapsettomuus on sitten se rangaistus tuosta "huijaamisesta"...
Ja joo, kaverini tietävät taustat tämän lapsemme alulle panemisesta eivätkä ole olleet moksiskaan. Tai ainakaan en ole huomannut minkään muuttuneen ystävyyssuhteissani.
Ap:lle sanoisin, että kannattaa antaa asian olla. Mistäs sitä tietää, jos vaikka juuri tänä iltana ystäväsi mies tulee toisiin ajatuksiin ja haluaakin ruveta vauvantekopuuhiin... Älä moralisoi äläkä sotkeennu asiaan yhtään enempää. Tosin uskon ap:n olevan tämä jutun ystävä...
Me oltiin eroamassa, miehellä suhde toisella puolella maailmaa asuvaan naiseen. Lopetin pillereiden syönnin, kun seksi loppui... tai siis melkein loppui ja niinhän siinä kävi, että tulin raskaaksi. Mies sai vasta äitiysneuvolakäynnillä tietää, että olin lopettanut pillerit, että kyse ei ollut pelkästä pillereiden unohtamisesta...
No yhteen palattiin ja hyvin voidaan ja onnelisia ollaan. Tosin kohta kolme vuotta on yritetty tuloksetta pikkusisarusta lapsellemme. Ehkä tämä sekundaarinen lapsettomuus on sitten se rangaistus tuosta "huijaamisesta"...
mistä tiedät, ettei miehes vain näyttele onnellista kanssasi. Tunnen vastentahtoisesti isäksi tulleita eikä yksikään ole onnellinen vaikkeivat sitä muijalleen sanokaan. Miksi sanoisivatkaan.
Puhut hyvin kevyesti isoista asioista jotka heijastuvat parisuhteeseen ja koko loppuelämään ja puolustelet häntä. Kyse ei ole siitä, tulisiko miehestä hyvä isä, vaan luottamuksen pettämisestä. Jos sinulla kerran on lapsia itselläsikin, voit varmaan kuvitella miltä sinusta olisi tuntunut,jos miehesi olisi jättänyt ehkäisyn käyttämättä, koska halusi että sinä olet raskaana - vaikka et olisi itse halunnut. Sitä voi verrata aika lailla jonkinasteiseen raiskaukseen, vaikka tuloksena olisi rakastettukin lapsi. Ei se miehelle ole yhtään sen helpompaa.
Tätä ajatusleikkiä toisen luottamuksen pettämisestä voi jatkaa loputtomiin; mitä kaikkea hän on valmis tekemään tai on tehnyt, koska luottaa siihen ettei jää kiinni? Valehtelu ja pettäminen muuttaa ihmistä väistämättä. Mies ei tälläkään hetkellä tiedä, millaiseen ihmiseen on "hulluna", mikä suoraan sanottuna ei ole hyvä ennuste parisuhteelle.
Ja kyllä, itse olen ollut tilanteessa jossa mies ei ole vielä halunnut lapsia vaikka minä olen. Ei tullut mieleenkään pettää häntä. Nykyään meillä on kaksi lasta. En kestäisi elää itseni kanssa, jos nämä lapset olisi tehty vasten miehen tahtoa.
Mies oli onnellinen yllättävästä isyydestä, mutta luottamus naiseen meni.
Lapsi on kymmenkuisesta ollut viikko-viikkosysteemillä kummallakin vanhemmallaan.
Petos oli miehen mielestä niin valtava, että koki eron olevan lapsen kannalta parempi ratkaisu kuin katkera isä.
jos on valmis menettämään miehen. Niin ei välttämättä käy, mutta siihen kannattaa varautua. Jokatapauksessa kyllä se lapsi naiselle on tärkeämpi asia kuin yksikään mies...
on ÄIDILLE tärkeämpi kuin yksikään mies, mutta LAPSELLE se oma isä on vähintään yhtä tärkeä kuin äiti. Äitinä ei voi olla kovin hyvä, jos ihan tieten tahtoen haluaa riistää lapselta toisen vanhemmista. Millainen nainen ei käsitä, että lapsella on oikeuksia, ja tärkein niistä on syntyä toivottuna?
mutta milllaisessa parisuhteessa elää ihminen, joka kertoo tällaisia asioita kaverilleen? Onko hän lojaalimpi ystävilleen kuin omalle miehelleen? Vähän outoa, jos kerran ollaan jo ihan aikuisia..
Mies oli onnellinen yllättävästä isyydestä, mutta luottamus naiseen meni.
Lapsi on kymmenkuisesta ollut viikko-viikkosysteemillä kummallakin vanhemmallaan.
Petos oli miehen mielestä niin valtava, että koki eron olevan lapsen kannalta parempi ratkaisu kuin katkera isä.
Haiskahtaa.
on eräs pariskunta, jolta ihan viimeiseksi olisi voinut odottaa vauvauutista. Pariskunnan mies kun aina julistaa kaikille avoimesti, miten he haluavat vielä mennä ja tulla ilman suurempia rajoitteita ja ottaa elämästä "ilon irti". Vaimonsa on sitten hiljaa istunut vieressään vaivaantuneena. Yllättäen tuolta pariskunnalta tulikin vauvauutinen, joten tuli väistämättä mieleen että onkohan vaimo ottanut "kaikki keinot" käyttöönsä tai sitten pistänyt miehen valitsemaan että "joko lapsi tai...".