Lue keskustelun säännöt.
Vanheneminen on kamalaa!!! Pakokauhu iski, Nyt jo 45 v
24.03.2011 |
ja vajaan vuoden päästä 46, ei edes viittä vuotta viisikymppisiin!
Mihin tämä aika on kadonnut? Juurihan olin alle kolmikymppinen, ja vietin railakasta sinkkuelämää.
Ei edes pienet lapset saa tuntemaan nuoremmaksi, kun raaka tosiasia on se, että kaikki muut puiston äidit ovat 10 vuotta nuorempia.
Kommentit (56)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko sanoa, että mä en niin kauheasti rakasta tätä elämää ettenkö voisi aikanaan tästä myös luopua.
Onhan vanheneminen ikävää kun tiedossa ei ole enää mitään kivaa vaan lähinnä vaan vanhenemista ja sairauksia mutta minkäs teet.
Täytyy yrittää nyt vielä nauttia niistä asioista mistä voi. Edesmennyt isäni kylläkin sanoi, että eli yli kuuskymppisenä elämänsä parasta aikaa.
Meinaan täällä stadissa ovat yli nelikymppiset ensisynnyttäjät yleisempiä kuin alle 20-vuotiaat! Joten täällä ei puistossa todellakaan tunne nelikymppinen itseään ikälopuksi.
Mutta joo, välillä mietin ihan samaa kuin sinä. En ole erityisen pinnallinen, mutta kyllä se kieltämättä kirpaisi, kun pari vuotta sitten yhtäkkiä alkoi kertyä jenkkakahvaa vyötäisille ja naama levitä. Iho ei ole enää niin kimmoinen kuin nuorempana.
Sitä ei ole enää samalla lailla "näkyvä" kuin nuorempana. Kukaan ei noteeraa, jollet sitten ole erityisen laitettu ja "päällekäyvä". Enkä nyt sano, että perään pitäisikään kenenkään vislailla, mutta olisihan sitä silti kiva olla yhä MYÖS (siis muun muassa) seksuaalinenkin olento, ei pelkkä Äiti, Työtoveri, Ystävä ja Hyvä tyyppi.
Sehän on susta itsestä kiinni, ei kai niitä hanskoja naulaan kannata lyödä vielä alle viiskymppisinä?
Mikä täällä oikein ihmisiä vaivaa, kun vanhuksiksi ruvetaan jo 35++??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun voisin samantien vaihtaa kanssanne asemaa..
En yhtään kaipaa opiskeluaikoja, rahan vähyyttä, vaihtelua tai miehen etsintää. Ilomielin hyppäisin sinne 45:een ikävuoteen, jolloin omistaisin asunnon, vakituisen työn, lapsia ja rakastavan aviomiehen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta minkäs teet perityille vaivoille..
Taloudellisesti menee heikosti (ero ja työttömyys), mutta henkisesti antoisampaa kuin aiemmin.
rupsahtamista näkyy tasaisesti joka puolella.
Mulla on lapsia ja mies, mutta ei rahaa : ) Elämä tuntuu siltikin kivalta, mä en koskaan ole ollut niin kaunis ja hyväkroppainen, että tää rapistuminen hirveen pahalta tuntuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä olen parhaassa iässäni nyt:) Olen paremmassa kunnossa kuin ikinä (moninkertainen maratoonari), seksi on upeaa ja sitä on paljon, nyt on itsevarmuuttakin ihan toiseen malliin kuin nuorempana.
Baareihin ei todellakaan ole ikävä.
Tsemppiä! Lähde vaikka lenkille, siellä mieli virkistyy.
t.maratoonari
kuolla viimeistään 50 v. En näe järkeä sen pitemmälle elämisessä. Nyt olen 29.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuolla viimeistään 50 v. En näe järkeä sen pitemmälle elämisessä. Nyt olen 29.
En todellakaan haluaisi kuolla vielä silloin.
t: se 42 v.
Alan ymmärtää oikein hyvin miksi monet lähtevät kauneusleikkauksiin. Olin nuorempana aika nätti kasvoilta mutta enää en ole. Peilistä minua katsoo vanhenva nainen, ei se hehkeä ja kaunis tyttö mikä olin. Siitä luopuminen on kovaa. Muuten kyllä kestäisin vanhenemisen oikein hyvin mutta on kamalaa tulla rumaksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alan ymmärtää oikein hyvin miksi monet lähtevät kauneusleikkauksiin. Olin nuorempana aika nätti kasvoilta mutta enää en ole. Peilistä minua katsoo vanhenva nainen, ei se hehkeä ja kaunis tyttö mikä olin. Siitä luopuminen on kovaa. Muuten kyllä kestäisin vanhenemisen oikein hyvin mutta on kamalaa tulla rumaksi!
vanhenemisessa muuta ongelmaa ole. Ja miehet kun yleensä paranee vanhetessaan ja naiset rupsahtaa, niin ei ihme että niin moni mies jättää nelivitosena vaimonsa jonkun nuoremman takia. Ennen muinoin ihmiset kuolivat normaalisti noihin aikoihin, nyt vain keinotekoisesti hengitellään vaikka ollaan jo ryppysäkkejä.
Alan ymmärtää oikein hyvin miksi monet lähtevät kauneusleikkauksiin. Olin nuorempana aika nätti kasvoilta mutta enää en ole. Peilistä minua katsoo vanhenva nainen, ei se hehkeä ja kaunis tyttö mikä olin. Siitä luopuminen on kovaa. Muuten kyllä kestäisin vanhenemisen oikein hyvin mutta on kamalaa tulla rumaksi!
kun ei ole koskaan kaunis ollutkaan, vanheneminen ei siltä osin ole yhtään vaikeaa :)
Osaa olla tyytyväinen vielä niihin kohtiin, jotka ok
luonnollisesti?
En mäkään pidä elämää niin ihmeellisenä etteikö siitä voisi luopua kunhan siitä tulee tarpeeksi ikävää.
pää on nuori ja kropankin voi pitää nuorena ja hyvässä kunnossa liikkumalla ja ravinnolla
pää on nuori ja kropankin voi pitää nuorena ja hyvässä kunnossa liikkumalla ja ravinnolla
http://cdn.buzznet.com/media-cdn/jj1/headlines/2008/12/donatella-versac…
On rahaa ja rakkautta ihan erilailla kuin ennen.
Elämä on erittäin eroottista ja hauskaa.
t: 42 v