Onko 8kk ikäinen liian pieni nukahtamaan ns. huudattamalla?

Esikoiseni nukkui vieressä tai samassa huoneessa 4-vuotiaaksi. Hän ei herännyt siihen, että kävi vessassa tai luki hiljaa sängyssä. Tai meni pois ja tuli takaisin.



Nykyään olen tavannut useita äitejä, jotka eivät edes uskalla kokeilla muuta nukkumisjärjestelyä kuin vauva vieressä ja rinta suussa, vaikka tilanne olisi mikä. Ja vauvakin jo melkein vuoden. Eihän se olisi muuten ongelma, mutta jos se ON ongelma, niin on harmi, jos ei uskalla kokeilla muuta, kun pelkää lapsen traumatisoituvan heti.



Olin itse tosi skeptinen siihen, että oma huone ja sänky on ratkaisu ja pelkäsin sitä, että joudun sitten juoksemaan yökaudet kahden huoneen väliä. Onneksi näin ei käynyt. En osaa sanoa, onko vähemmistö, joilla unikoulu toimii, ainakaan vauvalle ei pidä kovin ristiriitaisia viestejä antaa. Ja jos itse ei usko siihen, mitä tekee, vaan on ahdistunut, niin ei se voi toimiakaan. Kun lapseen tarttuu se ahdistus.



Jokaisella lapsella on myös omat kaudet, milloin muutos on helpompi. Meillä tämän tokan vierastus oli 3-6kk vanhana, eli 8kk oli sikäli hyvä aika. Monet alkaa silloin vierastaa ja takertua, mikä taas hankaloittaa varmasti.



Kirjoitin kokemuksen siksi, että tuossahan oli pitkä rimpsu täysin toisenlaiseen metodiin. En dumannut sitä, mutta se ei olisi ollut meidän juttu, ainakaan tämän kanssa. Odotellen kolmannen syntymää...

Esikoiseni nukkui vieressä tai samassa huoneessa 4-vuotiaaksi. Hän ei herännyt siihen, että kävi vessassa tai luki hiljaa sängyssä. Tai meni pois ja tuli takaisin.



Nykyään olen tavannut useita äitejä, jotka eivät edes uskalla kokeilla muuta nukkumisjärjestelyä kuin vauva vieressä ja rinta suussa, vaikka tilanne olisi mikä. Ja vauvakin jo melkein vuoden. Eihän se olisi muuten ongelma, mutta jos se ON ongelma, niin on harmi, jos ei uskalla kokeilla muuta, kun pelkää lapsen traumatisoituvan heti.



Olin itse tosi skeptinen siihen, että oma huone ja sänky on ratkaisu ja pelkäsin sitä, että joudun sitten juoksemaan yökaudet kahden huoneen väliä. Onneksi näin ei käynyt. En osaa sanoa, onko vähemmistö, joilla unikoulu toimii, ainakaan vauvalle ei pidä kovin ristiriitaisia viestejä antaa. Ja jos itse ei usko siihen, mitä tekee, vaan on ahdistunut, niin ei se voi toimiakaan. Kun lapseen tarttuu se ahdistus.



Jokaisella lapsella on myös omat kaudet, milloin muutos on helpompi. Meillä tämän tokan vierastus oli 3-6kk vanhana, eli 8kk oli sikäli hyvä aika. Monet alkaa silloin vierastaa ja takertua, mikä taas hankaloittaa varmasti.



Kirjoitin kokemuksen siksi, että tuossahan oli pitkä rimpsu täysin toisenlaiseen metodiin. En dumannut sitä, mutta se ei olisi ollut meidän juttu, ainakaan tämän kanssa. Odotellen kolmannen syntymää...

Se kyllä pelasti koko perheen. Voin esikoisen kohdalta sitä suositella, mutta se nyt on aina lapsikohtaista mikä toimii ja koska. Kannattaa luottaa omiin tuntemuksiin. Aika viimeistään auttaa.



Itse olin niin kuoleman katki silloin, että oli todella onni että saatiin apua tuosta.

Huudattaminen on täysin väärä tapa nukuttaa lasta. Se on julmaa lapsen kaltoinkohtelua. Eikä auta vaikka ravaat huoneessa minuutin välein!! Mieti nukahtamista edeltävät rutiinit. Miten lapsi nukkuu päikkärit, liian pitkät? Onko päivisin virkeä ja jaksaa "touhuta" sen mitä tuon ikäinen nyt ylipäätään touhuaa? Rauhoitatko illan ja teet samat rutiinit joka ilta? Yritätkö nukuttaa liian aikaisin? Meillä auttoi vaan se, että rutiinit oli turvalliset ja äiti aina vieressä kunnes lapsi nukahti. Pahin virhe on tehdä nukahtamishetkestä turvaton!! Ja sitä se on jos lapsi joutuu illasta toiseen nukahtamaan itkuunsa!! Nukahtamishetken pitää olla turvallinen, muuten koko homma alkaa muodostua painajaiseksi koko perheelle. Pienen hetken lapset sitä nukuttamista kuitenkin tarvitsevat, se vanhempien pitää jaksaa. Älkää huudattako lapsianne koskaan.

nukuttanut? Millaiset rutiinit olet hänelle luonut?



Meillä 8kk vauva menee aina samalla kaavalla nukkumaan, oli kyse sitten päiväunista tai yöunista. Ensin ruoka, sitten vaipan vaihto (iltaisin kylpy ja yöpuku), halit + pusut ja sänkyyn.



Itse ollaan jokaisen lapsen kohdalla noudatettu alusta asti, että tissille/pullolle ei nukauteta.



Jos vaikka yrittäisitte ensin, että isi menee rauhoittelemaan vauvaa, sillä jos äiti imettää voi maidon tuoksu saada vauvan rauhattomaksi?

Meillä on nyt viikon verran tehty vaativaisen 8kk ikäisen kullannupun kanssa niin, että nukahtaa illalla omaan pinnasänkyyn. Ennen nukutin samalla tavalla perhepedissä vauvan rinnalle ja hipsin pois, mutta tämä oli pakko lopettaa kun hän tupsahti eräs ilta alas sieltä :( turvallisuussyistä siis. Pinnasänkyä oltiin jo melkein myymässä kun ei hän ole siellä nukkunut pikkuvauva-ajan jälkeen. Samanlainen tissinlupsuttelija siis on,ja lupsuttelisi öisin vähän väliä.. sinänsä toi ei haittaa kun onneksi nykyään nukun itsekin melko hyvin vaikka vauva siinä tissitteleekin..

Mutta siis siihen nukuttamiseen: eli vien vauvan pinnasänkyyn, suljen hänet unipussiin, laitan soittorasian soimaan ja luen siinä samalla vähän satukirjaa ääneen. Tässä kohden vauva yleensä hermostuu ja alkaa huutelemaan, nostan sitten syliin ja siinä istualtaan imetän häntä hetken, mutta ei niin että ehtii nukahtaa vaan lähinnä vauva näin rentoutuu. Sitten laitan takaisin sänkyyn, käännän lyljelleen ja alan taputella vauvaa pyllylle ja silitän selästä, joskus myös poskesta. Vauva huutaa kyllä vieläkin, mutta pian alkaa haukotella ja lopulta nukahtaa. Ekana iltana nukuttamiseen meni 40min, seuraavana 20min ja nyt viikon päästä menee n.2-10min. Vaikka vauva itkeekin vielä nukutustilanteessa, niin olen siinä silti läsnä ja silitän/taputan niin en usko että vahinkoa hänelle aiheutuu, tietysti jos oikein kovasti itkee niin nostan syliin ja heijaan siinä vähäsen niin että rauhoittuu. Näin kun nukahtaa niin nukkuu max 3h, ja otan sitten yleensä viereen kun eka kerran herää.

Helpottanut meidän iltoja huomattavasti kun en ole enää sidottuna sinne sänkyyn tutiksi moneksi tunniksi iltaisin,ja isäkin saa vauvan näin nukahtamaan. Varmaan vielä helpottaa tästäkin ja voi olla, että joskus vielä nukkuu siellä pitempäänkin :)

Itse en todellakaan kannata mitään huudatusunikoulua, ts. että jätetään vauva yksin huutamaan. Uskon että pieni vauva tarvitsee vanhempien turvaa nukahtamisessa, tietysti kaikki vauvat on yksilöitä ja toiset osaa nukahtaa ilman apua.

Meillä alkoi nukkuu ilman unikouluja. Uskon, että niin kävisi muillekkin.

Huudattaminen on täysin väärä tapa nukuttaa lasta. Se on julmaa lapsen kaltoinkohtelua. Eikä auta vaikka ravaat huoneessa minuutin välein!! Mieti nukahtamista edeltävät rutiinit. Miten lapsi nukkuu päikkärit, liian pitkät? Onko päivisin virkeä ja jaksaa "touhuta" sen mitä tuon ikäinen nyt ylipäätään touhuaa? Rauhoitatko illan ja teet samat rutiinit joka ilta? Yritätkö nukuttaa liian aikaisin? Meillä auttoi vaan se, että rutiinit oli turvalliset ja äiti aina vieressä kunnes lapsi nukahti. Pahin virhe on tehdä nukahtamishetkestä turvaton!! Ja sitä se on jos lapsi joutuu illasta toiseen nukahtamaan itkuunsa!! Nukahtamishetken pitää olla turvallinen, muuten koko homma alkaa muodostua painajaiseksi koko perheelle. Pienen hetken lapset sitä nukuttamista kuitenkin tarvitsevat, se vanhempien pitää jaksaa. Älkää huudattako lapsianne koskaan.

Siinä missä toinen ei hätkähdä mistään, tarvitseee toinen vanhempien tukea ja turvaa pieneenkin tunteeseensa. Toiset syövät kuin pikku possut, toiset ovat ruokailunkin suhteen ailahtelevaisia. Aivan kuten toiset aikuisetkin ovat herkempiä, ja toiset karskimpia. Meillä tyttö ollut aina rauhallinen, mutta erittäin herkkä kaikille äänille, pimeälle yms. Oli vaikeaa nukahtaminen varsinkin yöunille. Yöllä rupesi n.6kk roikkumaan rinnalla n puolen tunnin välein. Oli myös ihan selvää temperamenttisuudesta johtuvaa valtataistelua se nukkumaanmeno. Unikoulussa mielestäni vaan opetetaan vauva nukahtamaan yksin, ja kokemuksen kautta lapsi oppii, että yöllä ei saa palvelua, esim. kantelua tai maitoa. Kun hokasi että näin asia on, yöllä kaikki nukkuvat. On siitä asti nukkunut rauhallisesti ja nukahtaa itsekseen omaan sänkyynsä. Meillä aikuinen oli siis 8kk tytön pinnasängyn vieressä makuuhuoneessa sohvalla n. metrin päässsä niin että tyttö näki hänet kokoajan, eli ei hylätty omaan huoneeseensa pimeään. Emme koskettaneet vaan hyräilimme hiljaa, ja leikimme nukkuvaa. Jos huusi kuin syötävä, saatoimme tarjota tuttipullosta vettä yöllä. Ei kelvannut. Siihen loppui siis samalla yösyönti. Tuttikin lopetettiin siinä samalla, muuten olisi yöt menneet siihen tutin takaisin suuhun laittamiseen, johon törmää vielä välillä 1,5 vuotiaiden kohdallakin. Nyt tyttö 2,5 vuotta ja iltasadun ja yöpusujen jälkeen jää omaan huoneeseen yövalon ja kirjan kanssa etsimään unta. Tulee yleensä vanhempien väliin aamuyöstä:). Ei haittaa enää, kunhan itse saa vaan kääntää kylkeä, ja jatkaa unia:)

Mun mielestä on ihan oikeen kokeilla tuotaki tapaa..meillä nimittäin alettiin harrastaa sitä juuri 8kk jälkeen, yöpullo jätettiin pois ja yritettiin opettaa nukahtamaan itsekseen..joka ilta pidensin hieman aikaa, jolloin kävin laittamassa tutin ja peiton. Nyt tyttö on pikkusta vajaa 10kk ja nukahtanu itsekseen jo pitkän aikaa. Eli meillä tehos ja se toimi itseasiassa aika piankin ! Se raastaa varsinkin äitiä, mutta lopulta meillä ainaki tehos ! Lapsi ei itkuun kuole, varsinki jos se on kiukuttelua. Mutta jos lapsella on hätä, sillon on eri asia. Saattaa kuulostaa karulta, mutta meilläkin on tilanne, et toinen laps syntyy jo parin kk päästä, joten pakko saada ensimmäinen opetettua omilleen ennen seuraavaa vauvaa.. :) Voimia teille unikouluun ! :)

Hyvin ns unikoulu jossa lapsi tuttujen iltarutiinien jälkeen lasketaan rauhassa sänkyyn ja ovi raollee,annetaan itkeä 1min ja käydään katsomassa,lapsi rauhoitetaan ja lähdetään taas pois ja taas 1min annetaan itkeä ja käydään katsomassa. kohta lisätään aikaa 3min ja toistellaan. Lapsi oppii melko pian että äiti ei katoa mihinkään vaikka lähteekin muualle. Minusta on ylireagointia jos ollaan ihan kauhusta kankeena että lapsi ei voi koskaan itkeä ja se on katastrooffi.. Jos pienellä "huudattamisella" saat hyvät yöunet itselle ja lapsellesi sekä ehkä miehellesikin olette kaikki tyytyväisempiä niin EHKÄ voisit harkita tuota unikoulua?? Koska se lapses huutaa vaaaaan sitä kun ei saa tisua ja tuon ikäinen osaa ja tietää jo mitä itkulla saa aikaan :)

että harkitset sekä unikoulua että yösyömisten lopettamista kerralla? Ota mieluummin yksi asia kerrallaan. Jo yösyömisten lopettaminen saattaa ratkaista nukahtamisongelman.



Meillä on 4- ja 6-vuotiaat, jotka ovat molemmat nukahtaneet rinnalle ja nukkuneet aina perhepedissä, mutta yösyötöt lopetin molemmilta 7-kuisena. Noin parivuotiaasta ovat nukahtaneet nätisti omaan sänkyyn itsekseen.



Jaksamista!!

Lapset ovat niin erilaisia.. vaikea sanoa.



Oma lapseni nukahti aina aika nopeasti rinnalle, minkä takia jatkoin iltaimetystä yli kahden vuoden ikään asti.



Lapsi nukahti 5-10 minuutissa, rauhoittui ja rentoutui silminnähden ja oli niin autuaan onnellinen siinä rinnalla ettei tullut mieleenkään kieltää lapselta imetystä sanoivat mummit, vauvakirjat ja unikouluoppaat sitten asiasta mitä tahansa.