Äiti ihmiset! Omistatteko tatuointeja?
Kommentit (32)
Mielestäni ne ovat todella mauttomia.
Ruumiini kuuluu Jumalalle, ei itselleni, ruumiini on Pyhän Hengen temppeli. siksi en voi enkä halua ottaa ihooni mitään pysyviä kuvia.
ja menet taivaaseen nauttimaan muiden tatuoimattomien ihmisten seuraan (tatuoiduthan menevät helvettiin hiiliä lapioimaan). Linnut laulavat, kaikki hymyilevät ja Jeesus rokkaa. Ihanaa.
Mielestäni ne ovat todella mauttomia.
vasenmman käden kyynärvarresta, pääkallo ja käärme. Tiedän, että tätä tatuointia ei monellakaan ole.
Tarkoituksena olisi ottaa keväällä toinen tatuointi. Oletettavasti otan lepakon siivet selkään. Sopii omaan tyyliini =)
Kuutti.. ;)
Itselläni on jotain parisenkymmentä noita. Yksi mainittakoon, vasemmassa kädessä on pimeän piirto. (kallo ja käärme xDD, kyllä Harry Potterista)
<a href="http://fi.wiktionary.org/wiki/mauton" alt="http://fi.wiktionary.org/wiki/mauton">http://fi.wiktionary.org/wiki/mauton</a>
Oletko sinä kuullut huumorista?
Etsi itse. XD
vasemman lapaluun paikkeilla on yks, lisää ois tarkotus ottaa, kunhan lopetan imettämisen.. :)
Olen tuleva äiti ja mulla on kolme. En kuvaile.
olohuoneessa.
omistan myös osakkeita.
oikeassa kädessä kämmenselästä kyynärpäähän saakka ja oikeassa pohkeessa , vasemmassa sääressä nilkasta polveen, olkavarteen tulossa, en kuvaile tarkemmin
Tulee aina rikolliset mieleen! Haluan olla puhdas!
pari kappaletta. Toinen oikeassa olkavarressa ja toinen vasemmassa rinnassa. Molemmat kiinalaisia merkkejä. Käsivarren kinkki tarkoittaa kaksosia. Otimme kaksossiskoni kanssa aikanaan samanlaiset tatuoinnit, ja nyt olen itse kaksosten äiti, joten mikäs sen passelimpaa. Kolmatta suunnittelen myös (siis tatuointia, en lasta :D)
Tulee aina rikolliset mieleen! Haluan olla puhdas!
Nimittäin sinun asenteesi oli hyvin yleinen Suomessa vielä 80-luvulla, mutta 90 -luvulla tatskoista tuli erittäin suuri muotivillitys. Ei mitään tekemistä enää rikollisuuden kanssa.
Yksi navan alapuolella, yksi rinnalla (nämä pieniä), yksi selässä. Selkään otin naimisiin mennessä ja sitä on tarkotus jatkaa muksujen mukaan eli nyt olis yks piikissä mikä pitäis mennä laitattaan kun ehtii... Nimiä en laita mutta päivämäärät (vihkipvm ja lasten syntymäpvm).
Lävistyksiä en taida laittaa enää takaisin. Kielestä otin pois kun se alkoi olla haitaksi töissä (asiakkaat tuijottivat sitä) ja koin että se on jo aikansa ollut. Pari muuta sai väistyä muksun myötä. Nykyään en osaa pitää tavallisiakaan koruja kun muksu roikkuu niissä...
omista ainoatakaan. En pidä niistä.
Isäni työskenteli merillä yli 40 vuotta, eikä hänelläkään ole yhtään tatuointia. Hänkään ei pidä niistä :)
Henkilöllisyyden siis. Mutta sen verta voin paljastaa, että liittyvät intiaaneihin ja kantriin ja 911 jne. Molemmissa olkapäissä sekä toisessa nilkassa. Olen nuo itse suunnitellut.
Ja lisää on tulossa, jahka ehdin käydä ne otattamassa, piirustukset on jo tehty (olen suunnitellut nuo aikaisemmatkin itse).
Nuo uudet ovat:
Feenix lintu (luultavasti lapaluuhun)
Inkkari päälikkö (luultavasti toinen nilkka)
Kelttiläinen solmu ja elämän puu (luultavasti lapaluu)
Karhun jälki + koiran tassun jälki (en tiedä mihin laitan tämän)
Ankh risti (sama juttu tässä, en tiedä vielä mihin).
Eikä tulisi mieleenikään niitä hankkia.
Lävistyksiä on ollut paljonkin mutta ne saa/sai onneksi pois.
Harkitsin pitkään olkavarsitatuointia silloin 90-luvun puolella kun tatskoista tuli muotia. Mutta sitten mieleeni tuli seuraava skenaario:
Olen 50-vuotias, on kuuma kesäpäivä, lapseni (tuolloin vain mielikuvituksessa, nykyään todellinen) pääsee ripille ja haluan tuossa helteessä olla vaikkapa kotelomekko päällä.
Se tribaalitatuointi tai mikä tahansa lisko-/ruusu-/lapsen nimi-/päivämäärä-/horoskooppi/-whatever -hässäkkä siinä jo ihan vaan vanhenemisen lakien mukaisesti rupsahtaneessa käsivarressa ei ehkä enää tunnu niin hyvältä ajatukselta kuin silloin parikymppisenä jolloin se olisi ollut siistiä.
Läväreitä on mulla siellä sun täällä vieläkin mut ne saa onneksi pois jos ja kun niin joskus haluan. Paria kaveria seurannut kun ne koittaa kalliisti laserilla tatskoja poistaa niin kiitän luojaani että en ole moista ikinä hankkinut.
Eikä tulisi mieleenikään niitä hankkia.
Lävistyksiä on ollut paljonkin mutta ne saa/sai onneksi pois.
Harkitsin pitkään olkavarsitatuointia silloin 90-luvun puolella kun tatskoista tuli muotia. Mutta sitten mieleeni tuli seuraava skenaario:
Olen 50-vuotias, on kuuma kesäpäivä, lapseni (tuolloin vain mielikuvituksessa, nykyään todellinen) pääsee ripille ja haluan tuossa helteessä olla vaikkapa kotelomekko päällä.
Se tribaalitatuointi tai mikä tahansa lisko-/ruusu-/lapsen nimi-/päivämäärä-/horoskooppi/-whatever -hässäkkä siinä jo ihan vaan vanhenemisen lakien mukaisesti rupsahtaneessa käsivarressa ei ehkä enää tunnu niin hyvältä ajatukselta kuin silloin parikymppisenä jolloin se olisi ollut siistiä.
Lapsiini liittyvä lavassa ja nilkassa