Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En ole ikinä ajatellut, että olisin sellainen nainen joka ottaa silikonit
23.03.2011 |
mutta nyt laihduttuani 20 kiloa ja imetettyäni yhteensä kolme vuotta olen ruvennut harkitsemaan asiaa. Oikeastaan ajatus implanteista on aika vastenmielinen, mutta rasvansiirron vaikutuksrt eivät taida olla pysyviä..
Olen aina ajatellut, että olen fiksu ja kriittinen ihminen, mutta... On tosi kurjaa kun ei ole rintoja enää. Varmasti enemmän on kiinni laihtumisesta kuin imetyksestä, mutta siis lähes tyhjää nahkaa on vain. Ja olen vasta 30 :( Lihottaa en halua kun vartaloni on muuten niin kaunis nyt.
Onko tämä merkki siitä, että minulla viiraa ja olisi syytä hakeutua päähoitoon ennemmin, että saisin "hyväksyttyä itseni ja tapahtuneet muutokset"?
Vai onko samantapainen juttu, että olisin kaljuuntunut ja hommaisin peruukin?
Kommentit (62)
Ainoa mistä minä olisin huolissani on juurikin tuo minkälaisen mallin lapset tästä saavat. Itsekin olen kyllä ajatellut kiristyttää naamaani vanhemmiten, rinnat on onneksi kunnossa vielä imetyksien jälkeenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla on ihan sama tilanne. Muu kroppa on melko kuosissa, mutta tissit ovat, no, surulliset pikku lerpukat. Koko on 80 A. Olen kaikenlaisen luomun kannalla kaikessa muussa, mutta tässä asiassa mieli on alkanut muuttua.
No, onneksi ei ole ylimääräistä rahaakaan tällä hetkellä, että asiaa ei tarvitse tosissaan miettiä. Mutta kyllä, olen vakavasti pohtinut asiaa. Lisäksi kun kuulin, että parilla kaverilla on silikonit, asia on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Ja nämä naiset ovat mielestäni erittäin hyvällä itsetunnolla varustettuja.. että ei ole siitä kiinni.
Terveysriskit mietityttää ja se, millaisen viestin siitä antaa esim. tyttärelleen ja mitä muut ylipäätään ajattelevat.
ei se miehesi välttämättä kiihotu sängyssä katsellessaan niitä keinopalloja.
Osta ap uusia liivejä. Todennäköisesti sinun kokosi on muuttunut paljonkin, etkä ehkä tajua, mikä se oikea kokosi nyt on.
Kyllä nainen pääasiallisesti on sortuva miellyttämään miestään. Ja sitten kun ne leikkaukset on tehty ja se elämä ei muutukaan, niin sitten vasta paha mieli tuleekin.
Mieti siis erittäin tarkkaan. Seksiä voi harrastaa liivit päälläkin, jos ei halua rintoja roikottaa.
en mieti tätä mieheni tai muiden miesten takia. Oma mies kuulemma tykkää, ja kiihottuu myös minusta nyt. Muut miehet eivät minua kiinnosta.
Liivikoko on oikea, 65-70 C. C-kuppi kuulostaa isolta, mutta ei noilla ympärysmitoilla ole..ja tyhjästä ihosta se kuppi täyttyy.. Vaatteet ja liivit päällä näytän ihan hyvälle, mutta en ilman. Tykkään olla ilman vaatteita ja rinnat on itsellä siksi tosi paljon näkyvissä. Kyllähän bikineissä ym. on toppauksia, mutta kun ei minua se haittaa mitä muut näkevät rannalla tms. Vaan ihan itseäni tässä mietin. Osa tuntuu kyllä ymmärtävän hyvin mitä tarkoitan :)
ap
toisilla hyvin, kun ei ole muuta surtavaa kuin tyhjät tissit!Minkälaisen viestin lapsetkin saavat tällaisesta? Tärkeintä on rinnat. Tyttöraukkoja.
paljon muutakin surtavaa.. Niistä juttelen sitten eri ketjuissa.
ap
on tehnyt niille tarkoitetun tehtävän. Kai lapsesi ymmärtävät sen, että ne roikkuvat imetyksen takia. Mitä niitä rintoja suremaan, hanki hyvät liivit. Ei niistä missään julkisesti esitellä.
Ymmärrän kantasi ja en ymmärrä esimerkiksi tuota edellisen kirjoittajaa.. Tottakai se on tärkeää että on ITSE tyytyväinen omaan vartaloonsa. Ei niitä julkisesti esitellä, mutta itse näkee itsensä joka päivä ilman niitä rintaliivejä.
On eri asia ottaa silikonit Ap:n syyn takia kuin vain suurentaakseen jo ok rintoja.
Ap, teet sen ratkaisun mikä sinusta tuntuu hyvältä! Tsemppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että naisen pitää kokea alemmuutta riippuvien tissien takia. Itse olen 37 vee ja kaksi lasta imettänyt, ja tissit on aina olleet pienet. Eivät ne imetyksissä menneet miksikään, ja missään tapauksessa en ottaisi silikoneja. Jos mies on niin tyhmä, että priorisoi silikonitissit, minua ei sellainen 'mies' kertakaikkiaan vaan voisi kiinnostaa.
että naisen pitää kokea alemmuutta riippuvien tissien takia. -- Eivät ne imetyksissä menneet miksikään,-- Jos mies on niin tyhmä, että priorisoi silikonitissit, minua ei sellainen 'mies' kertakaikkiaan vaan voisi kiinnostaa.
En koe alemmuutta, en PIDÄ näistä nykyisistä tisseistä. Sinä et tiedä mistä puhun, koska sanot, että tissisi eivät muuttuneet. Ei pienissä rinnoissa sinänsä ole mitään vikaa. Tai riippuvissakaan. Minä en pidä tapahtuneesta muutoksesta, se surettaa ja harmittaa. En koe olevani tämän näköinen! Ja kuten monesti todettu, mieheni mielestä en tarvitse mitään kohentelua tai parantelua, mutta tämä asia ei liity lainkaan mieheeni tai muihin miehiin. Tämä liittyy MINUUN. Mutta näyttää olevan niin, että samassa tilanteessa olevat ymmärtävät mistä puhun, muissa tilanteissa eivät niinkään. Huojentavaa tässä on se, että nämä ajatukset eivät näytä suoranaisesti kertovan siitä, että olen vinksahtanut vaan että on ihan normaalia kokea näin. ap
Huuri niin, helppo on tosiaan kommentoida että ei kannata tehdä niin ja niin, jos itsellä tilanne kunnossa ja kaikki hyvin.
"Mulla ei rinnat muuttuneet, mutta vaikka olisi niin en ottaisi silikoja." Puppua! Kukaan ei voi tietää mitä ajattelisi ja tekisi, jos olisi ERI tilanteessa. Ajatustasolla samaistuminen on aikamoista sädekehän kiillotusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
... ja kumpa ne olisikin silloin olleet kauniit pienet tissit, minulla ei siis rintoja oikeastaan ollenkaan ja nekin vähät sojotti toinen toiseen suuntaan ja toinen toiseen, väliin jäi iso rako (joku termikin sille oli lääketieteessä). Imetys antoi hetkeksi täytettä, mutta sen jälkeen....
Mieheni ei koskaan ehdottanut minulle hankkimista silikoneja, tein sen päätöksen itse, koska kärsin henkisesti itse kovasti niistä. Ajatuksilleen kun ei voi mitään, vaikka haluaisi... Toisaalta olisin voinut olla onnellinen ilman silikonejakin, aivan varmasti. Mutta mulle ne antoi paljon itsevarmuutta, vaikkei ne muille päin näkyneetkään:)
Nämä on sellaisia asioita, ettei sitä voi ymmärtää, ennen kun itse kokee...
Olen imettänyt silikonien laiton jälkeen vielä kaksi lasta, tottakai rinnat muuttuu, mutta nyt olen paljon tyytyväisempi. Rintani näyttävät luonnollisilta, tuskin monikaan arvaisi että minulla on silikonit.
mulla on ihan sama tilanne. Muu kroppa on melko kuosissa, mutta tissit ovat, no, surulliset pikku lerpukat. Koko on 80 A. Olen kaikenlaisen luomun kannalla kaikessa muussa, mutta tässä asiassa mieli on alkanut muuttua. No, onneksi ei ole ylimääräistä rahaakaan tällä hetkellä, että asiaa ei tarvitse tosissaan miettiä. Mutta kyllä, olen vakavasti pohtinut asiaa. Lisäksi kun kuulin, että parilla kaverilla on silikonit, asia on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Ja nämä naiset ovat mielestäni erittäin hyvällä itsetunnolla varustettuja.. että ei ole siitä kiinni. Terveysriskit mietityttää ja se, millaisen viestin siitä antaa esim. tyttärelleen ja mitä muut ylipäätään ajattelevat.
Ei se tyttäresi maailmankuvaa vääristä. Kävin itsekin silmien laserleikkauksessa ja en ajttele, että anann lapsilleni mallin maailmasta jossa rillipäät on tyhmiä ja siksi pitää mennä leikkaukseen:) Ja mitä itse ajttelisit äitinä, jos tyttärelläsi olisi sama tilanne? Haluaisitko että hän kärsisi ruumiistaan vai että kävisi leikkauksessa "palauttaamssa" tilanteen siksi, mitä se oli ennen imetystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin suurentaakseen rintoja vaikkapa ennen imetystä? Onko jotenkin enemmän hyväksyttävää ap:n tapaus? Mitä mieltä olisitte sitten jos tyttärenne haluaisi suurentaa rintojaan (ennen imetystä jos silä nyt on väliä)?
tyhjentyneen oloiset rinnat n. vuoden ajan. Sitten ne palautuivat ihan kivoiksi ja nyt 2 vuoden jälkeen imetyksen loppumisesta ne ovat mielestäni kauniimmat kuin ennen imetystä. Jospa teilläkin kävisi samoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minultakin ovat tissit kadonneet kokonaan, mutta kun kävin oikeassa liiviliikkeessä ja sain asiantuntijan apua, niin oudosti ne tissit taas löytyivät, jopa ilman toppauksia.
Taidan pärjäillä näillä, vaikka ap:n ajatukset eivät ole minullekaan vieraita.
Miksi on eri asia ottaa silikonit ap:n tapauksesssa kuin suurentaakseen rintoja vaikkapa ennen imetystä? Onko jotenkin enemmän hyväksyttävää ap:n tapaus? Mitä mieltä olisitte sitten jos tyttärenne haluaisi suurentaa rintojaan (ennen imetystä jos silä nyt on väliä)?
Jos rinnat ovat niin suuri murhe ja oikeasti kokee ne ikävän näköisiksi ja se rajoittaa elämää. Ei esimerkiksi kehtaa käydä uimarannalla tai muuten vaan kärsii tästä, niin ei sillä ole eroa milloin ne silikonit ottaa. Ero on ehkä siinä jos ne ottaa normaaleihin tai jopa suuriin rintoihin, koska haluaa näyttää apmela anderssonilta tai jos tekee sen miehiä miellyttääkseen. Silloin ero on motiivissa.
Se että haluaako "palata normaalitilanteeseen ennen imetystä" vai haluaako vaan suuret rinnat, on selkeä motiiviero. Mutta ei siinä ole mitään vaikka haluaisi vaan suuremmat rinnat, mikä tekee kenetkin onnelliseksi. Ei ole minulta poissa.
Ap selkeästikin haki mielipiteitä, ja mun mielestä hänen motiivinsa on hyvin inhimmillinen ja ymmärrettävä ja selkesäti tekee sen itsensä vuoksi, jolloin EI anna väätää mielikuvaa lapsilleen tai muille ihmisille. (Koska tätä Ap jossain vaiheessa pohti)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun minua katsoo ilman liivejä t-paita päällä sivusta päin, ei rintakehässä ole minkäänlaista kohoumaa rintojen kohdalla. Mun tissit valuu niin suoraan alas, litteinä, rintakehää myöten.
Mutta en aio mennä leikkaukseen.
Harvoin kuljen ilman rintaliivejä, ja silloin kun kuljen, asia ei haittaa minua eikä miestänikään. Ja vaikka miestäni haittaisi, niin se olisi vähän voi voi, kropastani pidän kyllä huolta niin paljon kuin mahdollista, terveellisin ja luonnollisin konstein.
Kaikki me vanhennutaan ja rupsahdetaan, ja se näemmä minulla alkoi rinnoista. Ei se mitään, oikeanlaisissa liiveissä kukaan ei edes huomaa mitään ja vaatteet sopivat hyvin päälle.
En halua itse olla mukana "hyväksyttämässä" kauneuskirurgiaa, pidän sitä turhamaisena, ja koen että se vääristää ihmisten naiskuvaa tai ylipäätään sellaista ajattelutapaa, että naisen kuuluisi näyttää nuorelta AINA. Eihän se niin mene :)
Eniten minua kuitenkin kauneuskirurgiassa tökkää se, että kyseessä on kuitenkin leikkaus nukutuksineen. Ei mitään vaaratonta puuhaa, oikeasti! Moni asia voi mennä vikaan, ja leikkaukseen tai komplikaatioihin voi jopa kuolla. Harvinaistahan se on, mutta mahdollista, ja ajatus siitä, että kuolisin turhamaisuuteni/silikonirintojeni vuoksi ja lapset jäisivät ilman äitiä, on melko.. hmm.. en osaa edes pukea sanoiksi kuin ällistyttävän typerää se olisi.
Riippurinnoista huolimatta kehoni on täysin toimiva ja terve. Sellaisena sen haluan myös pysyvän, enkä riskeeraa sitä turhilla leikkauksilla. Vanhuuteen kuuluu, että toimivuus ja terveyskin rapisee, ja ymmärrän leikkaukset ja niiden vuoksi otettavan riskin siinä vaiheessa, kun kehon terveyttä tai toimivuutta yritetään korjata. Mutta pelkän kauneusihanteen ja turhamaisuuden vuoksi en itseäni leikkelisi.
En halua itse olla mukana "hyväksyttämässä" kauneuskirurgiaa, pidän sitä turhamaisena, ja koen että se vääristää ihmisten naiskuvaa tai ylipäätään sellaista ajattelutapaa, että naisen kuuluisi näyttää nuorelta AINA. Eihän se niin mene :) Eniten minua kuitenkin kauneuskirurgiassa tökkää se, että kyseessä on kuitenkin leikkaus nukutuksineen. Ei mitään vaaratonta puuhaa, oikeasti! Moni asia voi mennä vikaan, ja leikkaukseen tai komplikaatioihin voi jopa kuolla. Harvinaistahan se on, mutta mahdollista, ja ajatus siitä, että kuolisin turhamaisuuteni/silikonirintojeni vuoksi ja lapset jäisivät ilman äitiä, on melko.. hmm.. en osaa edes pukea sanoiksi kuin ällistyttävän typerää se olisi. i]
Et hyäksy kauneuskirurgiaa koska se vääristää kehokuvaa, mutta kuitenkin feikkaat rintaliiveillä olevasi normaalirintainen? Just, selkeä terve minäkuva:) Kulje sitten ihan omana luonnollisena itsenäsi ilman rintaliivejä, jos haluat antaa sellaisen kuvan että kehonkuva kunnossa!
Sen minkä sinä korjaan ulkoisesti (rintaliivit) joku korjaa sisäisesti (silikonit). Ihan sama kehonkuva ja ulkoisesti sama lopputulos.
toi mun lainaus epäoonistu, mutta tuo jälkimmäinen kappale on mun kirjoittama ja eka kappale lainattua tekstiä.
En halua itse olla mukana "hyväksyttämässä" kauneuskirurgiaa, pidän sitä turhamaisena, ja koen että se vääristää ihmisten naiskuvaa tai ylipäätään sellaista ajattelutapaa, että naisen kuuluisi näyttää nuorelta AINA. Eihän se niin mene :) Eniten minua kuitenkin kauneuskirurgiassa tökkää se, että kyseessä on kuitenkin leikkaus nukutuksineen. Ei mitään vaaratonta puuhaa, oikeasti! Moni asia voi mennä vikaan, ja leikkaukseen tai komplikaatioihin voi jopa kuolla. Harvinaistahan se on, mutta mahdollista, ja ajatus siitä, että kuolisin turhamaisuuteni/silikonirintojeni vuoksi ja lapset jäisivät ilman äitiä, on melko.. hmm.. en osaa edes pukea sanoiksi kuin ällistyttävän typerää se olisi. i]
Et hyäksy kauneuskirurgiaa koska se vääristää kehokuvaa, mutta kuitenkin feikkaat rintaliiveillä olevasi normaalirintainen? Just, selkeä terve minäkuva:) Kulje sitten ihan omana luonnollisena itsenäsi ilman rintaliivejä, jos haluat antaa sellaisen kuvan että kehonkuva kunnossa!
Sen minkä sinä korjaan ulkoisesti (rintaliivit) joku korjaa sisäisesti (silikonit). Ihan sama kehonkuva ja ulkoisesti sama lopputulos.kuitenkin riippuvat ja esim. juostessa tai normaaleissa kotiaskareissa sattuu/tuntuu ikävältä, jos ei ole liivejä, siksi niitä käytän :)
Tarkoitukseni oli vaan tuoda esiin, että jos jotakuta riipputissillistä häiritsee ajatus siitä, miltä näyttää ulospäin, liiveillä voi asian korjata/hämätä! Ja vaatteetkin istuvat hyvin.
t. 51 (olikohan se mun edellinen vastausnro...)
Olen hoikka ja pienirintainen, eikä koskaan ole käynyt mielessäkään ottaa silkioneja. Jos mies ehdottaisi sitä, olisi mies väärä minulle siinä mielessä. Ja en ottaisi, vaikka ilmaiseksi saisin.
Olen imettänyt 3 lasta, tärkein tehtävä on suoritettu rintojen osalta.
Olisi turhamaista ottaa keinotissit omien tilalle.
Aika monessa viestissä on lukenut, että rinnat ovat kadonneet laihdutuksen myötä. Kehon muokkaus on siis loputonta; ensin pitää laihtua, sitten korjata rintoja - mitä seuraavaksi.
Nainen voi näköjään fiksoitua vaikka minkä asian suhteen. Eikö elämässä ole muuta sisältöä kuin ulkonäkö.
Minulle on aivan sama, tuijotetaanko pieniä rintojani rannalla tai juhlissa. Oletan, että minussa on paljon tärkeämpää kiinnostavaa kuin rinnat.
Jotenkin säälittävää, ettei hyväksytä omaa kehoa sellaisenaan, vaan pitää muovata itseään jonkun kauneusihanteen mukaan.
Mutta, meitä on moneksi. Jos jollakin rintojen suurennus on elämää suurempi kysymys ja tulee onnelliseksi toimenpiteen myötä, niin toteuttakoon haaveensa.
Kirjoitin tämän siksi, kun halusin kertoa, että pienirintainenkin voi olla sinut itsensä kanssa.
Alue: Aihe vapaa
En koe alemmuutta, en PIDÄ näistä nykyisistä tisseistä. Sinä et tiedä mistä puhun, koska sanot, että tissisi eivät muuttuneet. Ei pienissä rinnoissa sinänsä ole mitään vikaa. Tai riippuvissakaan. Minä en pidä tapahtuneesta muutoksesta, se surettaa ja harmittaa. En koe olevani tämän näköinen!
Ja kuten monesti todettu, mieheni mielestä en tarvitse mitään kohentelua tai parantelua, mutta tämä asia ei liity lainkaan mieheeni tai muihin miehiin. Tämä liittyy MINUUN.
Mutta näyttää olevan niin, että samassa tilanteessa olevat ymmärtävät mistä puhun, muissa tilanteissa eivät niinkään. Huojentavaa tässä on se, että nämä ajatukset eivät näytä suoranaisesti kertovan siitä, että olen vinksahtanut vaan että on ihan normaalia kokea näin.
ap