Miten naiset uskaltautuvat raskautua, kun 90% toivoo lapsesta tyttöä, ja
kuitenkin on yli 50%:n todennäköisyys että tulee poika? Viittaan tuohon toimituksen kyselyyn ja yleiseen ilmapiiriin täällä.
Alkoi oikein kiinnostaa aihe. Eli jos lähes kaikki nykynaiset haluavat lapsestaan tytön, niin näkyykö ei-toivottavuus jollain tavoilla poikien kasvatuksessa ja poikien elämässä?
Varmaan jossain vaiheessa poikasikiöiden abortit lisääntyvät länsimaissa samalla tavalla, kun tyttösikiöiden abortit ovat olleet yleisiä Kiinassa ja Intiassa. Sitten suomalaiset naiset voivatkin lähteä hakemaan puolisoita Aasiasta.
Kommentit (94)
ennen kaikkea halusin lapsen. Toiveena tietysti että olisi tyttö. Ei haitannut mitenkään kummankaan lapsen kohdalla että olivat poikia.
Saa kai sitä silti vähän toivoa vaikkei sillä ole loppu peleissä mitään merkitystä?
Suomessa ei ole mahdollista abortoida sukupuolen perusteella. Ei ainakaan laillisesti ja tuskimpa tulee koskaan laillistumaan.
Aborttia ei niin vaan saa enää siinä vaiheessa kun sukupuolen pystyisi selvittämään.
Mä en ymmärrä miksi kaikki pitää ajatella niin äärimmäisesti.
Uskoisin että heitä on todella vähän joille olisi "maailmanloppu" jos lapsi olisi poika vaikka toivoikin tyttöä.
että naiset ovat onnellisia vain saadessaan tyttölapsia. Ymmärrän toki, että toisille on tärkeää saada tyttö, mutta ei se kaikille ole niin suuri unelma.
Toivoin itse ensimmäisen lapsen kohdalla v'ähän enemmän tyttöä, mutta tuli poika, ja sen lapsen myötä totesin, että pojat ovat aivan yhtä ihania kuin tytötkin. Olen saanut vielä kaksi poikaa lisää ja nyt odotan viimeisillään neljättä lasta ja minulle sopii oikein hyvin, että hänkin on poika. Tyttökin on toki tervetullut.
Minä en ole katkera yhtään mistään. Minulla on terveitä, älykkäitä, sieviä ja hyvinkasvatettuja lapsia ja olen heistä onnellinen. Olisin varmasti ihan yhtä onnellinen tyttösarjasta tai sekajoukkueesta.
nyt odotan kolmatta ja olen katsellut kaikkea vähän sillä silmällä et jos onkin poika, niin en tunne löytäväni yhtään niin psljon esim. kivoja vaatteita pojille, kai se voisi näin näkyä.. :)
en haluaisi tyttöä :) Nykyään tyttöjen vaatteet on karseita, hakemalla saa hakea että löytyy jotakin hyvää vaatetta. Tuntuvat kaikki vain olevan pinkkiä ja röyhelöä.
kehitysmaissa toivotaan poikaa useammin kuin tyttöä, ja länsimaissa tyttöä enemmän kuin poikaa.
Mies sukupuoli = itsekkäitä, ahneita,sotahulluja maapallon tuhoajia!! Katsokaa nyt esim.noita ahlämejä tuolla muslimimaissa, hullunkiilto silmissä ase kädessä ampumassa ja raiskaamassa naisia ja miettikääs kummasta sukupuolesta löytyy enemmän rikollisia ja skitsoja, täh???
T. Kolmen tytön ja (valitettavasti) neljän pojan äiti.
Mies sukupuoli = itsekkäitä, ahneita,sotahulluja maapallon tuhoajia!! Katsokaa nyt esim.noita ahlämejä tuolla muslimimaissa, hullunkiilto silmissä ase kädessä ampumassa ja raiskaamassa naisia ja miettikääs kummasta sukupuolesta löytyy enemmän rikollisia ja skitsoja, täh??? T. Kolmen tytön ja (valitettavasti) neljän pojan äiti.
aika skitsolta nimittäin vaikutat.
sukupuolesta löytyy enemmän rikollisia ja skitsoja, täh??? T. Kolmen tytön ja (valitettavasti) neljän pojan äiti.
ja muuten se on minä joka oon poikia toivonut ei mies vaikka kuinka olen häneltä kysellyt
Mies sukupuoli = itsekkäitä, ahneita,sotahulluja maapallon tuhoajia!! Katsokaa nyt esim.noita ahlämejä tuolla muslimimaissa, hullunkiilto silmissä ase kädessä ampumassa ja raiskaamassa naisia ja miettikääs kummasta sukupuolesta löytyy enemmän rikollisia ja skitsoja, täh???
T. Kolmen tytön ja (valitettavasti) neljän pojan äiti.
Vastahan Suomessa julkaistiin tutkimus, että TYTTÖLAPSET OVAT VÄKIVALTAISIA ja hakkaavat esim. poikakavereitaan. Vaikka olenkin nainen, niin uskallan sanoa, että liian usein näkee, että varsinkin toinen nainen on toiselle täysi susi. Hyviäkin naisia on olemassa, mutta niitä ketkuja on varmasti inhottavan paljon. Turhaan miehiä haukut, kun suurin osa miehistä on ihan kunnon miehiä. Eiköhän molempiin sukupuoliin mahdu ne hyvät ja pahat ihmiset sukupuolesta riippumatta.
asiaan liittyvää (täällä palstalla olen kyllä asiaan törmännyt) musta todella yllättävää jos 90 %:a naisista Suomessa oikeasti toivoo tyttölasta.
Kieltämättä itsekin nuorempana (silloin kun olin melko varma, etten edes haluaisi lapsia) ajattelin, että tytön kanssa olisi ehkä enemmän yhteistä ym.
Itselläni on poikalapsi, jonka sain noin 30-vuotiaana ja toivon kyllä ainoastaan lasta, mahdollisimman tervettä kylläkin toivoin (raskausaikana määrättiin ylimääräisiä ultria koska vauvan voinnista heräsi huoli perusultrissa, eikä asia selvinnyt raskausaikana). No terve lapsi hän on ollut enkä vaihtaisi todellakaan poikaani pois.
Ehkä itselleni sukupuoli ei ole niin tärkeä asia koska olen feministi ja uskon sellaiseen kasvatukseen, jossa ei ahtaita sukupuolirooleja ole. Näen päivittäin lapsessani sekä kultttuurissamme maskuliinisina että feminiinisinä pidettyjä piirteitä. Joku on myös joskus sanonut, että poikalapsen kautta on lopulta helpompi saada muutosta maailmaan koska miehillä on yleensä keskimäärin enemmän valtaa ja resursseja ja tämän lisäksi miehen rooli on Suomessa naisen roolia kapeampi (mutta tokikaan oma poikani kasvaa sellaiseksi kuin kasvaa, ei välttämättä profeministiksi vaikka se toki kivaa olisikin).
Lisäksi olen työskennellyt psykiatriassa ja siellä aina syytettiin äitejä (siis työntekijöiden keskusteluissa) jos tyttö voi huonosti. Väittäisin, että niin voimakasta ei tämä syyllistys ollut poikien kohdalla (tosin äitiä syytettiin yleensä aina enemmän kuin isää jopa sellaisessa tapauksessa, jossa isä oli aivan mahdoton, tällöin oli äidin vika kun hän oli moisen miehen ottanut ja pitänyt). Äiti-tytär suhdetta ei ainakaan mielletä helppona kulttuurissamme.Työyhteisö, jossa työskentelin ei ollut parhaasta päästä mutta luulen, että jotain kulttuurimme asenteista ainakin näin siellä.
Haaveissa olisi vielä toinenkin lapsi eikä todellakaan olisi väliä kumpi tulee, jos olisi pakko valita ottaisin ehkä toisenkin pojan (en tiedä miksi siltä vain tuntuu, kenties tämä tyttötoivevouhotuskin jotenkin vaikuttaa asiaan).
Lastaan rakastaa riippumatta sukupuolesta, se on selvä. Silti itse kummallakin kerralla toivoin ehdottomasti poikalasta ja olin pakahtua ylpeydestä kun kehoni saattoi maailmaan kaksi upeaa poikaa! en joutunut "antamaan miehelleni" tyttöä (vaikka hän olisi taatusti ollut yhtä onnellinen kummasta tahansa) vaan POIKIA! vaikka lapseni ovat jo koulu-ikäisiä, tunnen yhä samaa huimaavaa ylpeyttä kun katson ja kuuntelen heitä ja heidän äijäilyään:) ja ei, en ole millään muotoa perinteinen enkä edes enää lasten isäön kanssa parisuhteessa, tämä on vain tällainen syvältä tuleva tunne.
Onhan se hyvä että sulla on jotain mistä olla ylpeä. Tiesit kai kuitenkin, että sun kehosi ei ole pystynyt vaikuttamaan lastesi sukupuoleen millään tavalla? Aika kauan on jo tiedetty, että se on siittiösolu joka määrää syntyvän lapsen sukupuolen.
Aika kauan on jo tiedetty, että se on siittiösolu joka määrää syntyvän lapsen sukupuolen.
näkeehän sen jo näistä kommenteistakin..
ja näkee myös, että pelkkien tyttöjen isät ovat epätoivoisia ja masentuneita ja poika on heille se toiveiden täyttymys, tyttö ei edes jatka sukua
että tämä sama kirjoitustaidoton (katkeroitunut pelkkien poikien äiti?) suoltaa näitä tyyliltään tunnistettavia poikahehkutuskommentteja joka ikiseen sukupuoliaiheiseen ketjuun, mitä palstalla ikinä avataan?
"Kyllä sillä munasolulla on oma osuutensa... "
Ole hyvä ja mene takaisin lukion biologian tunnille.
hehe
"Kyllä sillä munasolulla on oma osuutensa... " Ole hyvä ja mene takaisin lukion biologian tunnille.
Nämä munasolun osuutta korostavat kirjoittajat tietävät varmasti sen, että siittiö viime kädessä määrittelee alkion sukupuolen. Mutta munasolullakin on osansa tässä prosessissa. En ole tarkemmin perehtynyt aiheeseen, mutta ilmeisesti munasolu ei päästä "mitä tahansa" siittiötä sisäänsä. Eli siinä mielessä se "valikoi" hedelmöittäjän.
Tämä on vähän sama asia kuin silmien värin periytyminen. Lukion bilsa esittää asian yksinkertaisesti, joka onkin yleensä silmänvärin periytymisen kaava. Kuitenkin todellisuudessa periytyminen ei ole niin yksinkertainen prosessi, jolloin tuo kaava ei välttämättä aina päde.
Mutta alkuperäiseen aiheeseen:
Itse uskalsin raskautua, sillä vauvakuumeisena toivoin vain vauvaa. Omaa lasta. Raskauden edetessä syntyi myös näitä sukupuolitoiveita, jotka eivät toki olleet mitään elämää suurempia. Molemmissa raskauksissani toivoin enemmän tyttöä, vaikka kuvittelin odottavani molemmilla kerroilla poikaa. Kaksi tyttöä sain, mikä oli ihana yllätys. Yhtä onnellinen olisi varmasti ollut omasta pojastakin. Lapsilukumme on nyt tässä, joten en koskaan saa tietää, millaista olisi olla poikalapsen äiti.
Itselle olisi ollut esikoisena tyttö ihan valtaisa pettymys. Kolmea poikaa olen aina toivonut ja ne saanut.
et olisi ihanaa tytärtä edes ansainnut. Miten joku voi olla niin idiootti, että sanoo lapsen olevan pettymys sukupuolen perusteella!
Ja niille, jotka jankkaa suvun jatkumisesta, niin jatkaahan tyttökin sukua. Hän on lapsi siinä missä poikakin. Moni nainen vielä pitää oman nimensäkin ja antaa sen myös omille lapsilleen.
Vanhanaikaisia änkyröitä ja provoja on tämä ketju pulloollaan. Onhan se sukupuoli tietyllä tavalla raskausaikana kiinnostavaa, mutta eikö ihminen, rakkaus ja hyvä kasvatus ole paljon tärkeämpiä?
Mies sukupuoli = itsekkäitä, ahneita,sotahulluja maapallon tuhoajia!! Katsokaa nyt esim.noita ahlämejä tuolla muslimimaissa, hullunkiilto silmissä ase kädessä ampumassa ja raiskaamassa naisia ja miettikääs kummasta sukupuolesta löytyy enemmän rikollisia ja skitsoja, täh???
T. Kolmen tytön ja (valitettavasti) neljän pojan äiti.
Vastahan Suomessa julkaistiin tutkimus, että TYTTÖLAPSET OVAT VÄKIVALTAISIA ja hakkaavat esim. poikakavereitaan. Vaikka olenkin nainen, niin uskallan sanoa, että liian usein näkee, että varsinkin toinen nainen on toiselle täysi susi. Hyviäkin naisia on olemassa, mutta niitä ketkuja on varmasti inhottavan paljon. Turhaan miehiä haukut, kun suurin osa miehistä on ihan kunnon miehiä. Eiköhän molempiin sukupuoliin mahdu ne hyvät ja pahat ihmiset sukupuolesta riippumatta.
Onko joku vielä oikeasti tähän maailmanaikaan sitä mieltä, että MIES jatkaa sukua, nainen ei? Millähän perusteella? Kuinka moni enää edes ottaa miehen sukunimen, saati laittaa sen lapsilleen? ja kuinka moni oikeasti pitää jotain SUKUNIMEÄ millään tavalla merkittävänä?
Mä kolmen pojan äitinä oikeasti pelkään sitä, että saan tällä palstalla usein esiintyvän kauhuminiän osakseni. Sellaisen, jonka mielestä kaikki mitä koskaan teen on väärin, ja jonka mielestä anoppi ei saa edes koskea lapsenlapsiin. Sellaisia kun on täältä opitusti pilvin pimein ( ehkä niitä, joista sitten itsestään tulee lopulta järkyttäviä anoppejakin), ja kyllä se vaan on paljon yleisempää, että miehen äiti suljetaan perheen ulkopuolelle, kuin naisen äiti.
SIinä se varmaan kovin lohduttaa, että nyt on oma poika jatkanut sukua, jos sitä suvun jatketta ei koskaan edes pääse näkemään.