Pakkoruotsi pois, vai ei ja miksi?
Kommentit (103)
mutta vastaan omastapuolestani. Ei pois!
Koska Ruotsi on toinen suomen virallinen kieli! Mitäs jos otettais tuo pakko suomi pois kouluista? :P
vain helsinkiläisille tai "suurkaupunkilaisille" joilla olisi varaa palkata sen sata uutta kieltenopettajaa? Me "pikkukunnissa" asuvat sentään ymmärrämme ettei rahkeet riitä ihan mihin tahansa. Itse olen aikoinani käynyt Suomen suurinta yläastetta eikä sielläkään olisi riittänyt ryhmäkoot mitenkään muihin kieliin (englannin ja ruotsin lisäksi) kuin ranskaan, saksaan ja espanjaan.
Kerro, miten tämä kaikki onnistuu Ruotsissa? Siellä kun ei ole jouduttu resurssien puutteen vuoksi turvautumaan pakkosuomeen.
Ruotsin virka- tai virallinen kieli. Jossain kohti on Suomessa pakko tasapäistää koska raha ei riitä. Historian valossa toiseksi kieleksi on näin ollen valittu ruotsi, toinen virallinen kielemme.
mutta vastaan omastapuolestani. Ei pois!
Koska Ruotsi on toinen suomen virallinen kieli! Mitäs jos otettais tuo pakko suomi pois kouluista? :P
Minun puolestani voidaan ottaa "pakkosuomikin" pois. Jos ei maan pääkieltä halua opiskella, niin itse kantaa sitten seuraukset. Turha itkeä mitään serviisiä ruotsiksi.
Uskoisit nyt, että kielen virallisuus ei ole peruste millekään pakko-opiskelulle. Virallisuus tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että tietyt viranomaisasiat voi hoittaa virallisilla kielillä. Mitään velvoitetta yksilöitä kohtaan ei siitä koidu.
ei ole sanonut että ruotsi olisi yleissivistävämpää kuin muut kielet vaan ihan yleisesti yleissivistävää. Ja suomen kieli Ruotsissa nyt on eri asia kuin ruotsi Suomessa. Ruotsi on meillä toinen virkakieli ja mielestäni se tulisi muuttaa ennen kuin ajatellaan muuta. Siinä vaiheessa kun ruotsin kielen asema muuten syrjäytetään, olen minäkin sitä mieltä että ruotsi on vain "ylimääräistä" yleissivistystä, joka perustuu Suomen historiaan. Jos näin ei tehdä, tulee vähintään lukion yleissivistävänä kouluna ehdottomasti opettaa tätä jokaiselle.
vain helsinkiläisille tai "suurkaupunkilaisille" joilla olisi varaa palkata sen sata uutta kieltenopettajaa? Me "pikkukunnissa" asuvat sentään ymmärrämme ettei rahkeet riitä ihan mihin tahansa. Itse olen aikoinani käynyt Suomen suurinta yläastetta eikä sielläkään olisi riittänyt ryhmäkoot mitenkään muihin kieliin (englannin ja ruotsin lisäksi) kuin ranskaan, saksaan ja espanjaan.
Kerro, miten tämä kaikki onnistuu Ruotsissa? Siellä kun ei ole jouduttu resurssien puutteen vuoksi turvautumaan pakkosuomeen.
Ruotsin virka- tai virallinen kieli. Jossain kohti on Suomessa pakko tasapäistää koska raha ei riitä. Historian valossa toiseksi kieleksi on näin ollen valittu ruotsi, toinen virallinen kielemme.
Kumma juttu, että muissa maissa, joissa on enemmän kuin yksi virallinen kieli, ei ole virallisten kielten pakko-opiskelua.
ei ole sanonut että ruotsi olisi yleissivistävämpää kuin muut kielet vaan ihan yleisesti yleissivistävää. Ja suomen kieli Ruotsissa nyt on eri asia kuin ruotsi Suomessa. Ruotsi on meillä toinen virkakieli ja mielestäni se tulisi muuttaa ennen kuin ajatellaan muuta. Siinä vaiheessa kun ruotsin kielen asema muuten syrjäytetään, olen minäkin sitä mieltä että ruotsi on vain "ylimääräistä" yleissivistystä, joka perustuu Suomen historiaan. Jos näin ei tehdä, tulee vähintään lukion yleissivistävänä kouluna ehdottomasti opettaa tätä jokaiselle.
Usko nyt, että virallisen kielen asemasta ei seuraa mitään velvoitteita yksilöille, eli tämä perustelu ei kelpaa perusteluksi pakkoruotsille. Tämän on jopa oikeusministerimme todennut.
vain helsinkiläisille tai "suurkaupunkilaisille" joilla olisi varaa palkata sen sata uutta kieltenopettajaa? Me "pikkukunnissa" asuvat sentään ymmärrämme ettei rahkeet riitä ihan mihin tahansa. Itse olen aikoinani käynyt Suomen suurinta yläastetta eikä sielläkään olisi riittänyt ryhmäkoot mitenkään muihin kieliin (englannin ja ruotsin lisäksi) kuin ranskaan, saksaan ja espanjaan.
Kerro, miten tämä kaikki onnistuu Ruotsissa? Siellä kun ei ole jouduttu resurssien puutteen vuoksi turvautumaan pakkosuomeen.
Ruotsin virka- tai virallinen kieli. Jossain kohti on Suomessa pakko tasapäistää koska raha ei riitä. Historian valossa toiseksi kieleksi on näin ollen valittu ruotsi, toinen virallinen kielemme.
Kumma juttu, että muissa maissa, joissa on enemmän kuin yksi virallinen kieli, ei ole virallisten kielten pakko-opiskelua.
Jossain toisessa maassa on ehkä päätetty toisin. Mutta Suomessa kuitenkin laki sanoo että kahta on opiskeltava ja budjetti ei riitä palkkaamaan kaiken maailman muinaiskreikan opettajia, niin ollaan päädytty siihen tulokseen, että olkoon se kieli ruotsi, koska ruotsi on kuitenkin toinen virallinen kielemme.
vain helsinkiläisille tai "suurkaupunkilaisille" joilla olisi varaa palkata sen sata uutta kieltenopettajaa?
Me "pikkukunnissa" asuvat sentään ymmärrämme ettei rahkeet riitä ihan mihin tahansa.
Itse olen aikoinani käynyt Suomen suurinta yläastetta eikä sielläkään olisi riittänyt ryhmäkoot mitenkään muihin kieliin (englannin ja ruotsin lisäksi) kuin ranskaan, saksaan ja espanjaan.
Mistä sinä tiedät minkälaisia ne ryhmäkoot ovat kun pakkoruotsin tunneilat oppilaat jakautuvat muiden kielten tunneille?
Ja itse olen kotoisin todella pieneltä paikkakunnalta, jossa jokainen kielten opettaja opetti vähintään kahta kieltä, ja valinnanvaraa olisi ollut aivan riittävästi. Se, että ei pysty tarjoamaan kymmentä kieltä, vaan esimerkiksi vain kolmea (englannin lisäksi), on kuitenkin paljon parempi kuin nykyinen jossa luetaan vain ruotsia (englannin lisäksi).
joka on valinnut A1-kielekseen englannin ja B1-kielekseen ruotsin, pärjää opinnoissaan yleisestikin tyydyttävästi, kielissä vaikeuksia. Ja muuttaa kahdeksannen luokan jouluna vanhempiensa työn vuoksi kouluun, jossa kielivaihtoehdot ovatkin venäjä ja englanti? Jääkö Kalle mumminkaimankummin luokse asumaan vai jättääkö yh-iskä työtarjouksen väliin ja jatkaa työttömyyttä lapsensa koulunkäynnin vuoksi
vain helsinkiläisille tai "suurkaupunkilaisille" joilla olisi varaa palkata sen sata uutta kieltenopettajaa? Me "pikkukunnissa" asuvat sentään ymmärrämme ettei rahkeet riitä ihan mihin tahansa. Itse olen aikoinani käynyt Suomen suurinta yläastetta eikä sielläkään olisi riittänyt ryhmäkoot mitenkään muihin kieliin (englannin ja ruotsin lisäksi) kuin ranskaan, saksaan ja espanjaan.
Kerro, miten tämä kaikki onnistuu Ruotsissa? Siellä kun ei ole jouduttu resurssien puutteen vuoksi turvautumaan pakkosuomeen.
Ruotsin virka- tai virallinen kieli. Jossain kohti on Suomessa pakko tasapäistää koska raha ei riitä. Historian valossa toiseksi kieleksi on näin ollen valittu ruotsi, toinen virallinen kielemme.
Kumma juttu, että muissa maissa, joissa on enemmän kuin yksi virallinen kieli, ei ole virallisten kielten pakko-opiskelua.
Jossain toisessa maassa on ehkä päätetty toisin. Mutta Suomessa kuitenkin laki sanoo että kahta on opiskeltava ja budjetti ei riitä palkkaamaan kaiken maailman muinaiskreikan opettajia, niin ollaan päädytty siihen tulokseen, että olkoon se kieli ruotsi, koska ruotsi on kuitenkin toinen virallinen kielemme.
Voi taivahan talikynttilät. Tottakai me kaikki tiedämme mitä nykyinen laki määrää. Sen vuoksi juuri täälläkin keskustellaan ja mielenosoituksia järjestetään, koska nykyistä lakia ei pidetä kohtuullisena vaan sitä halutaan muuttaa.
Kaikkein typerin perustelu pakkoruotsille on kyllä tuo, että ei ole varaa muiden kielten opettajiin. Lapsissamme on tulevaisuus ja opetukseen sijoittaminen koituu koko maan eduksi. Resursseja siis lisää kielten opetukseen. Jos Ruotsilla on siihen varaa, niin kyllä meiltäkin pitää rahat jostain löytyä.
joka on valinnut A1-kielekseen englannin ja B1-kielekseen ruotsin, pärjää opinnoissaan yleisestikin tyydyttävästi, kielissä vaikeuksia. Ja muuttaa kahdeksannen luokan jouluna vanhempiensa työn vuoksi kouluun, jossa kielivaihtoehdot ovatkin venäjä ja englanti? Jääkö Kalle mumminkaimankummin luokse asumaan vai jättääkö yh-iskä työtarjouksen väliin ja jatkaa työttömyyttä lapsensa koulunkäynnin vuoksi
Oikein hyvä perustelu, kiitos! Muutkin alkavat huomata että se on se raha raha raha joka tämän "pakkoruotsinkin" säätelee.
vain helsinkiläisille tai "suurkaupunkilaisille" joilla olisi varaa palkata sen sata uutta kieltenopettajaa? Me "pikkukunnissa" asuvat sentään ymmärrämme ettei rahkeet riitä ihan mihin tahansa. Itse olen aikoinani käynyt Suomen suurinta yläastetta eikä sielläkään olisi riittänyt ryhmäkoot mitenkään muihin kieliin (englannin ja ruotsin lisäksi) kuin ranskaan, saksaan ja espanjaan.
Kerro, miten tämä kaikki onnistuu Ruotsissa? Siellä kun ei ole jouduttu resurssien puutteen vuoksi turvautumaan pakkosuomeen.
Ruotsin virka- tai virallinen kieli. Jossain kohti on Suomessa pakko tasapäistää koska raha ei riitä. Historian valossa toiseksi kieleksi on näin ollen valittu ruotsi, toinen virallinen kielemme.
Kumma juttu, että muissa maissa, joissa on enemmän kuin yksi virallinen kieli, ei ole virallisten kielten pakko-opiskelua.
Jossain toisessa maassa on ehkä päätetty toisin. Mutta Suomessa kuitenkin laki sanoo että kahta on opiskeltava ja budjetti ei riitä palkkaamaan kaiken maailman muinaiskreikan opettajia, niin ollaan päädytty siihen tulokseen, että olkoon se kieli ruotsi, koska ruotsi on kuitenkin toinen virallinen kielemme.
Voi taivahan talikynttilät. Tottakai me kaikki tiedämme mitä nykyinen laki määrää. Sen vuoksi juuri täälläkin keskustellaan ja mielenosoituksia järjestetään, koska nykyistä lakia ei pidetä kohtuullisena vaan sitä halutaan muuttaa. Kaikkein typerin perustelu pakkoruotsille on kyllä tuo, että ei ole varaa muiden kielten opettajiin. Lapsissamme on tulevaisuus ja opetukseen sijoittaminen koituu koko maan eduksi. Resursseja siis lisää kielten opetukseen. Jos Ruotsilla on siihen varaa, niin kyllä meiltäkin pitää rahat jostain löytyä.
Ota yhteys kansanedustajaasi ja vaadi tuota rahaa!
joka on valinnut A1-kielekseen englannin ja B1-kielekseen ruotsin, pärjää opinnoissaan yleisestikin tyydyttävästi, kielissä vaikeuksia. Ja muuttaa kahdeksannen luokan jouluna vanhempiensa työn vuoksi kouluun, jossa kielivaihtoehdot ovatkin venäjä ja englanti? Jääkö Kalle mumminkaimankummin luokse asumaan vai jättääkö yh-iskä työtarjouksen väliin ja jatkaa työttömyyttä lapsensa koulunkäynnin vuoksi
Oikein hyvä perustelu, kiitos! Muutkin alkavat huomata että se on se raha raha raha joka tämän "pakkoruotsinkin" säätelee.
Pakollinen kielipaletti, jota koulujen pitää tarjota, olkoon esim. englanti, ruotsi, saksa, ranska, venäjä. Englanti voidaan vaikka määrätä kaikille A-kieleksi, jolloin yksi liikkuva palikka poistuu. Useimmilla yläasteilla on nytkin edellä mainittujen kielten opetusta, joten yhdistämällä 7. ja 8. luokkien alkavat ryhmät saadaan jo nykyisillä resursseilla homma alkuun.
joka on valinnut A1-kielekseen englannin ja B1-kielekseen ruotsin, pärjää opinnoissaan yleisestikin tyydyttävästi, kielissä vaikeuksia. Ja muuttaa kahdeksannen luokan jouluna vanhempiensa työn vuoksi kouluun, jossa kielivaihtoehdot ovatkin venäjä ja englanti? Jääkö Kalle mumminkaimankummin luokse asumaan vai jättääkö yh-iskä työtarjouksen väliin ja jatkaa työttömyyttä lapsensa koulunkäynnin vuoksi
No kuule kysypä muista maista, esim. Ruotsista, miten homma toimii. Vai onko Suomi jotenkin täysin poikkeuksellinen paikka maailmassa, jossa kertakaikkiaan ei pystytä opiskelemaan muita kuin englantia ja ruotsia, vaikka Virollakin on vara laajempaan kielipalettiin.
Kuule, meillä on ollut ennestään valinnaisia kieliä ja ihmiset ovat muuttaneet ilman, että yhteiskunta tai koulu-ura on siihen kaatuneet. Luultavasti kuntien tarjoamat kielet ovat kuitenkin suht. samat (saksaa, ranskaa ja venäjää), joten 99% tuosta ei koidu ongelmaa. Jos taas lähtee lukemaan jotakin arabiaa, niin silloin kannattaa vanhempien kanssa jutella siitä, että kannattaako se heidän tulevaisuuden suunnitelmansa huomioiden.
joka on valinnut A1-kielekseen englannin ja B1-kielekseen ruotsin, pärjää opinnoissaan yleisestikin tyydyttävästi, kielissä vaikeuksia. Ja muuttaa kahdeksannen luokan jouluna vanhempiensa työn vuoksi kouluun, jossa kielivaihtoehdot ovatkin venäjä ja englanti? Jääkö Kalle mumminkaimankummin luokse asumaan vai jättääkö yh-iskä työtarjouksen väliin ja jatkaa työttömyyttä lapsensa koulunkäynnin vuoksi
Oikein hyvä perustelu, kiitos! Muutkin alkavat huomata että se on se raha raha raha joka tämän "pakkoruotsinkin" säätelee.
Pakollinen kielipaletti, jota koulujen pitää tarjota, olkoon esim. englanti, ruotsi, saksa, ranska, venäjä. Englanti voidaan vaikka määrätä kaikille A-kieleksi, jolloin yksi liikkuva palikka poistuu. Useimmilla yläasteilla on nytkin edellä mainittujen kielten opetusta, joten yhdistämällä 7. ja 8. luokkien alkavat ryhmät saadaan jo nykyisillä resursseilla homma alkuun.
Onko tämä taas sitä oikeaa politiikkaa, jolla saadaan maaseutu autioitumaan? On kohtuullista tasapäistää myös kaupunki vs. maaseutu.
että löytyy riittävä määrä oppilaita opiskelemaan niitä kielipaletin kieliä, jotta mahdollistetaan Kallenkin kieliryhmän olemassaolo muuton varalta?
ei ole koskaan esim. opetusministeriössä edes selvitetty, koska "jumalan sanana" on pidetty sitä, että pakkoruotsi on ja pysyy. Tätä kuvastaa hyvin se, että peruskoulun tuntijakotyöryhmän aloittaessa työtään, OPH:n johtaja sanoi heti alkuun, että pakkoruotsi säilyy. Työryhmä ei saanut edes keskustella asiasta!
että sille Kallen perheelle se kielen vaihtuminen olisi todellinen ongelma.
joka on valinnut A1-kielekseen englannin ja B1-kielekseen ruotsin, pärjää opinnoissaan yleisestikin tyydyttävästi, kielissä vaikeuksia. Ja muuttaa kahdeksannen luokan jouluna vanhempiensa työn vuoksi kouluun, jossa kielivaihtoehdot ovatkin venäjä ja englanti? Jääkö Kalle mumminkaimankummin luokse asumaan vai jättääkö yh-iskä työtarjouksen väliin ja jatkaa työttömyyttä lapsensa koulunkäynnin vuoksi
Oikein hyvä perustelu, kiitos! Muutkin alkavat huomata että se on se raha raha raha joka tämän "pakkoruotsinkin" säätelee.
Pakollinen kielipaletti, jota koulujen pitää tarjota, olkoon esim. englanti, ruotsi, saksa, ranska, venäjä. Englanti voidaan vaikka määrätä kaikille A-kieleksi, jolloin yksi liikkuva palikka poistuu. Useimmilla yläasteilla on nytkin edellä mainittujen kielten opetusta, joten yhdistämällä 7. ja 8. luokkien alkavat ryhmät saadaan jo nykyisillä resursseilla homma alkuun.
Onko tämä taas sitä oikeaa politiikkaa, jolla saadaan maaseutu autioitumaan? On kohtuullista tasapäistää myös kaupunki vs. maaseutu.
Tälläkin hetkellä kielten opetusta järjestetään etäopiskeluna. Videoneuvottelujärjestelmät ovat nykypäivänä hyviä ja tekniikka vain kehittyy ja halpenee. Pienten koulujen oppilaat voisivat siis opiskella harvinaisia kieliä tällä tavalla. Esim yksi opettaja pitäisi 20 oppilaalle etätuntia.
Kerro, miten tämä kaikki onnistuu Ruotsissa? Siellä kun ei ole jouduttu resurssien puutteen vuoksi turvautumaan pakkosuomeen.