Olen itkenyt vuorokauden kohta putkeen....

ja kaikki tukijoukot käyttöön vaan! Ajatteles, syntyyhän niitä kolmosiakin!

kyllä kaksosraskaus voi mennä hyvin pitkälle ilman komplikaatioita, ihan loppuun asti



lapsista tulee varmasti tosi läheisiä kun ovat pienellä ikäerolla. (=leikit sujuu jo aikasessa vaiheessa, äidin ei tartte kokoajan leikittää!)

Itket ja mietit sitä nyt aikasi. Toivon mukaan jossain vaiheessa olisi helpottaa ja pystyt nauttimaan raskaudestasi.

Helppoa ei tule olemaan vauvojen syntymän jälkeen, kun esikoinen on niin pieni.

Voimia!

Mutta tuntuu silti tuleva aika mahdottomalta. Tuntuu etten voi nauttia mistään, mietin vain sitä että kuinka vaikeeta tulee olemaan.

Tiedän myös sen että etukäteen ei kannata murehtia, mutta käsi sydämelle, kuinka moni teistä arvostelioista pystyisi olemaan murehtimatta, edes vähäisen tässä tilanteessa???

On niin paha olla..

Miten niin onnellinen asia kuin raskaus saa ihmisen reagoimaan näin???

Syy siis miksi itken on se että eilen paljastui ultrassa kaksosraskaus, mikä sinänsä on ihan ihana asia.

Mutta kun esikoinen on vauvojen syntymän aikaan vasta 1v1kk.. Ja jos tulevat etuajassa, ikäero on tietenkin vielä pienempi.

En yhtään pysty hillitsemään itseäni, tuntuu että tämä on nyt maailman, parisuhteen ja minun loppu....

tiedä, eikä kiinnosta.

Upeaa että pääsen sinusta eroon vain hiirtä klikkaamalla!

On niin paha olla..

Miten niin onnellinen asia kuin raskaus saa ihmisen reagoimaan näin???

Syy siis miksi itken on se että eilen paljastui ultrassa kaksosraskaus, mikä sinänsä on ihan ihana asia.

Mutta kun esikoinen on vauvojen syntymän aikaan vasta 1v1kk.. Ja jos tulevat etuajassa, ikäero on tietenkin vielä pienempi.

En yhtään pysty hillitsemään itseäni, tuntuu että tämä on nyt maailman, parisuhteen ja minun loppu....

Sinulla on oikeus olla huolissasi, eikä murehtiminen tarkoita, että olisit kiittämätön! Älä siis tunne huonoa omaatuntoa tai syyllistä itseäsi näiden joidenkin sinua moittineiden pahanilmanlintujen kommenttien takia. Kaksosraskaus on iso asia kenelle tahansa ja sinulle nyt vielä isompi, kun esikoinen on niin pikkuinen. Luulisin siis, että itkureaktio on ihan luonnollinen ja johtuu yllätyksestä ja jylläävistä hormooneista.

Muutenkin, jos on vähän kevätväsymystä ilmassa, saattaa suuriin elämänmuutoksiin, varsinkin niihin, joihin ei ole osannut varautua, reagoida todella voimakkailla tunteilla. Itkeminen voi ainakin alkureaktiona kanavoida suurimmat tunteet ulos ja helpottaa siten stressiä. Itku ei siis välttämättä ole varsinaisesti surun tai pettymyksen ilmaus, vaan yksinkertaisesti tapa purkaa valtaisa tunnelataus.

Täällä joku jo sanoikin, että voit rauhassa antaa itsellesi aikaa. Suhtaudu itkuun niin, että itket nyt ensin ja purat pahimmat ulos, ja sen jälkeen sitten voit olla entistäkin vahvempi. Alkushokki on todennäköisesti vain ohimenevä vaihe. Kun tietää, että shokki on luonnollinen ja asiaan kuuluva reaktio ja tietää myös, että tämä reaktio lientyy jossain vaiheessa, on siihen helpompi suhtautua ja antaa tilaa tunteilleen.

Arki kolmen pienen kanssa tulee varmasti olemaan haastavaa, mutta ei mahdotonta kuitenkaan. Turvaa rohkeasti mieheesi ja pyri keskustelemaan hänen kanssaan huolenaiheistasi. Et ole yksin. Voisit myös kokeilla etsiä itsellesi internetin kirjeenvaihtopalstoilla mailittelu- tai kirjeystäviä, joilla olisi myös kaksoset tai kolmoset ja joiden kanssa saisit vaihtaa ajatuksia arjen sujumiseksi.

Myös Suomen Monikkoperheet Ry:n nettisivuilta löytyy runsaasti tietoa ja tukivinkkejä (mm. vertaistukeen ja kotiin saatavaan tukeen) monikkoperheille

http://www.suomenmonikkoperheet.fi/monikko2008/tukea_paa

Jos alkaa tuntua, että epävarmuus vie kaiken jaksamisen ja paisuu masennukseksi asti, kannattaa toki hakea apua ja soittaa vaikka Suomen Mielenterveysliiton auttavaan puhelimeen 010 195 202.

Roppakaupalla tsemppiä ja halauksia! Uskon, että selviät!

ihanaa kun huolehdit jo nyt jaksamisesta ja käytännön asioista.



Ensinnäkin pyydät apua. Monissa kunnissa saa kodinhoitajan tai muuta apua tuollaisessa tilanteessa. Näin pääset välillä itse lepäilemään.



Toisekseen älä maalaile vielä piruja seinille valmiiksi, koska kaikki voi mennä hyvinkin. Sinä saat energiaa, vauva ovat ihania ja yhteinen koettelemus lähentääkin teitä ja parantaa parisuhdetta.



Kolmannekseen, parasta mitä 1 vuotiaalle sisarukselle voit antaa on sisaruksia. Ajattele heitä isona, mahtava porukka. Hän on nyt toki pieni ja kädet täynnä töitä mutta heistä on pian myös seuraa toisilleen. Saattaa olla jopa helpompaa joissakin tilanteissa kuin vain yhden kanssa.



T. yhden terveen ja yhden sairaan kaksosen sekä yhden yksösen äiti. NImimerkillä asiat tuntuvat yleensä etukäteen pahemmalta, mitä ovat todellisuudessa.

lapsista tulee varmasti tosi läheisiä kun ovat pienellä ikäerolla. (=leikit sujuu jo aikasessa vaiheessa, äidin ei tartte kokoajan leikittää!)

Toi riippuu niin monesta asiasta, että tuleeko niistä lapsista läheisiä keskenään. Ei välttämättä tule, jos vaikka kaksoset ovat poikia ja esikoinen tyttö. Lisäksi kaksosilla on usein se oma juttunsa, ja kolmas saattaa jäädä ulkopuoliseksi.

Pärjäät ihan varmasti, usko vaan! Ja itke itkusi nyt ihan rauhassa. Onhan tuollainen ihan varmasti shokki ennen kuin ehdit tottua ajatukseen. Ja noista ilkeilijöistä ei kannata välittää ollenkaan.

Mä olin toivonut raskaaksi tulemista 2 vuotta, kun tulin raskaaksi samaan aikaan kuin kaksosiskoni. Meillä oli neljä päivää eroa lasketuissa ajoissa. Meidän uraohjus-isoveli innostui pikkusiskojen raskauksista ja päätti itsekkin ruveta perustamaan perhettä. Samalla viikolla, kun mä sain keskenmenon, veljelle selvisi, että heille on tulossa kaksi. Veljen vaimo itki ihan paniikissa ja minä ymmärsin. Se että minua itseäni kohtasi onnettomuus, ei estänyt minua ymmärtämästä veljen vaimoa. Vaikka mä olin tehnyt lasta 2 vuotta ja veli 2 viikkoa.

hmm..

en halua olla ilkeä mutta itse kärsinyt lapsettomuudesta nyt 2,5v, olisit onnellinen että saat lapsia!! vaihtaisin sun kaa paikkoja heti, vaikka en itsekään toivo ku yhtä lasta. ymmärrän myös silti tunteesi :/ ei tule helppoa olemaan, mutta kaikesta selviää!

Mene laittamaan putkesi poikki äläkä lisäänny enää.

Luomuna alkanut monikkoraskaus on yllättävä tilanne ja jokainen suhtautuu tollaiseen uutiseen eri tavalla. Itse hihittelin hysteerisesti koko ultrauksen ajan ja pitkään sen jälkeen kun kätilö kertoi että meille on tulossa kaksoset.



Ja kyllä, olen kiitollinen siitä, että pystyn saamaan lapsia, olen kiitollinen siitä, että minulle raskaaksi tuleminen on helppoa, olen kiitollinen siitä, että esikoinen oli jo 3,5-vuotias, kun kaksoset syntyivät ja olen kiitollinen myös siitä, että raskaus kesti kokonaiset 39 viikkoa ja että vauvat ovat terveitä.



Tsemppiä ap, vaikka sulla tuleekin ihan takuuvarmasti olemaan raskasta, niin kyllä sä siitä selviät.

Luomuna alkanut monikkoraskaus on yllättävä tilanne ja jokainen suhtautuu tollaiseen uutiseen eri tavalla. Itse hihittelin hysteerisesti koko ultrauksen ajan ja pitkään sen jälkeen kun kätilö kertoi että meille on tulossa kaksoset.



Ja kyllä, olen kiitollinen siitä, että pystyn saamaan lapsia, olen kiitollinen siitä, että minulle raskaaksi tuleminen on helppoa, olen kiitollinen siitä, että esikoinen oli jo 3,5-vuotias, kun kaksoset syntyivät ja olen kiitollinen myös siitä, että raskaus kesti kokonaiset 39 viikkoa ja että vauvat ovat terveitä.



Tsemppiä ap, vaikka sulla tuleekin ihan takuuvarmasti olemaan raskasta, niin kyllä sä siitä selviät.