Miehelläni on toinen nainen, jota ei aio jättää, vaikka tietää että tiedän.

Että teillä on asiat sitten hyvin ja onnellista elämää, kun tai jos se toinen sattuu joskus kyllästyyn oloonsa? Mä luulen ettei teidän onni siitä ala, vaan mies hakee seuraavan hoidon. Kun mies on päässyt vieraan makuun, se ei opi ellei sitä opeteta. Miehelläsi ei ole mitään syytä olla sinulle uskollinen, eikä ajatella sinun tunteitasi. Hänen ei yksinkertaisesti tarvitse, vaan hän voi laittaa omat tarpeensa ykköseksi, ja antaa muiden kärsiä. Varsin itsekeskeinen mies, pistää sinua ihan sata-nolla.

Ja on mulla omakin elämä, paljonkin omaa elämää. Tämä on silti sellainen osa-alue, josta en näin vain helposti aio luovuttaa ja siirtyä "suosiolla syrjään".

ap

Mitä "rakkautta" sillä miehelläsi on muka sinua kohtaan kun mielummin paneskelee toisen naisen kanssa? Passaava vaimo kotona ja toinen nainen, jonka kanssa saa tehdä kaikkea hauskaa ja tuntea olevansa elossa. No, tuollainen on paratiisi joillekin luuserimiehille luuserivaimoineen. Hyvin sovitte yhteen! Tai siis kolmistaan! :D

tyytisi jakamaan miestäni. Toiseksi, mieheni ei kyllä käyttäytyisikään noin. Hän kunnioittaa minua, ja jos suhde ei pelaa, niin silloin suhde poikki. Miksi sinun muuten pitää olla parempi vaimo/äiti? Etkö muka ole?

Tarkoitin lähinnä sitä, etten laita hanskoja tiskiin, ala tuhertaa itkua täällä joka päivä ja käy miehen raiveleihin kiinni aina kun näen hänet, enkä aio kulkea masentuneena verkkareissa tukka paskaisena.

Pidän pakan kasassa, puran paineeni tarvittaessa juoksulenkeillä ja ystäville puhumalla.

Näin en anna miehelle helppoa tekosyytä lähteä, "hullun akan luota". Tajuatteko...

ap

Mitä tapahtui sille, että tahdotaan vaikeinakin aikoina?



MÄ AION YRITTÄÄ.



Itseni ja lasteni vuoksi. Meni sitten syteen tai saveen, eipähän tarvitse joskus katkerana ja katuvana miettiä, olisiko asiat kuitenkin toisin, jos olisin taistellut liittoni puolesta..



ap

Pidä huoli itsestäsi ja kodista. Piristä itseäsi kampauksella, kasvohoidoilla, uusilla vaatteilla. Sinä et ole tehnyt väärin tässä tilanteessa.

Hieno oivallus, ettet räyhää tai syytä miestä. Pysy tyynenä ja mukavana vaimona. Mieshän juuri odottaa käytöstä (ilkeä, syyttävä, katkera), joka oikeuttaa hänet pettämään edelleen ja tekemään lähdön helpoksi.



Mielettömän hyvä taktiikka, ap! Ihailen.



T Sama, joka kertoi ystävästään ja mies palasi takaisin

Mutta olen melko varma, että kukaan "toinen nainen" ei jaksa odottaa miesystävänsä jättävän vaimoaan montaa vuotta. Eiköhän se nainen viimeistään jossain vaiheessa tajua, ettei mies jätä vaimoaan, kun aikaa tarpeeksi kuluu eikä mies tee päätöstään. ap

Hmm.. jospa tämä toinen nainen onkin sellainen, joka ei haluakaan pullantuoksuista kotielämää miehesi kanssa, vaan on tyytyväinen siihen että on joku "vakkari" jonka kanssa ei tarvitse jakaa niitä pyykinpesuja ja muuta tylsää ja arkista. Katsos kun sellaisia naisiakin on jotka haluaa vaan rentoa yhdessäoloa eikä välttämättä sitä miestä nurkkiinsa vakituisesti luuhaamaan.

Pidä huoli itsestäsi ja kodista. Piristä itseäsi kampauksella, kasvohoidoilla, uusilla vaatteilla. Sinä et ole tehnyt väärin tässä tilanteessa.

Hieno oivallus, ettet räyhää tai syytä miestä. Pysy tyynenä ja mukavana vaimona. Mieshän juuri odottaa käytöstä (ilkeä, syyttävä, katkera), joka oikeuttaa hänet pettämään edelleen ja tekemään lähdön helpoksi.

Mielettömän hyvä taktiikka, ap! Ihailen.

T Sama, joka kertoi ystävästään ja mies palasi takaisin

ja sitten vaan toivon, että pääsen haluttuun lopputulokseen. Ja jos en, niin yrittänyt olen, kaikkeni, eikä siis tarvitse sitä joskus sitten pyöritellä ja mietiskellä "entä jos".

ap

pistä se ukko pihalle. Sinne vaan arkea viettämään ja lapset vuoro viikoin, johan haluaa kotiin takaisin, ennen juhannusta sanon minä.



Näin teki kaverin mies, kun kaveri otti duunikeikan jenkeistä ja lähti sinne 1,5 kuukaudeksi viime kesänä.



En tiedä, miksi otti miehen takaisin, mutta katuva tuo mies on ja tuskin toiste tekee ton. Kaveri näytti, että hänelläkin riittää vientiä ja mies oli mustasukkaisuudesta sairaana, miksi? Hänhän se alunperin hankki toisen naisen ja ystäväni päästi miehen menemään...



Routa porsaan kotiin ajaa :).

Ap. kuitenkin tietää, missä mennään.

Ymmärrän ap sinua. Minä olen miehelleni sanonut, että jos haluaa liittomme aikana käydä vieraissa, en aio heittää pihalle. Minulla on liian paljon pelissä tässä leikissä. Jos haluaa lähteä, sille en voi mitään. Mutta en aio heittää ulos, koska ongelma ei ole minun vaan miehen.

Monissa suhteissa miehellä on pitkäaikainen kakkossuhde ja vaimo ei saa ikinä tietää. Itsekin olen toisena naisena ollut ja katsonut sitä puolta. En kyllä halunnut sitä varattua miestä itselleni, mutta hauskaa sen kanssa oli.

Siksi en ole enää niin mustavalkoinen.

Ja on mulla omakin elämä, paljonkin omaa elämää. Tämä on silti sellainen osa-alue, josta en näin vain helposti aio luovuttaa ja siirtyä "suosiolla syrjään".

ap

Mitä "rakkautta" sillä miehelläsi on muka sinua kohtaan kun mielummin paneskelee toisen naisen kanssa? Passaava vaimo kotona ja toinen nainen, jonka kanssa saa tehdä kaikkea hauskaa ja tuntea olevansa elossa. No, tuollainen on paratiisi joillekin luuserimiehille luuserivaimoineen. Hyvin sovitte yhteen! Tai siis kolmistaan! :D

Mutta olen melko varma, että kukaan "toinen nainen" ei jaksa odottaa miesystävänsä jättävän vaimoaan montaa vuotta. Eiköhän se nainen viimeistään jossain vaiheessa tajua, ettei mies jätä vaimoaan, kun aikaa tarpeeksi kuluu eikä mies tee päätöstään. ap

Hmm.. jospa tämä toinen nainen onkin sellainen, joka ei haluakaan pullantuoksuista kotielämää miehesi kanssa, vaan on tyytyväinen siihen että on joku "vakkari" jonka kanssa ei tarvitse jakaa niitä pyykinpesuja ja muuta tylsää ja arkista. Katsos kun sellaisia naisiakin on jotka haluaa vaan rentoa yhdessäoloa eikä välttämättä sitä miestä nurkkiinsa vakituisesti luuhaamaan.

ja jos pidemmän päälle huomaa, ettei toinen naisensa haluakaan tuota enempää, hän itse tulee kiltisti häntä koipien välissä takaisin minun luokseni (ja vain minun luokseni). Olen tästä melko varma, mieheni tuntien. Ainahan voi tietysti käydä mitä vaan. Mutta katsotaan nyt tämä taktiikka läpi, "peli on vasta alussa".

ap

tyytisi jakamaan miestäni. Toiseksi, mieheni ei kyllä käyttäytyisikään noin. Hän kunnioittaa minua, ja jos suhde ei pelaa, niin silloin suhde poikki. Miksi sinun muuten pitää olla parempi vaimo/äiti? Etkö muka ole?

Tarkoitin lähinnä sitä, etten laita hanskoja tiskiin, ala tuhertaa itkua täällä joka päivä ja käy miehen raiveleihin kiinni aina kun näen hänet, enkä aio kulkea masentuneena verkkareissa tukka paskaisena.

Pidän pakan kasassa, puran paineeni tarvittaessa juoksulenkeillä ja ystäville puhumalla.

Näin en anna miehelle helppoa tekosyytä lähteä, "hullun akan luota". Tajuatteko...

ap

Siis käytännössä pakottaisin jättämään sen toisen naisen. Nythän olet käytännössä antanut luvan pettää, kun olet itse ilmoittanut miehelle, että hänelle ei siitä mitään seurauksia tule. Oletko kysynyt mieheltäsi, että jos hän joutuisi valitsemaan sinun tai hoitonsa välillä, kumman hän valitsisi? Jos kerran uskot valinnan kääntyvän sinuun, niin miksi odottaisit sitä, että miehesi hoito pakottaa tekemään valinnan, miksi et tee sitä itse. Jotkut miehet ovat pitäneet kahta naista rinnakkain jopa yli 10 vuotta, oletko oikeasti valmis riutumaan niin kauan, jos hoitokaan ei pakota miestäsi tekemään valintaa?

Itse jättäisin miehen ja voisin saada vielä toisen onnellisen elämän. Siinä sivussa säilyttäisin omissa ja muiden silmissä vielä jonkin arvokkuuden.

ja lapset ihmettelle, että mikä tätä meidän perhettä vaivaa

ei äiti, joka pitää perheen pystyssä.

ja lapsille on tärkeämpää ehjä perhe, kulissikin, kuin se, että isä jättää kokonaan.

jos ajattelen omaa elämääni juuri nyt, niin mulle riittäisi varmaankin vuosiksi sellainen mies joka "hoitelisi" mut aina silloin kun itselleni se sopii. Siis varattu mies, joka ei roiku niskassa kaiken aikaa ja jonka paskaisia kalsareita ja sukkia mun ei tartteis pestä. Mulla on ystäviä ja tuttavia, joiden kanssa voin jutella aina kun huvittaa, mulla on ihanat lapset joiden kanssa touhuan kaikenlaista, eli ainoastaan se vakipano ja satunnainen "tekninen apu" puuttuu. Voisin hyvin viihdyttää mukavaa miestä vapaaviikonloppuina, jos saisi siltä vähän huomiota, hyvää seksiä ja läheisyyttä sekä juuri apua kodin pienissä remppatöissä.



Eli ap; älä laske sen varaan että se tyttöystävä ei odota vuosikausia ukkoasi. Se voi hyvinkin odottaa - ja nauttii tästä tilanteesta ihan samaan tapaan kuin ukkosi. Jos vielä äijä antaa tyttöystävän suuntaan sellaista viestiä, että vaimo tietää muttei välitä (koska ei näytä niitä perinteisiä petetyn naisen juttuja), niin eihän sen hoidon tarttee edes potea huonoa omaatuntoa! Ukko voi selittää sille ihan mitä tahansa, vaikka että teillä on sellainen sopimus joka antaa molemmille luvan sivusuhteisiin.



Itse en katselisi mokomaa häntäheikkiä hetkeäkään, mutta kuten sanoin, ymmärrän ap:ta kuitenkin. Kyllähän sitä mielellään perheensä eteen vähän "taistelee" ja toisaalta moni ap:n tavoin toiminut nainen on tuolla tavalla saanut pidettyä perheensä kasassa (eräs ystäväni jopa on kuulemma entistä onnellisempi miehensä sivusuhteen jälkeen....).

palaa mustasukkainen mies vihasta kiehuen kotiin vaatimaan oikeuksiaan eli ehjää perhettä.



Miehet eivät kestä sitä, että vaimolla on toinen. Mutta mikään ei estä sinua edes leikkimästä tällä mahdollisuudella.

Onko miehesi keskustelevaa tyyppiä vai sellainen joka ei paljon puhu, eikä pussaa?



Itselläni oli tilanne, jossa en tiennys, mitä haluan, rakastin käytännössä kahta miestä monta vuotta ja molemmat halusivat minut, haluavat yhä, mutta pää meni itsellä niin sekaisin, että tuntui, että sydän on jakaantunut kahtia. Kun olin toisen kanssa, kaipasin toista aiva vaan. Miehet tosi erilaisia, toinen ei niin komea, mutta puhui ja pussasi, kun oma taas komea ja tuollainen, joka ei puhu, eikä pussaa.

Miehet tavallaan täydensivät toisiaan, olisin halunnut molemmista parhaat puolet, mutta sitten luovutin, kun en kyennyt täysillä rakastamaan kumpakaan, vaan juuri puoliksi. Siitä lähtien olen ollut yksin jo monta vuotta, vaikka nuo miehet vieläkin vonkaavat.

Ei ihan sama tilanne kuin teillä, mutta kerroinpahan omani.

niin kauan kun äiti voi hyvin.

Pahanolon purkautuessa ei kukaan voi hyvin henkisesti.

Tai miksi miehestä pitää taistella?



Jos mies ei laiminlyö perhettä, ei tuhlaa rahoja tähän toiseen naiseen ja viettää aikaansa lasten kanssa, niin miksi olisi pakko erota? Olennaista on se, että kiinnität miehen perheeseen, et itseesi, sillä naista voi aina vaihtaa, mutta kokonaista perhettä harvemmin.



Eli jatkakaa elämistä yhdessä tehkää matkoja, käykää mummolassa, olkaa yhdessä joulut ja juhannukset ja elä, kuin toista naista ei olisi. Sillä tavalla sitä ei ole ja miehelläkin salaisen suhteen viehätys katoaa. Ja kyllä se toinen nainen hiljalleen kyllästyy, kun ei saa miehestä edes puolikasta.

lapset kärsii kun äiti purkautuu ja masentuu ja kaikki menee päin persettä.



Minusta ap vaikuttaa tasapainoiselta ja tietää, mitä tekee. Enemmän tässä nyt on heikoilla mies ja toinen nainen.

Tai miksi miehestä pitää taistella?

Jos mies ei laiminlyö perhettä, ei tuhlaa rahoja tähän toiseen naiseen ja viettää aikaansa lasten kanssa, niin miksi olisi pakko erota? Olennaista on se, että kiinnität miehen perheeseen, et itseesi, sillä naista voi aina vaihtaa, mutta kokonaista perhettä harvemmin.

Eli jatkakaa elämistä yhdessä tehkää matkoja, käykää mummolassa, olkaa yhdessä joulut ja juhannukset ja elä, kuin toista naista ei olisi. Sillä tavalla sitä ei ole ja miehelläkin salaisen suhteen viehätys katoaa. Ja kyllä se toinen nainen hiljalleen kyllästyy, kun ei saa miehestä edes puolikasta.

ehkä se on sellainen "väsytystaktiikka-taistelu".

ap