voiko lapset harrastaa liikaa?! mitä ihmettä?
Kerroin lapsistamme ja heidän harrastuksistaan uusille ystävilleni perheryhmästä (perhekahvila), niin sain useammalta äidiltä kauhisteluja, että on liikaa harrastuksia ja meidän aikuisten aikaa menee ihan liikaa. En ollut aikaisemmin edes ajatellut, että asia olisi niinkin. Mitä mieltä olette? tässä perheemme ja ohjatut harrastukset/vko:
poika, 8v: 1x partio, 1x sellotunti, 3x voimistelu
tyttö, 7v: 1x ratsastus, 3x voimistelu, 1x tanssi
poika, 5v: 1xvoimistelu, 1xperhejumppa, 2xkerho, 1x muskari
tyttö, kohta 3v: 1xperhejumppa, 1xperheuinti, 1x muskari
tyttö, 6kk: 1x perheuinti, 1xmuskari
Perheenä käymme uimassa ja laskettelemassa (no, nuorimmat eivät vielä). Kaksi vanhinta lasta ovat koulussa, muut kotihoidossa. Osaan harrastuksista lapset menevät itse, osaan on kimppakyytejä, osa samoista harrastuksista on peräjälkeen/samaan aikaan.
Itsestä tuntuu, että ei meillä mitään niska limassa lasten roudausta ole. Elämä tuntuu rennolta ja leppoisalta, lapsiluku on nyt täynnä ja nautimme elämästä.
Kommentit (67)
Missä välissä ne vilkkaat lapset oppivat rauhoittumaan ja keskittymään, jos koko elämä on pelkkää juoksemista harrastuksesta toiseen? Koulusta äkkiä kotiin, välipala auton takapenkillä, harrastusta harrastuksen perään ja illalla myöhään kotiin, iltapalaa ja sitten pitäisi ylikierroksilla pörräävän lapsen osata rauhoittua nukkumaan.
Mä seuraan tuttavapiirissä juuri tällaista tapausta: Lapsesta on sekä eskarissa että koulussa todettu, että suuria keskittymisvaikeuksia on. Pienellä ekaluokkalaisella on kolme urheiluharrastusta, joista on useammat treenit per viikko. Sitten päätettiin keksiä jotain vastapainoa, ja lapsi ilmoitettiin kuoroon, mikä voisikin olla kivaa, kevyttä vaihtelua, mutta kun kyseinen kuoro on Cantores Minores, voi jokainen varmaan kuvitella, miten rentouttavaa se on. Yhtään iltaa viikossa ei olla kotona rauhassa perheen kesken. Ja sitten kummastellaan, miten koulusta tulee niin huonoa palautetta. Antaisitte nyt herrantähden sen lapsenne olla lapsi!!
niille eniten harrastuksiin hinkuville, vilkkaille lapsille olisi tärkeämpää opettelu rauhoittummaan ja keskittymään , ainakin koulua ajatellen, ujoimmille pieni rohkaisu saattaa olla paikallaankin.
liikaa virikkeitä on aina paha, jopa vanhemmille.
kerhojen perusteella. Eli jos siis lasket kerhokäynnit harrastuksiksi, niin ok. Jos sen sijaan ovat päivähoidossa ja nuo kerhot ovat päivähoidon lisäksi, se kuulostaa hurjalta.
7v:n ja 8v:n osalta sanoisin, että 5x viikossa ohjattua harrastusta on todellakin liikaa. ehtivätkö lapset ollenkaan vain olla ja leikkiä kavereiden ja oman perheen kanssa?
Meillä on 10-vuotias lapsi, jolle koulu on aina ollut helppoa. Tämä 4. luokka oli ensimmäistä kertaa haastava, eli joutui oikeasti lukemaan kokeisiin ja tekemään töitä läksyjen kanssa. Koulu on aika merkittävä osa lapsen päivää, joten kannattaa olla tarkkana lapsen koulussa viihtymisen ja harrastusten yhdistämisen kanssa. Samoin kaverit ovat tärkeitä, siis rento yhdessäolo kavereiden kanssa. 8-vuotiaanne taitaa olla siinä rajalla, että kauanko voi tuollaista settiä vetää. Ehkä joku jaksaa harrastaa 5 kertaa viikossa ja hoitaa koulun ja kaverielämän ja perhe-elämän, mutta tuskin kaikki lapsenne ovat sellaisia ihmekoneita.
Eli olkaa tarkkoina, kuunnelkaa, miettikää. Pohtikaa, ovatko lapset oikeasti kaikessa sydämellään mukana, vain menevätkö vain koska haluavat olla kuin isosisko tai koska yrittävät miellyttää teitä.
mammojen, jotka eivät viitsi viedä lapsiaan mihinkään, yksikin kerta viikossa on liikaa...
Tuossa iässä ei harrastuksia ole liikaa jos niistä todella tykkää mutta muutaman vuoden päästä pojallasi saattaa olla edessä se aika, että harrastuksia on liikaa. Sukulaisperheessäni on lapsilla ollut monta harrastusta ja koulun jälkeen on menty aina johonkin harrastukseen ja joinain iltoina on ollut useampiakin. Oli kuvataidekerhoa, partiota, kokkikerhoa, viulun soittoa, viulun teoriaa, pianoa. Kaikki yhdellä lapsella. Neljännellä luokalla lapsi otti ylimääräisen kielen ja oireilu liiallisesta touhuamisesta alkoi näkyä. Koulun jälkeen mentiin harrastuksiin, sitten läksyt ja nukkumaan. Milloinkaan ei ollut aikaa mennä kaverille kylään tai leikkiä sisarusten kanssa. Taisi kulua melkein vuosi kunnes vanhemmat tajusivat, että harrastuksia todellakin oli liikaa ja, ettei harrastuksissa juokseminen korvannut sitä omaa aikaa, kun ei tarvinnut tehdä mitään. Nyt harrastuksia on karsittu reilulla kädellä, tyttö taitaa harrastaa tällä hetkellä vain luistelua ja viulun soittoa, muut on jäänyt kotona tehtäviksi silloin kun huvittaa jutuiksi. Voin sanoa, että tyttö on nyt paljon rennompi ja ilmeisesti vanhemmatkin oppivat jotain sillä pikkusisaruksilla harrastuksia on vain muutama. Vanhemmista kuskaaminen ei saata tuntua rankalta mutta täytyy aina muistaa lapsen kanta.
Harrastuksissa on kivaa ja olisi kiva harrastaa vaikka mitä mutta jos harrastaminen muuttuu pakkopullaksi on syytä lopettaa. Aina lapsi ei edes osaa sanoa itse, että nyt menee liian kovaa. Vanhempien tehtävänä on huomata se ja laittaa stoppi. Katselkaa siis rauhassa ja reagoikaa jos alkaa näkyä merkkejä loppuun palamisesta mutta siihen mennessä harrastakaa sydämenne kyllyydestä ja nauttikaa :)
Syynä siis siskoni ja minun harrastukset.
Meillä myös lajeina on ollut voimistelu, baletti ja soitto. Tämän lisäksi vielä muuta urheilua (mm. hiihto ei-ohjatusti, laskettelua, uintia, tennistä), kuoroa, teoriaa jne.
SILTI muista lapsuuteni rauhallisena aikana, jolloin ehti leikkiä ja tehdä vaikka mitä. Kuitenkin kaikissa ohjatuissa treeneissä on kesätauot, ja koulupäivät ala-asteella ovat lyhyitä.
Kaikkiin harrastuksiin menimme vapaaehtoisesti ja vanhempamme meitä kuljettivat, jos tarvetta.
Omat lapsemme ovat vielä pieniä, mutta muskari, vauvauinti ja tanssi löytyy listalta. Uskoisin, että osa perheistä on vaan aktiivisempia kuin toiset. Meillä myös vanhemmat harrastavat ja kouluttavat/ohjaajavat toisia harrastajia.
Itse pidän eka-tokaluokkalaisille maksimina 2-3 harrastuskertaa viikossa (+päälle mahd. tuleva kotiharjoittelu). Näin jää tarpeeksi rauhallista aikaa läksyille, perheen yhdessäololle sekä sille niin tärkeälle vapaalle leikille ja luovuudelle.
no, itse ajattelen niin, että vaikka harrastukset ovat ohjattuja, niin lähinnä koululaisten voimistelu (ovat jonkinlaisessa jatko/kilparyhmiin valmistavissa ryhmissä) on sellaista aikaavievää ns perinteistä harrastamista, koska harjoitukset ovat pidempiä ja harjoituspaikkaan pitää vielä ainakin viedä (reilu 4km matka). Onneksi meillä on kimppakyytisysteemi muiden vanhempien kanssa. Partio on iltapäivällä ihan koulun lähellä ja sellonsoittotunti kestää 30min. Toki harjoittelee kotona, mutta koska isä myös soittaa, se on myös sellaista kahdenkeskistä Isä-aikaa.
7-vuotiaalla tytölläni on siis viikossa 7h harrastusliikuntaa + 2h koulussa. Sen lisäksi siis pitäisi omaehtoisesti liikkua 11h, jotta suositeltu 20h tulee täyteen. Sehän täyttyy helposti kun peuhaa kavereiden kanssa, johon siis on kyllä riitäävästi aikaa joka päivä.
Alle kouluikäisten harrastukset ovat lähinnä tapa nähdä muita lapsia ja/tai tehdä perheenä jotain hauskaa, kotona kun ollaan muun aikaa. Isä käy siis 3- ja 5-vuotiaiden kanssa perhejumpassa yhdessä, äiti (vauvan- ja) 3-vuotiaan kanssa muskarissa samalla kun 5-vuotiaalla on oma kerho ilman vanhempaa.
Kai muillakin lapsilla on harrastuksia? vai korostuuko meidän harrastuket, koska lapsia on monta?
Itselläni myös juuri 3 vuotta täytttänyt poika. Hänellä kaksi harrastusta palloiluliikkari ja perheuinti. Sen lisäksi käy laskettelemaassa perheen kanssa isoissa rinteissä. Sopivalta määrältä on tuntunut, varsinkin kun perheuinti on viikonloppuna.
osa ei vie lapsiaan mihinkään osa taas aktiivisemmin. Kyllä meillekin välillä kauhistellaan, mutta en siitä välitä. Kukin tekee kuten haluaa lasten harrastusten kanssa.
poissaoloja joistakin harrastuksista aina silloin tällöin, jos on kisoja, leirejä yms. eli harrastukset menevät päällekäin.
Minun 8 v poika harrastaa ainoastaan 1 krt viikossa partioita, mutta on välillä myös yön yli leireillä, joten se riittää ihan hyvin hänelle. Käy myös uimassa huvikseen kerran viikossa. Partiossa on paljon sellaisia lapsia, jotka harrastaa myös lätkää tai jotakin muuta, ja ovat ainakin joka toisen kerran pois ellei enemmänkin ja leireillä käyvät tuskin koskaan, joten onko se sitten harrastamista tosissaan ? Muutaman vuoden päästä heidän on melko varmasti pakko lopettaa partio, kun lätkä tai joku toinen harrastus vie jo kaiken ajan. Joten oliko siitä muutaman vuoden partioissa roikkumisessa mitään hyötyä, se on sitten asia erikseen.
niin ei siinä sitten ole liikaa.
Minusta tuo näyttää paljolta, jos ajattelee perhettä, jossa molemmat vanhemmat käyvät töissä ja lapset ovat tarhassa ja koulussa.
Mutta ihmiset ovat erilaisia. Kaikki eivät stressaannut tuommoisista menoista. Itse koen yhdenkin iltamenon stressaavaksi työviikon aikana.
näkyy siinä, ettei laspirikkailla omakotitaloalueilla enää näy lapsia pihoilla eikä pihakaduilla leikkimässä ja pelaamassa ihan huvin vuoksi. Lapset kärrätään joka ilta kouluun jälkeen erilaisiin kerhoihin ja joukkueisiin. Todella surullista, että kaiken pitää olla nykyään ohjelmoitua. Mielikuvituksen käyttö ja leikki on nykyajan lapsilta kadonnut täysin.
näkyy siinä, ettei laspirikkailla omakotitaloalueilla enää näy lapsia pihoilla eikä pihakaduilla leikkimässä ja pelaamassa ihan huvin vuoksi. Lapset kärrätään joka ilta kouluun jälkeen erilaisiin kerhoihin ja joukkueisiin. Todella surullista, että kaiken pitää olla nykyään ohjelmoitua. Mielikuvituksen käyttö ja leikki on nykyajan lapsilta kadonnut täysin.
kyllä mekin pienten kanssa käydään avoimen päiväkodin jutuissa, mutta ei se mikään harrastus ole.
kuskailuihin sun muihin. Mulla vaan 2 lasta, molemmat harrastaa 3krt/vko, ja se jo tuntuu hurjalta :D. Siis tuntuu siltä että saa koko ajan olla kuskaamassa.
pitäen kovaan suorittamiseen? Tuollainen, että jo 8-7-v harrastaa 5 krt viikossa, on enemmän kuin mitä aikuisetkaan harrastavat keskimäärin ja vie huomattavasti aikaa koululta (läksyt) + kavereilta. Jääkö vapaata leikkiaikaa, jota tuonikäinen vielä ehdottomasti tarvitsee, tarpeeksi? Kuulostaisi siltä, ettei jää.
En ymmärrä sitä, että nykyaikana lasten vapaa-aikakin halutaan ohjelmoida täyteen ja koko ajan pitää olla tulossa ja menossa. Pitäähän se toki lapset kaidalla tiellä, kun ei ehdi muuta ajatellakaan, mutta pitkällä aikavälillä varmasti lapsi väsyy, varsinkin kun koulu vaatii koko ajan enemmän.
t. äiti, jonka 8v:llä on yksi harrastus ja 6v:llä kolme (joka on minusta jo ihan liikaa, vaikka jokaista on vain kerta viikossa!)
Mutta 4v käy satubaletissa, muskarissa ja luistelukoulussa ja 7v käy 2krt viikossa luistelussa. 4v on kotihoidossa joten oikein odottaa että pääsee harrastuksiinsa kun muutoin on vaan kotosalla. Myös 7v on kotosalla koulun lisäksi, ei käy ip kerhossakaan kun kerran en ole töissä ja menee harrastukseensa oikein mielellään. Ensi syksynä tiedossa siirtyminen ryhmään jossa harjoitellaan 3-4krt/viikossa enkä usko että se on liikaa.
montako tuntia päivässä olette koko perhe koossa?
yhteensä vain kolme viikossa. Kahden nuorimmaisen harrastus on samana päivänä. Vanhin harrastaa 2x viikossa, pienet sen kerran viikossa. Itse olen 2-3 iltaa viikosta töissä. Viikonloput ollaan pääsääntöisesti omalla porukalla ihan kotona. Ellei nyt sit vanhin ole jossain heppahommissa tallilla tai partioleirillä.
Musta tuntuu jo nyt etten mä näe lapsia tarpeeksi. Aamuvuoropäivinäkin tullaan kotiin vasta viiden maissa...