Pakko valita toinen: lapsestasi tulee koulukiusaaja vai koulukiusattu?
Mä valitsisin että lapsestani tulis kiusaaja, niin kauheelta kun se kuullostaakin.
Kommentit (101)
Kiusaajien vanhemmat nostavat kädet pystyyn juuri tällä väittämällä. Parempi kiusaaja kuin kiusattu ja siksi asiaan ei tarvitse puuttua. Ja onhan siinä kiusaajassa varmaan jotain vikaakin.
Mieti ihan oikeasti. Kuka oikeasti haluaa lapsestaan vihatun. Kiusaajia vihataan ja kun joku heille kostaa, kaikki nauravat vain päälle ja taputtavat käsiään. Kukaan ei tule auttamaan.
Kiusaajia vihaavat kiusatut, ne myötäilijät ja jopa toiset kiusaajat. Mutta eniten heitä vihaavat kiusattujen lasten vanhemmat. Kaikki vain odottavat hetkeä, että sinun kiusaajalapsellesi pääsisi jollakin keinolla kostamaan.
että valitsisi lapselleen ennemmin kiusattuna olemisen kiusaajan roolin sijaan. En tosin usko että tosipaikan tullen monikaan tätä valintaa näin päin tekisi, vai miltäpä kuvittelette äidistä tuntuvan kun ekaluokkalainen tulee kysymään että "äiti mitä tarkoittaa abortoiminen?" "kun koulussa sanottiin että sut olis pitänyt abortoida kun oot niin helvetin ruma"..
että sut olisi pitänyt abortoida kun olet niin helvetin ruma.
No, kotoaanhan kiusaajat mallin saavat. Kiusaajalapsi on kotinsa käyntikortti.
että valitsisi lapselleen ennemmin kiusattuna olemisen kiusaajan roolin sijaan. En tosin usko että tosipaikan tullen monikaan tätä valintaa näin päin tekisi, vai miltäpä kuvittelette äidistä tuntuvan kun ekaluokkalainen tulee kysymään että "äiti mitä tarkoittaa abortoiminen?" "kun koulussa sanottiin että sut olis pitänyt abortoida kun oot niin helvetin ruma"..
että valitsisi lapselleen ennemmin kiusattuna olemisen kiusaajan roolin sijaan. En tosin usko että tosipaikan tullen monikaan tätä valintaa näin päin tekisi, vai miltäpä kuvittelette äidistä tuntuvan kun ekaluokkalainen tulee kysymään että "äiti mitä tarkoittaa abortoiminen?" "kun koulussa sanottiin että sut olis pitänyt abortoida kun oot niin helvetin ruma"..
Olisihan se kamalaa. Silti mieluummin niin, kuin että lapseni olisi se lapsi, joka siitä abortoinnista toiselle huutelisi.
Mua kiusattiin mm. 9-vuotiaana siitä, että luokanvalvojani muka raiskailisi minua. Välitunnit oli täynnä huutelua ja esityksiä joissa sitä kuvattiin, ja minulle toisteltiin iskulauseina muka omia "reaktioitani" opettajan tehdessä sitä ja tätä. Se oli äärimmäisen ahdistavaa. Näitä sain sitten ypöyksin kuunnella. Jos itkin, siitä se riemu vasta repesikin.
Ja silti valitsisin sen lapselleni mieluummin kuin sellaisen kiusaamiseen osallistumisen. Piste. Myötätunto on ihmisessä se kaikkein tärkein ominaisuus.
Tosin pahimmassa tapauksessa ottaisin lapsen pois koulusta, muuttaisin toisaalle tai opettaisin vaikka kotona. Hankkisin meille terapiaa ja kotieläimiä ihan sama mitä - millä nyt vaan eheyttävä vaikutus olisi. Vaikka päätyisin velkavankeuteen sitten lapsen tultua täysi-ikäiseksi.
39
Olen lapselle aina lohduttanut, että mitä noista luuseripaskoista muuta voi odottaa kun kotiolot on ihan perseetä ja äitinsä on leväperäinen huora ja isänsä juoppo ja perheissä on mielisairautta. Että eipä siltä voi muuta odottaa. Kun on lusikalla annettu niin ei voi kauhalla ammentaa.
Eipä ole sen jälkeen paljon välittänyt kiusaamisesta kun tietää kiusaajistaan hiukan enemmän.
yhden lapsen kohdalla ollut se tilanne että hän oli ensin kiusattu, sitten kiusaaja. Molemmista on päästy ohi ja eroon. Kiusattuna olemisesta se oli vaikeampaa, osin johtuen lapsen omasta melko temperamenttisesta luonteesta.
Kiusaajan osa loppui aika äkkiä vakavaan keskusteluun, koska takana oli omaa kokemusta kiusattuna olemisesta.
Tämän kokemuksen perusteella olisi aika mahdoton valintatilanne. Kiusaaja oli meillä niin pienen hetken ja selvittäminen oli helppoa. Asia tuli heti kotiin tietoon, koska kiusatun äiti soitti, ja siitä olen todella tyytyväinen. Itse samassa tilanteessa sain takaisin vastauksen että ne nyt vaan on poikien leikkejä, teki teidän poikakin sitä ja tätä. Niinhän hän teki, ärsytettynä ja yllytettynä. Luojan kiitos hän on siitä tasoittunut ja rauhoittunut.
Mutta takaisin asiaan. Silti PAKKOtilanteessa valitsisin kiusatun roolin. Koska jos pojasta nyt vielä tulee kiusaaja, on jotain pahasti pielessä, ja sitä en lapselleni halua.
niin en pystyisi antamaan lastani vapaaehtoiseksi kiusan kohteeksi, en ikinä. En tietenkään olisi ylpeä kiusaajalapsestani mutta nythän olikin kyseessä "pakko valita jompikumpi".
lapsensa olevan kiusaajia ja kiusatut useasti lapsensa olevan mieluummin kiusattuja.
olen entinen kiusattu enkä missään tapauksessa toivo sitä lapselleni..
kiusattu onkin vahvempi. Oma poikani hakkasi pitkäaikaisen kiusaajansa todella pahasti. Siitä alkoi kiusaajan alamäki, joka jatkuu nyt yläasteella. Kiusaajalla meni porukan taustatuki kun seisoi koulun pihalla kuset valuen housunlahjetta pitkin. Onkin yleinen naurunkohde nykyään.
niin en pystyisi antamaan lastani vapaaehtoiseksi kiusan kohteeksi, en ikinä. En tietenkään olisi ylpeä kiusaajalapsestani mutta nythän olikin kyseessä "pakko valita jompikumpi".
Sama kuin pitäisi valita, onko lapseni tappaja vai tapettu. Tappajana olisi sentään vielä henki.... Kamalaa sanoa näin, mutta mielummin näkisin lapseni vankilassa taposta kuin haudassa.
olisi saanut paapomista ja huomiota ja ymmärrystä. Nyt sai rehtorilta ehdotuksen vaihtaa koulua.
tosin koulun vaihtaminen on ihan hyvä ratkaisu. Toimi ainakin meillä. Saatiin aloittaa puhtaalta pöydältä ja uusia kivoja kavereita. Nyt yläkoulussa opiskelu sujuu ja yhteisvalinnoissa mietittiin vain mihin mennä, kun keskiarvo riittää jopa niihin kaikkein parhaimpiinkin lukioihin. Kiusaajista tuskin kukaan yltää lukioon ja ainkin viime viikolla bongasin muutaman tuolla metron kulmilla kaljoissa.
Mahtaa kiusaajan äiti olla ylpeä lapsestaan kun lapsesta on tullut naurunaihe ympäri maailmaa:D
http://www.stara.fi/2011/03/21/zangief-kid-en-ylireagoinut/
niin kyllä, valitsisin lapselleni mieluummin kiusaajana olemisen. Siihen olisi tosiaan helpompi puuttua ja katkaista se, kuin jos lapseni olisi itse koulukiusattu.
moni sanoi, että aivan oikein kun ampui kiusaajansa. Se sinun kiusaajalapsesi saattaa silti päästä hengestään.
http://www.stara.fi/2011/03/21/zangief-kid-en-ylireagoinut/
Sama kuin pitäisi valita, onko lapseni tappaja vai tapettu. Tappajana olisi sentään vielä henki.... Kamalaa sanoa näin, mutta mielummin näkisin lapseni vankilassa taposta kuin haudassa.
En olisi etukäteen ikinä uskonut näin monen valitsevan kiusaajana olemisen.
Vähän tää jo koettelee uskoa ihmiseen. Taidankin olla maailmankuvani kanssa enemmän yksin kuin oikein tajusinkaan.
mutta näköjään jotkut ovat valmiita heittämään lapsensa suoraan leijonille raadeltavaksi, koska siltähän se tuntuu kun viet oman lapsesi kouluun jos häntä siellä kiusataan.
kiusaajien vanhempien on turha odottaa, että heidän lapsensa selviävät kuin koira veräjästä. Yhä enemmän ja enemmän aletaan ottaa oman käden oikeus esille kun ei enää muu auta.
Kiusaajan äitinä minua hiukan pelottaisi.
voi kuule, ehkä enemmän väärässä et voisi olla.
mieluummin kiusattu. Minä nauran tällä hetkellä makeasti näille kiusaajille, kuten moni muukin.
Joku päivä se sinun kiusaajalapsesi makaa sammuneena maassa ja ohimennessään saattaa joku entinen kiusattu potkia sen siihen.
mutta näköjään jotkut ovat valmiita heittämään lapsensa suoraan leijonille raadeltavaksi, koska siltähän se tuntuu kun viet oman lapsesi kouluun jos häntä siellä kiusataan.
että valitsisi lapselleen ennemmin kiusattuna olemisen kiusaajan roolin sijaan. En tosin usko että tosipaikan tullen monikaan tätä valintaa näin päin tekisi, vai miltäpä kuvittelette äidistä tuntuvan kun ekaluokkalainen tulee kysymään että "äiti mitä tarkoittaa abortoiminen?" "kun koulussa sanottiin että sut olis pitänyt abortoida kun oot niin helvetin ruma"..