Miehelläni on toinen nainen, jota ei aio jättää, vaikka tietää että tiedän.

Eikö AP:n asemassa olevaa pitäisi sitä paitsi psyykata vähäsen, ja kun asian sisältö oli aito, niin onko siitä haittaa jos kertoo että kuulostaa ihan hyvältä projektilta. Kunhan ei jää kärsimään jos näyttää että mies on lopulta parempi heittää pellolle.

Josko ap vaikka bongaisi tämän, minua kiinnoistaisi, miten on käynyt. :)

Ehdottomasti haluaisin tuollaisen vaimon, vaikka en häntä tietenkään pettäisi.

Just joo!!!

Miksi ei? Miksi pettäisin? Luonteelleni ei oikein sovi pettäminen, miksi pitäisi opetella?

Miksi sisukas ja neuvokkaan oloinen nainen voisi olla aivan loistava? Onko neuvoton, raivoava ja lannistuva jotenkin parempi?

Jos sut saan, niin IKINÄ en pettäisi, en edes muita vilkuilisi. Ja voi, me uskomme nuo kauniit sanat. Sitten kun se siippa unohtaa lupauksensa, meillä on jo yhteinen elämä, yhteiset lapset ja kaikki on liian tuskallista! Tällä sen perustelen!!!!!

[/quote]

Jos sut saan, niin IKINÄ en pettäisi, en edes muita vilkuilisi. Ja voi, me uskomme nuo kauniit sanat. Sitten kun se siippa unohtaa lupauksensa, meillä on jo yhteinen elämä, yhteiset lapset ja kaikki on liian tuskallista! Tällä sen perustelen!!!!!

[/quote]

Miesten vaan on niin helppoa lähteä suhteesta, unohtaa kaikki mitä on joskus luvannut ja aloittaa "puhtaalta pöydältä"= uusi elämä uuden hoidon kanssa.

että miten ap yksin pystyy suhdetta korjaamaan, jos mieheltä ei löydy siihen halua???

Onpas tullut kommentteja.

Suuri osa ei näköjään edelleenkään ymmärrä minua ja päätöstäni jatkaa ja "taistella". Mutta ei se mitään. Löytyi näköjään niitäkin, jotka ajattelevat samoin kuin minä.

Ja tuohon kysymykseen, olen melko varma, että kun miehen ihastus hiipuu, ja toisesta naisesta katoaa uutuudenviehätys, mieheltä alkaa löytyä haluja korjaamaan meidän suhdettamme.

Ja kuten olen jo aiemminkin sanonut, jos näin ei käy, niin olen ainakin yrittänyt. Minun ei tarvitse sitten jälkeenpäin syytellä itseäni, ja jahkailla mielessäni että olisiko perhe sittenkin saatu pidettyä koossa ja minun ja miehen välit selvitettyä ja saatua suhde uuteen nousuun.

ap

koko ajan kotona, tehnyt paljon lasten kanssa kaikenlaista, ja minullekin ollut ystävällinen ja huomaavainen.



Itse olen huomaavinani jonkinlaista "hyvittelyä", ihan kuin miestä vaivaisi syyllisyys.

Pidän sitä hyvänä merkkinä.



ap

minullekin ollut ystävällinen ja huomaavainen. Itse olen huomaavinani jonkinlaista "hyvittelyä", ihan kuin miestä vaivaisi syyllisyys. Pidän sitä hyvänä merkkinä. ap

Ihan oikeesti, siis riittää että mies on sulle "ystävällinen". "Hyvä merkki", joo-o. Kannattaisko riisua ne vaaleenpunaset lasit?

koska olen ollut siellä jo. Olin parikymppinen kun poikakaverillani oli pitkä vaihe, että hän ihastui toiseen tyttöön ja seurusteli sitten vuoron perään ja päällekkäin kummankin kanssa. Se oli tietysti vielä nuorten seurustelua, ei ollut lapsia tai taloja sotkemassa asioita lisää, mutta ne tunteet. Se repi mua hajalle todella pahasti.



Pääsin irti vasta kun tajusin, että minä en voi ketään työntää tai vetää olemaan minun kanssani uskollisessa parisuhteessa. Mielestäni päättämätön mies/nainen, joka roikottaa kahta kumppania epätietoisuudessa, on itsekäs ja kypsymätön. Päätin että minä en halua olla sellaisessa tilanteessa, joka vahingoittaa ja satuttaa minua jatkuvasti.

Nyt kuuluu ihan hyvää. Tai suunta ainakin on parempaan päin, siltä tuntuu.

Mies on tuntunut katuvaiselta ja olen huomannut että on jättänyt esim. vastaamatta tämän toisen naisen puheluihin, vaikka ennen huomasin, että kun puhelin soi, mies hiljensi sen ja lähti sen jälkeen "yllättäen" ulos tms. puhumaan naisensa kanssa. Luuli tietysti etten tajua, mutta tajusinhan minä.



Nyt on myöskin hiljentänyt puhelintaan, olen huomannut muutamia kertoja, mutta mies ei ole tehnyt elettäkään lähteäkseen jonnekin puhumaan, ainakaan saman päivän aikana.



Mies on myös tuntunut edelleen katuvalta, viettää nykyään enemmän aikaa kotona minun ja lasten kanssa. Vei minut yhtenä päivänä syömäänkin ja järjesti itse lapsille hoitajan siksi aikaa. "Ylityöt" (ja muilla tekosyillä kuitatut menot) ovat vähentyneet radikaalisti.



Minulla taistelutahtoa vielä riittää, hetkittäisiä masennuskohtauksia kyllä tulee, mutta koska tilanne näyttää paljon valoisammalta jo, se luo uskoa että on järkeä vielä yrittää!



Ja kuten jo aiemminkin olen sanonut, jos tämä ei sittenkään vie toivomaani suuntaan, niin olenpahan ainakin yrittänyt, eikä tarvitse jahkailla myöhemmin että olisiko sittenkin ollut toivoa.



ap

ei hän välttämättä 'roiku' miehessäsi. Hän ei luultavasti edes halua miestäsi kokonaan. Hänelle kelpaa satunnainen seksi ja seura. Voihan se olla, että miehesi roikkuu hänessä.

ei hän välttämättä 'roiku' miehessäsi. Hän ei luultavasti edes halua miestäsi kokonaan. Hänelle kelpaa satunnainen seksi ja seura. Voihan se olla, että miehesi roikkuu hänessä.

tosin kuten edelliseen kirjoitin, viime päivinä on näyttänyt siltä, että enemmänkin nainen roikkuu miehessäni kuin toisinpäin, esim. ne puhelut jotka mies on mykistänyt eikä ole kiirehtinyt takaisinsoittamisessa.

Mutta oli kummin vaan, se ei ole oleellista. Aion jatkaa parisuhteemme puolesta "taistelua" kummassakin tapauksessa.

ap

ns. taistelun arvoinen. Vaikuttaa siltä että ap ei paljoa keskustele miehensä kanssa kun tulee tänne purkamaan suhteensa älyttömiä käänteitä, tai sit tää on miehen provo. Ap:n tyylisesti kirjoittava mies on ollut täällä usein ennenkin...

Ymmärrän ajatuksenjuoksuasi, jos miehesi on niin erinomainen, että puolet, kolmasosa tai vaikka neljäsosa hänestä riittää sinulle, ja on parempi kuin yksi ihan kokonainen tavallinen mies.



Miehen olot muuttuvat nyt mukaviksi, kun vähintään kaksi naista kilpaa "yrittää olla entistä parempi" sille miehelle.



Älä unohda laittaa miehen likapyykkiä vuorollaan sen toisen naisen pestäväksi.

ns. taistelun arvoinen. Vaikuttaa siltä että ap ei paljoa keskustele miehensä kanssa kun tulee tänne purkamaan suhteensa älyttömiä käänteitä, tai sit tää on miehen provo. Ap:n tyylisesti kirjoittava mies on ollut täällä usein ennenkin...

esimerkiksi lapsistamme.. ja he merkkaavat minulle paljon. Pitäkää vanhanaikaisena tai mitä tahansa, mutta olen sitä mieltä, että ehjä perhe, ehjä koti, molemmat vanhemmat saman katon alla ja tästäkin kriisistä selviytyminen olisi varmasti hetkellisen "taistelun" arvoista.

Ja ihan nainen olen, vaikka sitä epäiletkin. (Ihmettelen kyllä miksi epäilet, vaikka kai se on niin harvinaista että joku ei heti eroakaan nykyaikana?)

Ja kyllä me miehen kanssa keskustellaan.

Nykyään jopa enemmän kuin ennen.

ap

Minun miehellä oli suhde toiseen naiseen 9 vuotta sitten ja sitä jatkui kolme vuotta ennen kuin mies jätti toisen naisen. Olin niin kuin sinä päättänyt etten jätä miestä ja rakastin ja lapset oli pieniä.



Meni 2 vuotta pettämisestä, jolloin luulin, että yritämme parantaa haavoja, mutta mies pettikin uudelleen. Tätä suhdetta jatkui noin 10 kuukautta, jonka jälkeen mies lopetti sen.



Seurauksena tästä helvetistä koko perhe meni rikki. Isompi lapsi muutti pois kotoa ja riitaantui isänsä kanssa niin ettei heillä ole ollut 2 vuoteen kontaktia, nuoremmalla lapsella on ongelmia. Itselläni itsekunnioitus on nollassa ja syön suruuni ja olen lihonut 20 kg ja kaikki eakkaus on hävinnyt. Asun toisessa huoneessa ja mies toisessa ja etsin omaa asnuntoa. Lapsen koulun takia en halua muuttaa kauas, mies ei suostu lähtemään kodista.



Eli kaikki meni paskaksi, eikä mikään ole palannut entiselleen. Joka päivä mennään vaan huonompaan suuntaan. mies on alkanut ällöttää myös fyysisesti enkä ole psytynyt enää koskemaan häneen, vaikka ennen suorastaan palvoin häntä.

Olin niin tuohduksissani.



Edellinen

Mten se oikein on? Oetteko asuneet monta vuotta kuitenkin vielä yhdessä? Miksi? Etkö ole pannut eroa vireille? Miksi et? Ja lapsenkin pidät vielä tuoolaisessa ilmapiirissä!!

On todellista rakkautta haluta taistella suhteen ja puolison takia. Pettäminen kuitenkin satuttaa sinua ja rikkoo suhdettanne. Korjaantumiseen on mahdollisuuksia jos sitä molemmat haluaa. Miehesi tavallaan kokeilee rajojaan kuin pikku-poika. Miten pitkälle voin mennä ja mitä kaikkea voin tehdä?



Älä pakkaa kamojasi ja lähde pois... siis jos olette naimisissa ja asunto yhteinen, niin ukko pihalle, ei hyysäystä ja paapomista. Ihastus pesköön pyykit ja huolehtikoon arjen. Valinta on tehtävä, jos valitsee toisen niin ukko lähtee. Se että joutuu pihalle ja tuollaista toimintaa ei suvaita laittaa ukon ajattelemaan. Kotiin saa tulla vain jos valitsee vaimonsa. Kerro että rakastat häntä ja olet valmis yrittämään hänen kanssaan eteenpäin, mutta vain jos hän lopettaa ulkopuoliset touhunsa...



Olen ehdottomasti sitämieltä että kannattaa yrittää, mutta ei suostua jakamaan miestä toisen kanssa. Laita mies selvittämään tunteensa ja asiansa, pitkittämällä asiaa asia vaan mutkistuu. Sinun ei tarvitse heittää ukkoa ulos pysyvästi... routa porsaan kotiin ajaa.



Minä en suostuisi elämään kolmiodraamassa, mutta yrittäisin antaa anteeksi ja jatkaa elämää eteenpäin miehen kanssa vasta kun hän ymmärtää miten upea vaimo hänellä on.



Voimia sinulle, vasta jälkikäteen huomaat miten kuluttavaa tuollainen on!

En minäkään ymmärtänyt ennenkuin ryhdyin katsomaan luonto-ohjelmia!! Ne on tosi avartavia. Sonni kuin sonni on ihan hullu testosteronissaan ja monet urokset tappaa pentuja päästäkseen pukille.



Tässä arvoitus: mikä se on semmonen jolla on kaksi putken pätkää ja toinen toimii aina?

Mies tulee järkiinsä ja palaa luoksesi. Kakkosnainen jää nuolemaan näppejään.