Olen itkenyt vuorokauden kohta putkeen....
On niin paha olla..
Miten niin onnellinen asia kuin raskaus saa ihmisen reagoimaan näin???
Syy siis miksi itken on se että eilen paljastui ultrassa kaksosraskaus, mikä sinänsä on ihan ihana asia.
Mutta kun esikoinen on vauvojen syntymän aikaan vasta 1v1kk.. Ja jos tulevat etuajassa, ikäero on tietenkin vielä pienempi.
En yhtään pysty hillitsemään itseäni, tuntuu että tämä on nyt maailman, parisuhteen ja minun loppu....
Kommentit (30)
Rankkaa varmasti eka vuosi, mutta selviätte kyllä. Onnea tuplaraskaudesta!
Niin kyllä se kestää sen yhden "yllätys lapsenkin" :)
Rankkaa tuo varmaan tulee olemaan, en sitä kiellä, mutta kun on molemmilla asenne kohdallaan niin kyllä te siitä selviätte :)
Onnea ja jaksamisia raskauteen :)
Mamma22v&poika3kk
lopulta maailman ihanin asia. Minä myös toivon, että saatte terveet kaksoset. Itselläni on kolme lasta joista nuorimmat kaksoset. Odotusaika sekä vauva-aika meni hienosti, joten kyllä kaksostenkin kanssa voi olla ihanaa vauva-aikaa. Huomaat kyllä, että saatte elämäänne tuplasti rikkautta ja rakkautta lisää! Tsemppiä paljon raskausajallesi ja toivottavasti alkushokin jälkeen osaat iloita raskaudestasi.
Jos vasta alkuraskaus (rv 8 tai vähemmän) on hyvin suuri riski sille, että raskaus muuttuu vielä yksösraskaudeksi.
Sitten voi jo itkettää uudestaan...
tulee varmasti olemaan, mutta myös ihanaa.
Tulee tosi läheinen suhde kaikille sisaruksille noin pienellä ikäerolla. Saatat jopa saada sellaisen ääriharvinaisuuden kuin irlantilaiset kolmoset :D
Onnea ja voimia!
Täällä kanssa ilmoittaudun eli odotin kaksosia, sitten neljännellä kuulla toinen kuoli, sitten mentiin loppuraskaus yhden elävän ja yhden kuolleen kanssa. Kaksosraskaudessa voi tapahtua monenlaista, eli ehkä nyt ei ole se aika itkeä kuitenkaan.
Kaksosraskaus on aina riskiraskaus ja varsinkin kun alkoi noin pian edellisen raskauden jälkeen, keskenmenoriski on suuri.
Iloitse niin kauan kun kaikki on ok. Myöhemmin voi tulla oikeita surun aiheita.
En minä nyt toivo toisen kuolemaakaan... En missään nimessä!
Mutta tuntuu silti tuleva aika mahdottomalta. Tuntuu etten voi nauttia mistään, mietin vain sitä että kuinka vaikeeta tulee olemaan.
Tiedän myös sen että etukäteen ei kannata murehtia, mutta käsi sydämelle, kuinka moni teistä arvostelioista pystyisi olemaan murehtimatta, edes vähäisen tässä tilanteessa???
Mies on hyvä ja osallistuva, ehkä itken turhaan, minullahan on kaikki, mutta kun en voi tälle mitään.
Kiittämätönkin vielä, kun toiset ei saa yhtään, ja minulle tulee liikaa....
Ja tilastollisesti suurin osa kaksosraskauksista jatkuu, ja suurin osa menee ihan täysi-aikaisiksikin vielä, joten jarrua nyt teille, jotka povaatte tulevaa keskenmenoa!
perhepäivähoitajan teille kotiin, koska sulla on 3 alle kolmevuotiasta.
Ihan siis oikeesti loistava tilanne: jos ootte isotuloisia, niin teillä on varaa maksaa se ph-maksu ja jos ootte köyhiä, niin ette joudu maksamaan ph-maksuja, vaan saatte ilmaisen hoitajan kotiinne 8h päivässä.
en halua olla ilkeä mutta itse kärsinyt lapsettomuudesta nyt 2,5v, olisit onnellinen että saat lapsia!! vaihtaisin sun kaa paikkoja heti, vaikka en itsekään toivo ku yhtä lasta. ymmärrän myös silti tunteesi :/ ei tule helppoa olemaan, mutta kaikesta selviää!
Meillä esikoinen oli kyllä jo 2,5v pikkusiskokaksosien syntyessä. Mutta usko pois, kyllä meilläkin on itkut itketty. Tuntuu niin epäreilulta isosisarusta kohtaan, huoli omasta jaksamisesta, pelko keskosuudesta jne.
Voisin jakaa sulle kokemuksia tai liittää sinut vähäksi aikaa suljettuun fb-ryhmäämme, jossa pääsisit kyselemään kokemuksia meiltä, joiden kaksoset on jo 6kk-18kk. Kiinnostaisiko? Laitan sitten sähköpostiosoitteeni/laita omasi.
kyllä selviät ap
- minäkin selvisin
aina on noita helvetin idiootteja jotka tulevat haukkumaan vaikka et sitä tosiaan kaivannut.
ymmärrän huolesi ja itkulle ei voi mitään,toki raskaana kaikki tuntuu vähintään tuplasti suuremmalta kuin onkaan mutta tuo on iso asia kun esikoinen on noin pikkanen vielä!
toivon raskauden sujuvan suht oireettomasti että pystyt keskittymään esikoiseesi viimeiseen asti ja pyydät apua kun kaksoset syntyy. hyvä että sinulla on hyvä mies vierelläsi.vaikka nyt tuntuu kaaokselta niin kun aikaa kuluu alat olla enemmän innoissasi ja lopulta ihmettelet mikä siinä niin pelotti.
rankat ajat varmasti on edessä jossain kohtaa,mutta niin joillain on yhdenkin kanssa. ota voittaja asenne ja keskity itseesi ja lapsiin,älä ota stressiä vieraista,siivouksesta ym "turhasta" vaan annat huomion esikoiselle kun kaksoset nukkuu.
jaksamisia!!
Aika moni on itkenyt ja surrut ihan tavallista yllätysraskauttakin, samoin kaksosraskauksia. Poikkeuksetta nämä tapaukset tuntuvat muuttuvan iloksi ennen raskauden loppua.
Anna siis tunteillesi tilaa, mutta älä sure sellaista mille et nyt voi mitään. Hetki kerrallaan, sen näkee sitten miten asiat järjestyvät.
Et ole myöskään kiittämätön, sinä saat sen mikä sinulle kuuluu. Sinun ei myöskään tarvitse todellakaan kokea syyllisyyttä tunteistasi nyt, muista että kyse on nyt eniten suuresta yllätyksestä ja siihen sopeutuminen vaatii aikansa.
Vaikka olivatkin keskosia. Heillä oli sairaalasta päästyään täydellinen rytmi; söivät neljän tunnnin välein. Nukkuivat yhtäaikaa, jotta sain levätä. Söivät peräkkäin ja vaikka molemmilla oli yhtäaikaa nälkä jaksoivat yleensä odottaa vuoroaan tai sitten laitoin toiselle tissin suuhun ja toiselle pullon. Vauvat alkoivat nukkua yönsä kokonaan n. 3kk iässä. Kaikista kolmesta on toisilleen seuraa jo hyvin varhain. Meidän lapset leikkivät keskenään palikoilla jo n. 1 ½ v. 45 min ja minä sain laittaa ruokaa rauhassa.
Tässä tuli nyt vain noita posit. puolia. Raskaudessa oli paljon vaikeuksia eikä se uhmaikä mitään herkkua ollu, mutta kaikkki kauhukuvat osaat keksiä itsekin. Tällä kirjoituksella haluan vain kertoa, että asiat voivat mennä erinomaisen hyvinkin :)
Iso juttu tulossa, kyllä sitä kannattaakin kelailla! Itseänikin tuollainen säikäyttäisi.
Hurjasti tsemppiä ja jaksamista ap! :)
Olet ensijärkytyksen vallassa, vielä... kun sopeudut varmasti helpottaa... Ainahan kaksosraskaus on YLLÄTYS , monille sen on aluksi varmastikin pieni järkytys. Onhan siinä 2 kertaa enemmän hoidettavaakin,mutta pidemmän pääälle löydät varmastikin asiasta positiivisia puolia!
Ole siitä edes onnellinen,että saat PITÄÄ lapsesi, moni ei saa.
Jotkut kärsii abortista,jotkut saa keskenmenoja, ja muuta.....
Iloista keväänodotusta!
Ja voimia!
En kyllä mitenkään osaa auttaa eikä tässä tilanteessa oikein mitään voikaan tehdä:(
Itselläni kaksoset, ja olivat todella helpot vauvat, joten toivon sydämestäni että vauvoillasi ei olisi koliikkia tai muuta, että pystyisit jotenkin selviämään triostasi.
Yritä olla murehtimatta, kyllä se yleensä elämä jotenkin potkii eteenpäin, ja sitähän ei tiedä kuinka helposti selviätkään kaikkien kanssa:)
Tsempiä:D