Kysy! Järkeviä vastauksia ongelmiisi koskien asiaa kuin asiaa! (ev)

Miten selviän keskenmenosta? Minulla on jo yksi lapsi. Tämä tuntuu vaan niin lopulliselta, jospa jäänkin vaan yhden lapsen äidiksi? Tämä toinen oli niin kovin toivottu.

Usko pois, aika auttaa. Olen itse kokenut kaksi keskenmenoa ja molempien kohdalla aika on ollut paras lääke. Vielä vuosipäivinä, jolloin lasten oli määrä syntyä, tulee surun vihlaisuja. Samoin silloin, kun näen saman ikäisiä lapsia. Mutta kipu tulee harvemmin ja sen hyväksyy. Myöskään se ei herättä enää kateutta tai katkeruutta. Minä päätin ajatella, että elämä on vain tällaista ja tämä sattui nyt meidän kohdalle. Jostakin syystä minua helpotti myös se tieto, että minulla on tuhansia ja tuhansia kohtalotovereita naisissa ja hekin ovat joutuneet selviytymään ja suremaan saman surun lävitse.



Anna itsellesi lupa surra rauhassa, mutta irrottaudu sitten surusta ja päätä keskittää ajatuksesi tulevaan ja kaikkeen siihen hyvään, mitä elämässäsi on nyt ja mitä mahdollisuuksia tulevaisuus vielä voi tuodakaan.



Voimia ja hali!



ap

Miten saisin 14-vuotiaan tyttäreni tajuamaan koulunkäynnin tärkeyden? Nyt tyttö panostaa lähinnä ystävyyssuhteisiin (jotka ovat nekin tärkeitä tietysti) ja koulusta tulee seiskoja.

ensimmäisellä sijalla. Siksi on erittäin hyvä, että tyttärelläsi on äiti, joka jaksaa asiasta huolehtia! :)



Ole sinä jämäkkä ja mieti, miten voisit tsempata kouluhommiin. Voisivatko ystävykset tehdä esimerkiksi yhdessä teillä läksyjä? Voisitko palkita lastasi hyvin tehdyistä kouluhommista ja hyvin menneistä kokeista. Esim. kampaaja, vähän taskurahaa, ravintolassa käynti, joustoa kotiintuloajassa tms.



Ole tarvittaessa tiukka ja karsi etuisuuksia. Ei taskurahaa tms., jos ei hoida omia hommiaan, ei joustoa kotiintuloajoissa. Kehu ja kannusta pienestäkin ponnistelusta. Rutista tai sano, että hän on tärkeä, rakas ja välität hänestä. Seiso suorassa ja älä loukkaannu, jos päällesi sataa rumia sanoja ja ajattelemattomia lauseita.



Rajat ja rakkautta. Sinä olet se teidän perheen aikuinen ja aina ei tarvitse olla kiva! Kyllä tyttäresi sen vielä joskus ymmärtää..



ap

..tahtoisi rajumpaa seksiä muttei kuitenkaan kykene siihen? Minä siis olen pyytänyt rajumpia otteita, mutta miehellä menee pupu pöksyyn joka kerta tai jopa stondis katoaa. Vinkuu vaan ettei pysty.

Mista tiedan haluanko lapsen vai en?



Minulla on ihana mies ja suhde, kaksi koulu-ikaista ihanaa lapsipuolta, hyva tyo ja kaunis talo. Joskus luulen haluavani oman lapsen, jonka saan kasvattaa omalla tavalla mieheni kanssa, lapsen jolle nayttaa maailmaa ja opettaa mielestani tarkeita elamanarvoja.

Joskus taas nautin suunnattomasti siita etta meilla on aikaa parisuhteelle ja matkusteluun, enka toivo lasta tata kaikkea hankaloittamaan.

Tata olen miettinyt jo pari vuotta, enka todellakaan tieda kumpaa mielta olen.



Olen kohta 37v joten aikaa edestakaisin

miettimiseen ei ole enaa kauaa aikaa.

Jos ei pysty, ei pysty. Auttaisiko, jos sinun silmäsi peitettäisiin? Tuntisiko miehesi olonsa vapautuneemmaksi? Puhukaa joskus ei kiihottuneella hetkellä, mitä sinulle rajummat otteet tarkoittavat. Mitä toivot miehesi tekevän: lyövän (kuinka lujasti?), iskevän ruoskalla (saako tulla jälkiä), tukistavan (mitä jos hiuksia irtoaa?), haittaako, jos alat itkemään? jne. Monta, monta kysymystä on varmasti miehesi mielessä. Voi olla, että miehesi ei todella tiedä, mitä häneltä oikeasti toivotaan. Tai hän ei halua tehdä mitään, minkä pelkää vahingoittavan..



ap

Jos jätät hommaamatta, voi kaihertaa koko loppu elämän. Jos hankit, lapsi kasvaa ja teillä tulee olemaan omaa aikaa vielä vuosikymmeniä, mikäli elätte keskivertoikään (naisilla muistaakseni 83-v, miehellä muutama vuosi matalampi).



Niin, ja olet vanhempi ja viisaampi nauttimaan lapsestasi, nuoruuden ehdottomuus jo takana..



Hanki, lapsi on lahja!



ap

Olet ihana ihminen.



Se keskenmenosta kysynyt.

Miksi ihmiset eivät vaan voi hyväksyä mua sellaisena kuin olen? Olen kuulemma liian hiljainen, ujo, herkkä, rauhallinen ja liikaa omissa oloissani viihtyvä. Pitäisi olla kuulemma paljon sosiaalisempi, riehakkaampi ja kovaäänisempi. Mutta kun musta ei ole siihen. Olen mieluummin hiljainen sivusta seuraaja.

todella tykkäävät sinusta, antavat sinun olla oma itsesi. Ihmiset arvostelevat ja pyrkivät aina muuttamaan toisiaan: puheliasta arvostellaan liiasta tilan viemisestä, työtöntä laiskuudesta ja yrittämisen puutteesta, varakasta ahneudesta jne. On vain opittava olemaan välittämättä. Sano, että viihdyt hyvin omissa nahoissasi, ja että olet se, mikä olet. Jos tämä ei auta, ole vain sellaisessa seurassa, jossa viihdyt.



Jos mietit, eivät ne kaikki vaadi muuttumista. Ne, jotka sitä vaativat, ovat vain usein itse niin näkyviä, että se aiheuttaa tunnetta siitä, että kyseessä on yleinen mielipide.



ap

Mihin kannattaa uudessa talossa satsata? Joo, voit kilauttaa kaverille, jos ei ole antaa tietävää vastausta oikopäätä.

iehen kanssa 1 viikko samaan aikaan kesälomaa, minä lähes pitänyt kun mies aloittaa. Kannattaako reissuun lähteä? Kotimaan matkailua kyseessä.

Kaikkea hyvää sinulle :-)



T: 68

Päätätte siis lomailla kotona muutaman päivän ilman kotitöitä ja puhumista niistä. Käykää rannalla, ottakaa eväät mukaan, pyöräilkää lähikulmilla jäätelöllä, makoilkaa terassilla, parvekkeellä. Ostakaa kesäisiä, kylmiä herkkuja, tutustukaa paikkakuntanne parhaisiin kesäpaikkoihin (rannat, kulttuuritarjonta, luonto, kuten näköalakohteet jne.).

Näin sinulla ei mene lomapäiviä pakkaamiseen ja miehelläsi sitten laukkujen purkamiseen ja pyykkäämiseen.



Yllättävän mukavaa, kokeiltu on!



ap

ap

vielä joskus. Aikaa ei kamalasti ole, mutta vielä useampi vuosi kuitenkin. Tilanne on kuitenkin sellainen, että sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen toisen lapseni jälkeen. Olen siitä toipunut, käynyt terapiassa ja selviytynyt. Ensimmäisen jälkeen ei tällaista ollut, parisuhdekriisi edesautti tilanteen vaikeutumista tuolloin.



Uskaltaisinkohan vielä kolmatta lasta? Kolmas raskauteni olisi riskiraskaus muutenkin fyysisistä syistä.

että lääkärit ovat kuitenkin nk. antaneet luvan kolmanteen raskauteen.

Mielestäni on hyvä, että tiedät, mitä masennus on. Silloin tunnistat mahdollisesti takaisin tulevat oireet jo hyvissä ajoissa, jolloin voit hakea apua heti, jos ensioireita tulee. Ja masennushan välttämättä uusiudu! Puhu neuvolassa avoimesti, mitä olet kokenut aikaisemmassa raskaudessa ja lapsen synnyttyä.



Fyysistä kuntoasi kyllä seurataan tarkasti, ja jos lääkäri antaa luvan raskautua, onnea yrittämiseen!



ap

1)miten päin puut tulee pinota, että ne kuivuu parhaiten?

2)jos kesällä on lomaa vain viisi viikkoa, niin mitä teen?

3)miten lasketaan golfissa tarkka tasoitus?

4)mitä kaikkia tukia mulla on mahdollisuus saada jos ryhdyn aiukuisopiskelijaksi?

5)pettääkö mieheni?

6)petänkö minä?

7)minne linnut lentävät?