Mistä suhteisiin kyllästyminen johtuu?
Mulla on sellanen ongelma, että ihastun aina päätä pahkaa ja hyvin nopeasti myös kyllästyn.
Pisin suhteeni on n. 2 vuotta lyhimmät onkin sitten 2-3kk pituisia.
Näin on ollut aina, olen kauhean nopea kyllästymään, ja uutta ihastusta pukkaa taas tilalle. En haluaisi kyllästyä, rakastan kyllä miestäni, mutta jo nyt alan huomaamaan kyllästymisen merkkejä tähän suhteeseen :/ Yhdessä ollaan oltu 1v 7kk.
Kommentit (4)
osata elää sitä tavallista arkea. Se tulee aina sen alkuhuuman jälkeen. Ja vaikka se arki onkin suurimmaksi osaksi tylsää, niin ainakin itse huomaan tuon tuostakin kuinka rakas ja tärkeä se arjen jakaja minulle onkaan. Rakkaus on syvempää.
Tosiaan isäni erosi äidistäni toisen naisen takia ja tuona aikana mulla oli päällä pahin vaihe murkkuiässä, kaiken lisäksi en ollut valmis kohtaamaan tätä naista ja olin menossa isäni luokse sillä ehdolla, että kyseinen nainen ei olisi paikalla ja hän sitten olikin ja tunsin oloni todella todella petetyksi. Nyttemmin olen päässyt tuosta kohtauksesta yli, mutta silloin se oli iso juttu mulle.
Ehkä mä kaipaan jotain uudelleen ihastuksen tunnetta tähän suhteeseen, tuntuu, että joka päivä menee samalla rutiinilla, mikään ei poikkea toisistaan.
Kannattaa tiedostaa, että se ensiromantiikan, rakastumisen vaihe kestää tutkimustenkin mukaan keskimäärin vain kaksi vuotta. Rakastuminen on siis sitä vaihetta, jolloin toinen saa sinut kuumaksi ja hengästyneeksi pelkällä hymyllä...
Sitten pikkuhiljaa sellainen uutuudenviehätys karisee. Tilalle kasvaa - jos on kasvaakseen rakastAminen: kumppanuus, sielun toveruus. Yllätyksellisyys vähenee, mutta toisaalta tuttuudessakin on puolensa: tiedät, mitä toinen toivoo, mistä kiihottuu, ilahtuu ja suuttuu.
Olet tavallaan siis jumiintunut tuohon ykkösvaiheeseen. Kaipaat kovasti sitä jännitystä, joka rakastumisvaiheeseen liittyy, uutuudenviehätystä.
Jos haluat päästä tuosta eteenpäin, kannattaa miettiä, oletko ehkä sitoutumiskammoinen jollain tasolla. Et pysty luomaan perhettä, jos et kestä samaa miestä tuota pidempään! Ajatteletko siis, alitajuisesti, että sinä et ole tarpeeksi hyvä, jotta mies jaksaisi sinua, kun arki pukkaa päälle?
Onko taustallasi hylkäämiskokemuksia? Isä lähtenyt, kun olit pieni? Sellainenkin voi luoda kyvyttömyyttä sitoutua.
Jos haluat tuosta päästä eroon, mieti, voisitko etsiä elämääsi jännitystä ja vipinää muulla tavoin kuin vaihtamalla miestä. Jännittävä harrastus, uusi haastavampi työ?
Voi olla, että tarvitset ammattiapua, jos taustalla on paha sitoutumiskammo ja/tai itsetunto-ongelmia. Sekään ei ole paha asia, jos sillä saat mielesi rukattua siihen suuntaan, että kykenet perustamaan perheen ja sitoutumaan pitkään suhteeseen. Mieti itse.