Tyylisuuntauksia blogi suljettu..kiitos vain!!

Mua huvittaa yksi seikka. Monet noista blogeista on alkujaan kotoisin nimenomaan tämän samaisen nettisaitin, eli Vauva.fi:n blogeista. Nyt kivenkovaan väittävät etteivät käy täällä ikinä ja että av-mammat on ihan kamalia mt-potilaita ja koulukiusaajia, joiden lapsista tulee sellaisia myös. :) Noin höpöjä puhuu vain ehta av-mamma, entinen tai nykyinen sellainen :D

taas olin se tollo, joka kirjoitti kadunnimen.

En edes asu pk-seudulla, en ole koskaan nähnyt kyseistä blogistia taikka häntä tunne.



Kadunnimen sain selville ihan googlesta googlettamalla lähiön ja yhden tiedon jonka blogista on saanut selville kaikki. Sattuipa niin, että netissä on myynnissä asunto samasta(tai samanlaisesta) talosta kuin mikä näkyy monessa blogin kuvissa, jossa kuvattu lapsia ulkona.



Tästä siis päättelin kadunnimen. En todellakaan edelleenkään tiedä onko tieto oikea vai ei.



Tyhmä mikä tyhmä, myönnän.



Niin ja painoin kyllä minuutin sisällä viestin lähettämisestä sitä ilmoita asiaton viesti- nappia, koska tajusin heti tyhmyyteni. Vauvapa ei sitä kuitenkaan poistanut.

Blogia en ole lukenut, enkä haukkumaketjua.

Kysynyt olen moneen kertaan, miksi äidit, jotka olette huolissanne blogistin lapsista, ette ole huolissanne sadoista muista perheistä, joista tehty kuvien ja koko nimien kera juttu lehtiin? Ja ovat käsitelleet arkojakin aiheita ja monia sairauksia jne? Miksi ette ole niistä huolissanne? Voisiko joku vastata?

Minulla ei ole omaa blogia, en ole edes facebookissa ja mitään en perheestäni itse laittaisi nettiin enkä lehtiin, MUTTA toivon, että joku kommentoisi viestiäni.

Voin yrittää lyhyesti kommentoida, vaikka en ole ottanut osaa alkuperäiseen ketjuun enkä tähänkään tätä aiemmin.

Näkisin yhtenä ongelmana tiedon yhdistettävyyden. Lehdessä artikkeli on yksi kokonaisuus, jonka sisältöön haastateltavat ovat voineet vaikuttaa ja rajata sen. Lehti katoaa aikanaan. Toki sen perusteella voidaan hakea tietoa perheestä, mutta se on hankalampaa.

Verkossa sen sijaan tieto säilyy välimuisteissa tai missä nyt säilyykään pitkän ajan. Blogisti pitää blogia ja todennäköisesti unohtaa ainakin osan siitä, mitä on aiemmin kirjoittanut. Häneltä saattaa hävitä kokonaiskäsitys kaikkien tekstiensä sisällöstä, koska blogit ovat niin pitkäikäisiä. Blogistista löytyy myös tietoa muualta. Hän on kommentoinut muiden kirjoituksia ja ne on helppo hakea vaikkapa Googlella nimimerkin perusteella. Muut henkilöt kommentoivat blogistin tekemisiä vaikkapa täällä av:llä. Blogistin nimimerkillä on saatavissa hänestä tietoa enemmän kuin vain se, mitä hän on omaan blogiinsa kirjoittanut.

Asia paisuu entisestään, kun joku blogisti alkaa myydä vaikka blogikirppiksellä tavaroitaan. Kuka hyvänsä saa hänen nimensä selville, kun vain tarjoutuu ostamaan jotain. Nimen avulla saa tietää osoitteen ja sen avulla samassa osoitteessa asuvien perheenjäsenten oikeat nimet.

Oikeilla nimillä voi hankkia lisää tietoa. Monet ovat mukana yhdistystoiminnassa, ja siitä löytyy tietoa heidän nimillään. Joillain on esim. LinkedInissä koulutus ja vanhoja työpaikkoja. Jollain voi olla Facebookissa avoin profiili tai ainakin on kommentoinut jotain julkista asiaa, mikä taas kertoo jotain. Kun näitä tietoja hakee perhenjäsenten nimillä, niin tietoa on todella paljon. Sitä on taatusti enemmän kuin mitä blogisti on alunperin kirjoittanut.

On sitten ihan eri asia, hakeeko kukaan tuota tietoa ja mitä sillä tekee, mutta itse en ainakaan haluaisi tuota mahdollisuutta kenellekään tarjota.

Blogien sisältöä on lehteen verrattuna helpompi käyttää muissa yhteyksissä, mikä on aika itsestäänselvää. Lisäksi sisällön saattaa hakukoneella löytää joku sellainen, jota sitä ei ehkä muuten löytäisi.

Vielä yksi asia on sitten se, että jonkun blogistin lapsi voi löytää blogin vanhempana. Jos blogisti on esimerkiksi kirjoittanut, että lapsi on vahinko, niin miltä se mahtaa lapsesta teini-ikäisenä tuntua. Että vanhemmat eivät halunneet lasta? Tai vanhempien mielestä perhe oli hyvä ennen lasta? Lapsi voi myös aikuisena päätyä rooliin, jossa tiedot lapsuudesta voivat olla kiusallisia. Niiden kaivaminen verkosta on taatusti helpomaa kuin lehdistä.

Olen kerran illanvietossa tavannut henkilön, jonka blogia luin säännöllisesti. Blogi kiinnosti minua käsitöiden takia, mutta blogisti kirjoitti myös elämästään. Tilanne oli kiusallinen. En siinä small talkin lomassa kehdannut kertoa, että tiedän hänen eronsa, sairautensa sairaalassa oloineen, suolentoimintansa, heikon taloudellisen tilanteen ja kinat naapurien kanssa. Henkilö olisi taatusti ollut vaivautunut, jos olisi tiennyt minun tietävän hänestä paljon, mutta hän ei tiennyt minusta muuta kuin nimen.

Kirjoitus on nopeasti kirjoitettu, sillä joudun lähtemään, mutta kysyjä toivoi, että joku kommentoi. Tekstini on kirjoitettu ihan yleisellä tasolla, eikä liity mihinkään tiettyyn blogiin tai edes lastenvaateblogeihin. Lopussa mainitun esimerkin blogistilla ei edes ole kotona asuvia lapsia.

Toivoisin tosiaan ihmisiltä hieman ajattelua noihin blogi-juttuihin, eli jos sellaista on pakko pitää, niin rajaisivat vain ystävilleen. Itse en ole koskaan tajunnut koko blogi-ideaa.

Mutta tuomitsen myös syvästi kaikenlaisen haukkumisen ja esim. nimitietojen julkaisun.

Toivonkin, että sekä blogistin haukkujat että blogistit ottaisivat tapauksesta opikseen.

Tuon surullisen kuuluisan ketjun alkuosa on edelleen netissä luettavissa, jos vaan hiukan googlen "välimuistissa"-toimintoa osaa käyttää. En tajua miksei ketjua poisteta jo kokonaan, kun ketjun loppuosakin on poistettu!?!



Luin ketjun alkuosan läpi ja kyllä siellä on muutama todella kamala kirjoitus. Pääasiassa se on aika tyhjänpäiväistä jorinaa eri blogien ärsyttävyydestä, mutta tämä yksi blogin pitäjä lapsineen saa aikamoista haukkumisia osakseen. Ketjussa on mukana myös asiallista ja tärkeää pohdintaa lasten yksityisyyden suojasta, mutta se jää aika pahasti tuon ilkeilyn varjoon.

Jarna, toivottavasti luet tätäkin ketjua ja huomaat, että kirjoittajat ovat opetuksensa saaneet. Yöunia jo menetetään oikean nimesi mainitsemisesta, joka kuitenki oli jo monella tedosa esim. huutiksen kautta.



Ne, ketkä sinua törkeimmin haukkuivat, ovat luultavasti tuttujasi, naapureitasi ym, koska kommentoivat hiusväriäsi ja rappukäytävääsi. Joten etköhän voisi asian selvittää heidän kanssaa ihan muuten , kuin työllistämällä poliisia tällä asialla?



Ja antaisit ilkeämielisille mutta viattomille sivullisille av-mammoille rauhan. He ovat varmasti läksynsä oppineet! Ettekö olekin?! Itse ainaki olen ja lopetan ihmisistä pahaa puhumisen tähän päivään (tai jo eiliseen). Pahoja ja ilkeitä ajatuksia on kaikilla, mutta vasta niiden julkilausuminen on oikeasti ilkeä ja paha teko.

Blogin pitäjät ovat narsistisia. He nauttivat kommenteista, he nauttivat huomiosta. Kun blogi joudutaan syystä tai toisesta sulkemaan, he jäävät vaille huomiota, jota he tarvitsevat tunteakseen itsensä eheäksi.

Voisin lyödä pääni pantiksi, että Jarna ei sulje blogiaan lopullisesti salasanan taakse. Ehei, hän tarvitsee näkyvyyttä ja hän on Olemassa bloginsa kautta. Kuka hän muuten on-vain yksi meistä, nobody joka shoppaa Lindexillä ja väsää linssikeittoa torstaisin.

Blogit kannustavat kerskakulutukseen ja luovat äideille tarpeita joita heillä ei edes olisi ilman lastenvaate-blogien seuraamista. Kuka myöntää klikanneensa nettikauppaan jonkun blogin vinkistä? Täysin ekologisesti kestämätöntä.

Hankkikaa elämä,blogistit!!

, ja joku tuolla edellisellä? sivulla kertoi, että pitäessään blogia ajatteli koko elämäsä sen kautta. Etää mitenköhän tämänkin perheeni jutun nyt laita esille nettiin, miten kirjoitan, millaisia kuvia ym.

Haluaa nähdä oman elämänsä ulkopuolelta, kuin kirjana tai elokuvana. Se tuo omaan elämään ekstrasisältöä, oma elämä näyttää hitusen hohdokkaammalta? Itselleni ainakin kävisi näin, jos bloggaisin. Ja itse asiassa tunnista tunteen jo lukiessa muiden blogeja: oma elämä tuntuu tylsemmältä, rumemmalta, arkisemmalta, kuin bloggajien, joiden elämä kuvien ja tekstien perusteella on tyylikästä ja kaunista ja vastoinkäymiset ja väsymyksen vain hauskoja ja ihmismäisiä lisiä ruusuisessa blogitekstissä. Mutta jos bloggaisin omasta elämästäni, saisin sen kuullostamaa ja näyttämään ihan yhtä ihanalta.

Blogit on viihdettä. Av on viihdettä. Erityylisille ihmisille vain. Tai kaksoispersoonan omaaville ; )

blogissa nimellä positiiviseen sävyyn ja täällä anonyyminä ei-aina-niin positiivisesti. Sillä se olen minä itse. Kehtaan sen tunnustaa enkä usko olevani ainoa=) Tosin mitään syytettä en pelkää en tässä ketjussa Jarnaa haukkunut. Mielipiteeni kyllä esitin.



Järkevää olisi että tällaisissa tilanteissa poliisitutkinta etenisi nopeasti, eihän ihmiset enää vuoden päästä muista mitä ovat kirjoittaneet. Ja minäkin mietin että jos joskus kutsun kuulusteluihin saisin niin millä kukaan todistaisi että minä olen viestin kirjoittanut. Meillä kulkee isojen lasten kavereita jatkuvasti ja kone on yläkerrassa kaikkien käytössä. Ja kukaan ei voi oelttaa että muistaisin kuka meillä on käynyt vuosi sitten tiettynä päivänä kello se ja se. Siis tarkoitan ettei sinua voi tuomita ellei pystytä aukottomasti osoittamaan että olet syyllistynyt rikokseen.

, joka toisti nimen, kun arvoitus olin julkaistu. Ja se oli tosiaan elämäni typerin teko, ainaki tällä hetkellä tuntuu siltä. En tosiaan tunne koko henkilöä, enkä häntä myöskään haukkunut. Arvostelin kyllä, mutta en törkein sanoin, ja sekin eri viestissä jo ennen nimiarvoistusta.

Joten onko oikein, että menetän yöuneni ja odotan täällä sydän pamppaillen, että milloin tulee kutsu kuulusteluun siitä hyvästä, että olen toistanut blogistin nimen keskustelupalstalla. Toistaminen oli kyllä aivoton teko, myönnän.

Ja sitähän tässä olen n. 100 kertaa kysynyt, että kumpi on rikollisempi, arvoituksen laatija vai nimen toistaja. Kumpi on siis nimen julkaisija??

Apua! :)

Anteeksi, että toistin nimesi, jos nyt sitä joku ei vielä ollut tajunnut arvoituksesta. Ja anteeksi, että aiemmissa viesteissä arvostelin blogisi valokuvien tasoa. Myöhemmin kyllä myös kehuin ja puolustin sinun lisäainetietoisuuttasi, jota joku piti ärsyttävänä.

Mutta olen tosiaan läksyni oppinut ja lopetan minäkin ilkeiden ajatusten ääneen sanomisen ja kirjoittamisen!

Anteeksi. Ihanaa kevättä kaikesta huolimatta. Toivottavasti oikea henkilö lukee tämän.

Tuli mieleen tällainen yksinkertainen ehdotus...



Mitäs jos te pahiten haukkuneet sekä nimen julkaisseet ottaisitte Jarnaan yhteyden ja pyytäisitte anteeksi. Saisitteko sitten yöunenne takaisin?

blogissa nimellä positiiviseen sävyyn ja täällä anonyyminä ei-aina-niin positiivisesti. Sillä se olen minä itse. Kehtaan sen tunnustaa enkä usko olevani ainoa=) Tosin mitään syytettä en pelkää en tässä ketjussa Jarnaa haukkunut. Mielipiteeni kyllä esitin.

Järkevää olisi että tällaisissa tilanteissa poliisitutkinta etenisi nopeasti, eihän ihmiset enää vuoden päästä muista mitä ovat kirjoittaneet. Ja minäkin mietin että jos joskus kutsun kuulusteluihin saisin niin millä kukaan todistaisi että minä olen viestin kirjoittanut. Meillä kulkee isojen lasten kavereita jatkuvasti ja kone on yläkerrassa kaikkien käytössä. Ja kukaan ei voi oelttaa että muistaisin kuka meillä on käynyt vuosi sitten tiettynä päivänä kello se ja se. Siis tarkoitan ettei sinua voi tuomita ellei pystytä aukottomasti osoittamaan että olet syyllistynyt rikokseen.

täällä ainakin yksi lisää ;)

blogissa nimellä positiiviseen sävyyn ja täällä anonyyminä ei-aina-niin positiivisesti. Sillä se olen minä itse. Kehtaan sen tunnustaa enkä usko olevani ainoa=) Tosin mitään syytettä en pelkää en tässä ketjussa Jarnaa haukkunut. Mielipiteeni kyllä esitin.

.

Ihanaa, että joku on aito eikä tekopyhä. Koska se mikä noissa blogeissä ja niiden kommettipalstoissa eniten ärsyttää on semmoinen tekopirteä lässytys, kun kaikki on aia niin ihanaa ja kaunista. Pikkusievää kieltä ja kohteliaisuushymyjä. Että minähän en ainakaan mitää av-palstoja lue, kun siellä on vaan pahantahtoisia ja kateellisia ihmisiä. Ja tosi kiva toi teidän uus vk-asu, iha teidän värinen, itse asiassa myös meidän värinen. Kuinkas monat vk.asua teillä täksi kaudeksi olikaan, mulla on hankittuna vasta kaks.

Mutta siis hatunnosto, kun myönnät inhimillisyytesi eli ilkeät ajatuksesi ja velä sen, että myös tuot ne täällä julki, vaikka blogeissa hymistelet ja myötäilet. Sellaisiahan me ihmiset ollaan. Mutta se on totta, että pahojen ajatusten ääneen lausuminen ei tee kenestäkään ainakaan parempaa ihmistä, vaan oikeasti huonomman. Mutta että blogisteilla eim olisi ollenkaan tätä huonoa piirrettä, vaan iha vaan tosi hyveellisiä ollaan ja aina vaa kauniisti puhutaan ja ajatellaan muista ihmisistä.

Mutta tosiaan upeeta kevättä kaikille!

, he hallitsevat elämänsä.



Tekevät kotiruokaa, laittavat reseptit esille, huoltavat lastensa vaatekaappia, ehtivät ja osaavat ottaa kauniita kuvia, jumppaavat ja laihtuvat, matkustelevat ulkomaille miehensä tai koko perheen kanssa (= rahaa, energiaa organisoida tavaroiden pakkaus...).



Olisinpa samanlainen.

Kävin lukemassa eräässä blogissa niitä( en tosiaan uskalla mainita missä), Ja siellä laitetaan ihmiset kahteen kastiin; blogistit ja av:lla kävijät,ja siellä kyllähaukutaan yleisesti KAIKKI av,lla kävijät hulluiksi. Kyllä minä koen olevani "hyvä ihminen",vaikka täällä palstalla käyn, ja jopa kirjoitin tuohon kohuttuun ketjuun yleisiä mielipiteitäni,( en syyllistynyt haukkumiseen). Menee aika mustavalkoiseksi koko tämä homma.

Kävin lukemassa. Melkoisen huvittavaa ja kaksinaismoralistista, että nämä bloggaajat asettuvat yhtenä rintamana tämän "sairaan/hullun/kamalan" Vauva lehden aihe vapaa -palstan yläpuolelle, vaikka iso osa lastenvaateblogeista on aloittanut bloginsa juuri täältä Vauva-lehden nettisaitin blogeissa. Aivan taatusti suuri osa näistä bloggaajista on itsekin "av-mammoja", entisiä/nykyisiä vaikkeivat sitä kehtaa/halua myöntää :)

[i Kävin lukemassa. Melkoisen huvittavaa ja kaksinaismoralistista, että nämä bloggaajat asettuvat yhtenä rintamana tämän "sairaan/hullun/kamalan" Vauva lehden aihe vapaa -palstan yläpuolelle, vaikka iso osa lastenvaateblogeista on aloittanut bloginsa juuri täältä Vauva-lehden nettisaitin blogeissa. Aivan taatusti suuri osa näistä bloggaajista on itsekin "av-mammoja", entisiä/nykyisiä vaikkeivat sitä kehtaa/halua myöntää :)

Pitäskö laittaa poliisitutkinta pystyyn?? :)

miten muutamissa blogeissa nyt puhistaan kiukusta ja säälitään, niitä jotka ko. keskustelussa joutuivat tulilinjalle. Tämä heille toki suotakoon ja totta onkin, että muutamat saivat enemmän kuin tarpeeksi osakseen. Av-palstalaiset leimataan hulluiksi; heillä ei ole kaikki muumit laaksossa ja terottimillekin olisi kuulemma tarvetta. Heitä blogisteja - jotka ovat vapaaehtoisesti ja tietoisesti blogiaan kirjoittaneet - ei saisi arvostella eikä blogiin ei saa kohdistaa kritiikkiä. Kaikenlainen arvostelu loukkaa suorastaan kunniaa. Mutta meitä av-palstalaisia - joiden joukossa suurin osa on ihan tavallisia ihmisiä - saa nimitellä tosiaan miksi tahansa. Kaksinaamaista ja samalla tavalla ilkeää sekin. Minä osallistuin ko. keskusteluun mutta en ole siellä ketään haukkunut, nimitellyt tai tehnyt muuta vastaavaa mutta olen muutamaan blogiin liittyen esittänyt oman mielipiteeni. Osa blogisteista on ymmärtänyt jättää ko. keskustelun ja siinä olleet (todennäköisesti pienen ryhmään/vain muutaman kirjoittajan) todella typerät ilkeilyt/henkilökohtaisuudet omaan arvoonsa ja minun silmissäni juuri he ovat myös säilyttäneet oman kunniansa, koska eivät ole alentuneet samaan.

asia kuin tuon ketjun ivaaminen ja nälviminen. Kyllähän terävää kritiikkiä saa antaa, mutta "lapset ovat ohuthiuksisia kierosilmiä" ei ole mielstäni kritiikkiä vaan pilkkaamista.

On ihan hienoa, jos pystyt pitämään pimeän puolesi kurissa irl ja päästelet höyryjä täällä. Ilkeys on ihmisele ominaista silloin, kun hänellä on itsellään paha olo. Silloin helpottaa kun aiheuttaa toiselle vielä pahemman olon. Kannattaa muistaa, että se ei kuitenkaan tuo helpotusta kuin hetkeksi. Mitä enemmän toisten päälle heittää kuraa, sen paskamaisemmaksi oma elämä muuttuu pitkällä aikavälillä. Vai onko kukaan koskaan nähnyt onnellisen oloista ihmistä, joka haukkuu muiden ihmisen lapsia ja elämää? Ei varmasti ole, sillä onnellisen ihmisen ei tarvitse tehdä niin, ei edes nimettömästi. Ei tarvitse päästellä höyryjä vain loukatakseen muita, stressin voi purkaa vaikka kuntosalilla. Ja blogissa voi kehua toisen lapsia ja elämää ihan tarkoituksella, koska tietää että siitä tulee toiselle hyvä mieli. Vaikea kyynikon uskoa, että sellaisiakin ihmisiä on joukossamme jotka haluvat että toiselle tulee hyvä mieli.

omantunnon tuskissaan. Sitä niittää mitä kylvää. Voi omalla kohdallaan miettiä, miltä tuntuisi jos omia lapsia haukuttaisiiin sumeilematta ja lopuksi vielä nimikin paljastettaisiin kaikelle kansalle. Luin tuota ketjua, ja kyllähän se kuulosti kieltämättä aika sairaalta. Aivan kuin koulukiusaamiselta, jokainen laittaa oikein parastaan millä eri tavalla kykenee ivaamaan bloginpitäjää ja hänen lapsiaan ja elämäänsä.

Eivät kaikki av-palstan kirjoittajat toidellakaan ole tuollaisia, siitä olen aivan varma. Täällä käy paljon sivistyneitä, fiksuja ihmisiä, olen huomannut sen saamissani kommenteissa jos olen pyytänyt neuvoa johonkin eivätkä he ikinä alentuisi tuollaisiin ketjuihin. Mutta vastapainoksi täällä käy myös joukko elämäänsä katkeroituneita ja pahantahtoisia ihmisiä, jotka nauttivat toisten haukkumisesta ja halventamisesta, kyllähän sen huomaa noista Satuhää-ketjuista yms. Hirveää tekstiä.Ja surullista on, että he kasvattavat lapsia. Ja hei, mistä kuvittele että ne koulukiusaajat tulevat? Ei kukaan sellaiseksi synny, kyllä he kotoaan mallin saavat. Ja malliesimerkki koulukiusaajien kasvattajista tuli esiin tuossa ketjussa. Säälittävää.

Ihmisissä on eri puolia. Ihminen, joka on elävässä elämässä kohtelias, huomioonottava, empaattinen ym., voi silti täällä illalla päästellä höyryjä ja antaa terävää kritiikkiä asiasta, joka ärsyttää. Ja tämä ihminen osaa myös kasvattaa lapsensa hyvin, koska ei tietenkään näytä lapsilleen tätä pimeään puoltaan.

Itse ainakin olen tällainen. Todellakin olen sanonut todella suorasti mielipiteeni esim. lastenvaateblogeista. Tosin en käytä rumaa kieltä, enkä suoraan hauku tai solvaa ketään, mutta ihan matalaksi saatan pistää jonkun bloggaajan tyylin tai Satuhäiden morsiamen. Ala-arvoista täälläkin, myönnän. Mutta irl ihmiset eivät ikinä sitä minusta arvaisi, eivätkä mukavista ja empaattisista lapsistanikaan, joille opetan tosi tiukasti, mikä on oikein ja mikä väärin, mitä toiselle ihmiselle saa tehdä ja sanoa, mitä ei.

Av-arvostelu on siis pimeä puoleni, josta en ole ylpeä, mutta joka silti aina sillon tällöin pääsee täällä valloilleen asiallisen keskusteluni ohessa.

Ja täällähän tuli jo paljastuksia jossa myönnettiin, että ensin nimimerkeillä blogeissa ihastellaan, mutta sitten tullaankin tänne palstalle haukkumaan blogien pitäjät anonyymisti.

Ilkeys on tuomittavaa, mutta ihmiselle ominaista. Tosin kaikista tulisi parempia ihmisiä, jos ne ilkeät ajatukset, joita varmasti kaikilla on, myös sokerimakeilla bloggajilla, jätettäisiin julkitulematta. Tähän koitan itse ainakin pyrkiä, mutta oma mieleni on heikko, ja helposti hyppään mukaan Satuhäät-tapaisiin ketjuihin.

Vai onko kukaan koskaan nähnyt onnellisen oloista ihmistä, joka haukkuu muiden ihmisen lapsia ja elämää? Ei varmasti ole, sillä onnellisen ihmisen ei tarvitse tehdä niin, ei edes nimettömästi. Ei tarvitse päästellä höyryjä vain loukatakseen muita, stressin voi purkaa vaikka kuntosalilla. Ja blogissa voi kehua toisen lapsia ja elämää ihan tarkoituksella, koska tietää että siitä tulee toiselle hyvä mieli. Vaikea kyynikon uskoa, että sellaisiakin ihmisiä on joukossamme jotka haluvat että toiselle tulee hyvä mieli.

LUE Kiillotan tässä minun ja muiden bloggaajien sädekehiä: *niuh niuh*.

Mitä tästä voimme oppia: kaikki bloggaajat ovat Onnellisia ihmisiä, jotka eivät ikinä, koskaan missään tilanteessa arvostele ketään, saati sitten juoruile. He ovat kaiken tällaisen epäinhimillisen toiminnan yläpuolella. Kaiken höyryn he päästävät kuntosalilla tai muiden terveellisten harrastusten parissa. ;)

On totta, että terävä kritiikki ja rumasti haukkuminen on aivan eri asia. Itse teen ensimmäistä, mutten koskaa alennu törkeään, rumaan kieleen, kirosanoihin ym. Niistä teen aina ilmoituksen asiattomana viestinä.



Kohuketjussa oli molempia.

Bloggaajissa on kaikenlaisia ihmisiä, ihan niin kuin kaikissa muissakin. Mutta siellä voi olla kas kummaa olla niitä onnellisiakin ihmisiä joiden päätehtävänä tässä elämässä ei ole ivata ja haukkua muita. Ja toden totta, kyllähän se kateutta herättää, niin kuin kommentistasi paistaa aika selvästi :)

Vai onko kukaan koskaan nähnyt onnellisen oloista ihmistä, joka haukkuu muiden ihmisen lapsia ja elämää? Ei varmasti ole, sillä onnellisen ihmisen ei tarvitse tehdä niin, ei edes nimettömästi. Ei tarvitse päästellä höyryjä vain loukatakseen muita, stressin voi purkaa vaikka kuntosalilla. Ja blogissa voi kehua toisen lapsia ja elämää ihan tarkoituksella, koska tietää että siitä tulee toiselle hyvä mieli. Vaikea kyynikon uskoa, että sellaisiakin ihmisiä on joukossamme jotka haluvat että toiselle tulee hyvä mieli.

LUE Kiillotan tässä minun ja muiden bloggaajien sädekehiä: *niuh niuh*.

Mitä tästä voimme oppia: kaikki bloggaajat ovat Onnellisia ihmisiä, jotka eivät ikinä, koskaan missään tilanteessa arvostele ketään, saati sitten juoruile. He ovat kaiken tällaisen epäinhimillisen toiminnan yläpuolella. Kaiken höyryn he päästävät kuntosalilla tai muiden terveellisten harrastusten parissa. ;)

Oih ja voih, kukahan se täällä yleistää? Bloggaajissa on kaikenlaisia ihmisiä, ihan niin kuin kaikissa muissakin. Mutta siellä voi olla kas kummaa olla niitä onnellisiakin ihmisiä joiden päätehtävänä tässä elämässä ei ole ivata ja haukkua muita. Ja toden totta, kyllähän se kateutta herättää, niin kuin kommentistasi paistaa aika selvästi :)

Yllättävää, otit kateuskortin esiin. :D Ettekö te bloggaajat mitään muuta keksi? No ette tietenkään. Se on kertakaikkiaan liian vaikea käsittää, että monien mielestä elämäntapanne ei ole millään muotoa tavoiteltava, saati sitten kateutta herättävä, vaan lähinnä HÄMMENTÄVÄ.

278:

""Kiinnostunut" ei ole asianosainen

, vaan oikeasti vaan kiinnostunut tästä tapauksesta + koko ilmiöstä ( blogit, julkisuus, nettikirjottelu, mielipiteet, arvostelut, loukkaukset ym. ym.) Ja kun ammattini pulolesta en ole asiantuntija, niin en tiedä prosessista ja asian vakavuuden tasosta mitään. Ja siksi laitoin noita esimerkkejä (muistan ne hyvin, luin ketjua monta kertaa), kun tosiaan kiinnostaa, miten syyttäjä tuollaisiin suhtautuu."

279:

"Esim tuo juuri oikeudellisena kysymyksenä kiinnostaa

, että onko kumpikin nimen kirjoittaja syyllinen? Sekä esim. 1 että esim. 2? Vai vain toinen heistä? Kumpi?

Entä epämääräinen osoitetieto?

Entä idiootiksi haukkuminen? Ja vaikuttaako tähän, onko haukuttu ennen vai jälkeen nimen julkaisua?"

318:

"Ei se unohdu niiltä

, jotka mahdollisesti saa kutsun kuulusteluun sanottuaan bloggaajaa idiootiksi tai mainittuaan häne nimensä (ilman haukkumista).

Kuinka kauan menee ennen kuin poliisi ottaa tällaisen asian tutkintaan?

Ja syyttäjävaihetta en pelkää, koska itse en ainakaan ole sanonut mtään, mirtä syyttäjä voisi pitää syytöksen tai tuomion arvoisena, luultavasti vaan naureskelee rikosilmoituksen tekijälle. Mutta ei sinne kuulusteluihinkaan ole kovin kiva joutua tällaisesta asiasta. Ja kauanko tässä nyt sitte pitää odottaa, kk, puoli vuotta, vuosi?

Olen läksyni oppinut ja koitan pitää suuta soukemmalla, etten niin herkästi arvostelisi muita ihmisiä. Törkeää kieltä en ole koskaan käyttänyt, en sinäkään ketjussa, mutta arvostelua kyllä olen harrastanut."

336:

"Minä olin se typeristä typerin

, joka toisti nimen, kun arvoitus olin julkaistu. Ja se oli tosiaan elämäni typerin teko, ainaki tällä hetkellä tuntuu siltä. En tosiaan tunne koko henkilöä, enkä häntä myöskään haukkunut. Arvostelin kyllä, mutta en törkein sanoin, ja sekin eri viestissä jo ennen nimiarvoistusta.

Joten onko oikein, että menetän yöuneni ja odotan täällä sydän pamppaillen, että milloin tulee kutsu kuulusteluun siitä hyvästä, että olen toistanut blogistin nimen keskustelupalstalla. Toistaminen oli kyllä aivoton teko, myönnän.

Ja sitähän tässä olen n. 100 kertaa kysynyt, että kumpi on rikollisempi, arvoituksen laatija vai nimen toistaja. Kumpi on siis nimen julkaisija??

Apua! :)"

Ja lisäksi useita muita viestejä, jotka tosiaan ovat todella helposti muista erottuvia...? Tunnistettavuudessa ei ole kyse mistään kolmesta pisteestä ja hymiöstä. Jotenkin en jaksa uskoa, että tässä ketjussa olisi kaksi kirjoittajaa, jotka molemmat tekevät toistuvasti noin silmiinpistävän virheen viestejä kirjoitaessaan.

Erityisesti nuo viestit 278 ja 279 ovat juuri sitä lainopillisessa mielessä kiinnostuneen esittämistä ("kiinnostunut tapauksesta + ilmiöstä", "oikeudellisena kysymyksenä kiinnostaa").

Minä olen se, joka monta kertaa kysyi, että kumpi on rikollisempaa, arvoitus vai nimen toistaminen, koska olin ihan paniikissa. Ja sitten lopulta tunnustin, että minä olin se nimen toistaja. En ole esittänyt lainopillisessa mielessä kiinnostunutta ym. Tiedän kyllä mitä viestejä tarkoitat tuolat aiemmilta svuilta. Enkä ole kirjoittanut tuota ylempää, vaikka siinäkin on kolme pistettä ja sellainen hymiö, jonka itsekin teen, jos hymiön teen... :) En ole käynyt lukemassa blogeja, koska minuakin ärsytää niiden imelyys.

Oih ja voih, kukahan se täällä yleistää? Bloggaajissa on kaikenlaisia ihmisiä, ihan niin kuin kaikissa muissakin. Mutta siellä voi olla kas kummaa olla niitä onnellisiakin ihmisiä joiden päätehtävänä tässä elämässä ei ole ivata ja haukkua muita. Ja toden totta, kyllähän se kateutta herättää, niin kuin kommentistasi paistaa aika selvästi :)

Yllättävää, otit kateuskortin esiin. :D Ettekö te bloggaajat mitään muuta keksi? No ette tietenkään. Se on kertakaikkiaan liian vaikea käsittää, että monien mielestä elämäntapanne ei ole millään muotoa tavoiteltava, saati sitten kateutta herättävä, vaan lähinnä HÄMMENTÄVÄ.

ihmisille, jotka elävät aivan tavallista elämää?

Ei täällä Suomessa ole kyllä yhtään sellaista "megajulkkista", kenen elämää kadehtisin. Tiedoksi vaan teille blogistit!

Ehkä jos voisin, haluaisin olla Jennifer Anistonin kropassa, ja elää Oprahin rahoilla jossain Kalifornian rannikolla miljoonatalossa Daniel Graigin kanssa...ah!

Aii niin, mut sinnekin voi tulla maanjäristys, täytyy harkita haluanko edes kadehtia heitä...