Lue keskustelun säännöt.
Lapsen luokkakaverin äiti kutsui lapsensa meille. En ole reagoinut kutsuun.
28.03.2011 |
Syystä ettei tyttöni oikein tahdo tätä luokkakaveria meille.
Tyttöni sai ensin kutsun luokkakaverin kotiin, mutta ei voi vierailla siellä pahan kissa-allergian takia. Vierailut olisivat joka tapauksessa yksipuolisia. Vain meillä tapahtuvia.
Ongelmaa on ollut koulussa muutoinkin pitkin talvea. Välistä tämä luokkakaveri on tyttöni ystävä, toisinaan jopa viikkoja ajaa tätä seurasta pois. Lapseni tunteet tätä ns. kaveria kohtaan ovat aika ristiriitaiset, kun välistä kelpaa seuraan ja välistä ei. Epäreilu kaveri kaiken kaikkiaan.
Tytön äiti vaikuttaa aika vaivautuneelta tavatessamme esim. vanhempainilloissa.
Onko ikäänkuin velvollisuus esittää kutsu jos toinen osapuoli sitä ehdottaa? Vaikka lapsi ei välittäisikään ja joutuu tämän tästä pois potkituksi seurasta?
Kommentit (41)
"joo, hyvä idea. Katsotaan JOSKUS tuota kyläilyä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä lapsenikaan käy enää heillä.
Joskus harvoin ovat koulussa yhdessä, silloinkin suuremmalla porukalla.
kun ongelmia on ollut. Haluaisi välien paranevan?
Ei niin että itse kutsuu itsensä. Etenkään jos tuttavuus ei voi olla vastavuoroista. Kuten ap teidän tapauksessa olisi. Sun lapsi ei koskaan pääse kaverilleen kylään.
Ei meille kukaan ulkopuolinen ketään kutsu, meille kutsuu vaan joku meistä. Pyysi siis päästä kylään vai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kutsui toisen naapurin lapsen meille... Ja kaiken huipuksi suuttui, kun me ei sitten oltu kotona!
Juteltuani lapseni kanssa, muutin mieleni. Tyttäreni oli kovasti sitä mieltä että hänelle riittää vain koulututtavuus tämän lapsen kanssa.
Nyt äitinsä silti kyräilee loukaantuneen oloisena. Mutta ei kai sille mitään voi.
ap
"joo, hyvä idea. Katsotaan JOSKUS tuota kyläilyä"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli jos on oma hyvä kaveri ja kaikki sujuu hyvin, eikä siis omasi kaipaa lisää kavereita, niin anna olla
miksi pilaisit kaiken ottamalla epävakaan lapsen siihen sotkemaan kuvioita?
jos lapsellasi ei ole kavereita, niin anna tuolle lapselle mahdollisuus vielä kerran, eli kutsu teille kylään Katsotte sitten miten leikit sujuu, voi olla et hvyinkin ja lapsesi saa sitten hyvänkin kaverin
minkä ikäinen lapsesi on ? pienillä viel noi kaverit vaihtuu ja mielialat sun muut, etenkin tytö on hankalia
Lapseni sanoi että tämä tyttö on ihan ok juttukaveri, mutta ei kiva leikkikaveri. Jotenkin hommat ei oikein käyneet kai yksiin.
On aina pitänyt lastani jonkunlaisena varakaverina, jonka kanssa on silloin kun ensisijainen kaveri ei suostu olemaa hänen kanssaan.
ap.
kun ongelmia on ollut. Haluaisi välien paranevan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuvaamallasi tavalla, välillä kaveri välillä ei. Hankala ihminen.
Onneksi yläkouluun menivät eri luokkiin ja loppui "ystävyys".
En kutsuisi tyttöä, harvoin ne tapojaan muuttaa.
Tyttö on vaan aika kyllästynyt tämän kaverin jatkuvaan oikkuiluun kun koskaan ei tiedä onko tänään se päivä että kelpaa seuraan, vai ajetaanko pois.
ap
eli jos on oma hyvä kaveri ja kaikki sujuu hyvin, eikä siis omasi kaipaa lisää kavereita, niin anna olla
miksi pilaisit kaiken ottamalla epävakaan lapsen siihen sotkemaan kuvioita?jos lapsellasi ei ole kavereita, niin anna tuolle lapselle mahdollisuus vielä kerran, eli kutsu teille kylään Katsotte sitten miten leikit sujuu, voi olla et hvyinkin ja lapsesi saa sitten hyvänkin kaverin
minkä ikäinen lapsesi on ? pienillä viel noi kaverit vaihtuu ja mielialat sun muut, etenkin tytö on hankalia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ovat vasta ihan pieniä esim. noin 7-8-vuotiaita, en vielä lähtisi tuomitsemaan lasta huonoksi kaveriksi. Tuossa iässä vasta opetellaan sitä miten sosiaalisissa suhteissa toimitaan.
Kyllähän kaverivierailut yleensä parantavat lasten suhteita. Olisiko se sitten huono asia?
Tuon ikäiset jo ymmärtää itsekin olevansa hätävaroja. Syö itsetuntoa melkoisesti. Minun lapseni ei tuosta syystä enää edes luota kenenkään ystävyyteen. On saanut niin paljon rapaa niskaan. Seilaa paikasta toiseen ja seurasta toiseen. Tavoite vaan löytää jotain seuraa.
Ei jaksa eikä uskalla sitoutua kaverisuhteisiin, kun ne kestää sen hetkensä ja taas vaihtuvat kaverit. Jääköhän lopulta kokonaan yksin? Samanikäinen poika mulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kaveri oli kerran ja sitten odotettiin vastavuoroista kutsua heille. Sitä ei ikinä tullut, vaikka tyttöni oli kai vähän kysellytkin kaverilta, koska pääsisi vastavierailulle.
Kaverin äiti on kovasti tyrkyttämässä tyttöä meille aina kylään, mutta en minäkään enää kutsu. Totean vaan, että katsotaan joskus, nyt on tosi kiireistä.
Tämä myös siksi, että oma tyttäreni on selkeästi varakaveri, jonka kanssa ollaan, jos ensisijainen ystävä on poissa.
Kaveri myös välillä suorastaan kiusaa, joten minusta hän ei ole reilu ollenkaan. Oma tyttäreni ei enä haluakaan tätä kaveria kutsua. Ja onnellista on, että tytölläni on muita oikein hyviä kavereita, joiden kanssa vierailut ovat vastavuoroisia.
Lapseni sanoi että tämä tyttö on ihan ok juttukaveri, mutta ei kiva leikkikaveri. Jotenkin hommat ei oikein käyneet kai yksiin. On aina pitänyt lastani jonkunlaisena varakaverina, jonka kanssa on silloin kun ensisijainen kaveri ei suostu olemaa hänen kanssaan. ap.
kun ongelmia on ollut. Haluaisi välien paranevan?
en tiedä miksei ole löytänyt omaa ihanaa kaveria ?
tytttöni on kuitenkin ihan tavallinen, osaa leikkiä on ns kiltti, on kivoja leluja meillä kotona ja tilaakin on monta huonetta leikkiä jne
ei vaan jostain syystä ole löytnyt omaa kaveria
musta tuntuu todelta pahalta , kun ns kaveri hakee aina vaan kun ei ole sitä omaaa kaveria paikalla, mut sit ei seura kelpaa kun on kaveri paikalla :(((
eli ei voida olla kolmistaan
näit on useampi, jotka tulee hakeeen, kun oma kaveri harrastuksessa tms
mitä pitäs tehdä?
sanonko, et ei saa tulla, kun ei seura muulloinkaan kelpaa? silloin lapsella ei olis koskaan ketää
vai hyväksynkä , et lapseni seura kelpaa kun muita ei ole ????
Jos kiusaavat tyttöäsi bestiksen ollessa paikalla törkeästi, koittaisin vähentää tuttavuutta. Ei ole terveellistä opettaa lapsellesi että hän on ansainnut huonoa kohtelua.
Ehkä niille varakaverin hakijoille voi välistä sanoa ettei käy ulos lähtö tms. Tekee hyvää vähän nähdä ettei tyttösi ole aina saatavilla. Kun kerran itsekin kohtelevat miten sattuu.
näit on useampi, jotka tulee hakeeen, kun oma kaveri harrastuksessa tms
mitä pitäs tehdä?
sanonko, et ei saa tulla, kun ei seura muulloinkaan kelpaa? silloin lapsella ei olis koskaan ketää
vai hyväksynkä , et lapseni seura kelpaa kun muita ei ole ????
seura kelpaa vaan kun ei muita ole tarjolla:(
tytöt ei huoli mukaan olleskaa, kun ovat keskenään, mut kumpikin hakee minun lastani leikkiin, kun se oma kaveri on poissa
eli seura kelpaa vain kun se oma kaveri ei ole paikalla, ja kun on paikalla niin ei kelpaa minu tyttö kolmanneksi
joskus jopa tulevat hakemaan kaverinsa meiltä pois, eli tietävät et meillä on ja kun saapuvat harrastuksisttaan niin hakevat sen "omansa" pois ja minun lapsi jää kuin nalli kalliolle
pojat eivät tätä tee, vaan tyttöni on sitten heidän kanssaan kolimistaa, mutta meno on melkoisen vauhdikasta heti kun on kaksi poikaa :)
olen nyt lopettanut noiden tyttöjen pääsyn meille, ovat niin härsekjä, et minä olen ihan tosi surullinen ollut :(
niiden vanhemmat ei viis veisaa asiasta, olen ystävällisesti yrittänyt puhua, ovat nuo äidit olleet olevinaan ymmärtäväisiä, mut eipä mitään parannusta tapahtunut
Yritä jutella lapsille.
Tosin, en tiedä meneekö perille tai voiko tuohon millään puuttua, tuntuu kuuluvan tyttöjen maailmaan.
Ehkä myös vanhempien asenne vaikuttaa...
Meillä oli sama.
Oma lapseni sai hyvän kaverin, lähes ystävän tasoisen kaverin Minnasta.
Naapurissa asua Jasminella oli kaverina toinen naapuri, Yvonne, eikä he huolineet juokkoonsa minun lasta. Yvonne ja Jasime olivat myös Minnan kavereita, mutta Minna ystävystyi ja viihtyi paremmin minun lapseni kanssa.
Niinpä Jasmine teki sitä, että tuli hakemaan Minnaa meiltä pois, Minna ei tullut. On sittemmin houkutellut omalle pihalleen parempien leikkien ja parempien keksi-tarjottavien äärelle. Ja Minnahan on mennyt. Ihan kesken leikin on lähteyt, lelut jää levälleen ja omani hämmentyneenä ja pettyneenä itkemään. Kyseessä ekaluokkalaiset.
Jasmine ei saa leikkiä minun lasteni kanssa, eikä olla missään tekemisissä, mutta aidan yli saa huudella ja kiusata saa.
Syy on se, siis vain se, että Jasminen äitin inhoaa minua, edustan hänelle jotain sellaista meluavaa, isoäänistä junttikansaa, ja vaikka lapseni on kiltti eikä kiusaa - hänen lapsensa sen sijaan kiusaa, muitakin kuin minun lapsia, myös Minnaa !!! ja äiti tietää sen mutta ei puutu asiaan - ja näillä lapsilla menisi leikitkin ihan kivasti, Jasminen äiti on valjastanut lapsensa tämmöiseen ilkeilyyn. Äidistä lähtevä toiminta siis.
Kauhulla odotan ensi kesää, kun ainakin omalle lapselle ei ole kesähoitoa.
Minna on tosin muuttanut toiselle puolelle kaupunkia.
seura kelpaa vaan kun ei muita ole tarjolla:( tytöt ei huoli mukaan olleskaa, kun ovat keskenään, mut kumpikin hakee minun lastani leikkiin, kun se oma kaveri on poissa eli seura kelpaa vain kun se oma kaveri ei ole paikalla, ja kun on paikalla niin ei kelpaa minu tyttö kolmanneksi joskus jopa tulevat hakemaan kaverinsa meiltä pois, eli tietävät et meillä on ja kun saapuvat harrastuksisttaan niin hakevat sen "omansa" pois ja minun lapsi jää kuin nalli kalliolle pojat eivät tätä tee, vaan tyttöni on sitten heidän kanssaan kolimistaa, mutta meno on melkoisen vauhdikasta heti kun on kaksi poikaa :) olen nyt lopettanut noiden tyttöjen pääsyn meille, ovat niin härsekjä, et minä olen ihan tosi surullinen ollut :( niiden vanhemmat ei viis veisaa asiasta, olen ystävällisesti yrittänyt puhua, ovat nuo äidit olleet olevinaan ymmärtäväisiä, mut eipä mitään parannusta tapahtunut
tätä se siis on tyttö arki?
mua kans hirvittää kesä, kun koko kylän lapset juoksee valtoimenaan ja huutelevat ja ryntäilevät toisten takapihoille :((
en voi ymmärtää miten ei äidit puutu lastensa käytökseen, tuota houkuttelua olen itsekin kuunnellut :(
meidän takapihalle tyttö tuli kaveria hakeen,mutta kun ei heti lähtenyt niin alkoi houkutteleen herkuilla, yökylällä yms
pian kilvan juoksivat pois ja lelut jäi levälleen ja lapseni siihen ihmetteleen yksikseen
ei mitää käytöstapoja opeteta , ei auttanut vaikka minä kutsuin tyttöä takaisin, juoksi vaan nauraen pois !!!!!!!
misträ siis löytyy tavallinen tyttö kaveriksi lapselleni?
ei taida enää olla muita edes olemassa:(
Kutsui lapsensa teille, ja sinä et järjestänyt tapaamista. Siitä vaivautuneisuus.