Lue keskustelun säännöt.
Aloin itkeä
08.03.2011 |
eilen Stockalla kun näin niin ihanan laukun. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa ja olo oli taivaallinen.
Vähän kyllä hävettää että aikuiselle naiselle tulee vedet silmiin käsilaukun takia.
Tänään aion käydä ostamassa tuon laukun vaikka maksaa satoja euroja, enpä osta sitten moneen kk mitään vaatetta itselleni.
Oletteko koskaan kokeneet vastaavaa, että joku juttu on vaan niin ihana että henki salpautuu?
Kommentit (64)
Mutta ostankin uuden käsilaukun ehkä kerran 5 vuodessa, sitten kun vanhaa ei yksinkertaisest enää voi käyttää (vetoketju rikki, hihna katki tms.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen vielä ammatissa, jossa olisi ihan hyvä näyttää huolitellulta ja kaunis käsilaukkukin nostaisi varmaan kunnioitusta, mutta oon ihan just niinku tekin. Olen kyllä tullut siihen tulokseen, että vauvojen ja lasten perään itkevät naiset ne vasta naisellisia ovatkin. :)
Ja ap:lle. Mä niin haluaisin ymmärtää sinua, mutta valitettavasti en pääse tuolle tasolle millään. :) Ihailen naisia, jotka osaavat tuon taidon, ihastuvat kenkiin ja laukkuihin ja osaavat niitä myös ostaa, mutta mä EN vaan osaa.
Mä olen vielä ammatissa, jossa olisi ihan hyvä näyttää huolitellulta ja kaunis käsilaukkukin nostaisi varmaan kunnioitusta, mutta oon ihan just niinku tekin. Olen kyllä tullut siihen tulokseen, että vauvojen ja lasten perään itkevät naiset ne vasta naisellisia ovatkin. :) Ja ap:lle. Mä niin haluaisin ymmärtää sinua, mutta valitettavasti en pääse tuolle tasolle millään. :) Ihailen naisia, jotka osaavat tuon taidon, ihastuvat kenkiin ja laukkuihin ja osaavat niitä myös ostaa, mutta mä EN vaan osaa.
Että mä en aina ole ollut tällainen? Viimeisen 5 vuoden aikana musta on kuoriutunut oikea kauniiden tavaroiden fanaatikko. Mä rakastan mun käsilaukkuja ja kenkiä ja vaatteita. Onhan se ehkä vähän naurettavaa :)
Mutta minä olenkin se homssuäiti, jonka sukkahousuista silmät juoksevat ja jonka käsilaukku on täynnä vanhoja kuitteja ja puoliksi sulaneita pastilleja. Tukka putkella vaan mennään karmeissa rytkyissä, aina myöhässä, aina hosumalla ja kiireellä... Ei siihen kuvaan sovi satoja euroja maksanut käsilaukku. Itsekin herkistyn helposti, mutta en tavaroista vaan esim. vauvojen syntymästä. Vauva-lehden juttuja lukiessa itken aina, kun pieni vauva on syntynyt tai kerrotaan pikkuvauva-ajasta. Joskus olisi ihan mukavaakin itkeä välillä vaikka laukusta!
joku pikkueläin mussa sillon tällön asuu XD kauniisti tehdyistä esineistä menee samalla lailla sekasin, varsinki laukuista =D AP tuo on just samanlainen laukku mihin oon ihastunu! LUCKY YOU!!!
GRRREAT :) Mä en oo ainoa! Laukut on ihania ja muutenki ku surffailin Michael Korsin kotisivuilla ni waudewau mitä vaatteita ja kenkiä sillä on!
Joku sanoi et sihteerikkölaukku mut mä oon oikeasti sihteeri ni eikö se kävis sitten mulle ;)
mainiosti sopii =D Mun kaveri asuu Englannissa manchesterissä ja pyys mua käymään, niin pääsen Lontooseen katteleen. Joskus vuoden päästä olis tarkotus mennä (saa säästettyä vähän rahaa).
Se meinas, että mulla poksahtaa päässä, kun pääsen sinne katteleen =D
Mutta minä olenkin se homssuäiti, jonka sukkahousuista silmät juoksevat ja jonka käsilaukku on täynnä vanhoja kuitteja ja puoliksi sulaneita pastilleja. Tukka putkella vaan mennään karmeissa rytkyissä, aina myöhässä, aina hosumalla ja kiireellä... Ei siihen kuvaan sovi satoja euroja maksanut käsilaukku. Itsekin herkistyn helposti, mutta en tavaroista vaan esim. vauvojen syntymästä. Vauva-lehden juttuja lukiessa itken aina, kun pieni vauva on syntynyt tai kerrotaan pikkuvauva-ajasta. Joskus olisi ihan mukavaakin itkeä välillä vaikka laukusta!
joku pikkueläin mussa sillon tällön asuu XD kauniisti tehdyistä esineistä menee samalla lailla sekasin, varsinki laukuista =D AP tuo on just samanlainen laukku mihin oon ihastunu! LUCKY YOU!!!
GRRREAT :) Mä en oo ainoa! Laukut on ihania ja muutenki ku surffailin Michael Korsin kotisivuilla ni waudewau mitä vaatteita ja kenkiä sillä on! Joku sanoi et sihteerikkölaukku mut mä oon oikeasti sihteeri ni eikö se kävis sitten mulle ;)
mainiosti sopii =D Mun kaveri asuu Englannissa manchesterissä ja pyys mua käymään, niin pääsen Lontooseen katteleen. Joskus vuoden päästä olis tarkotus mennä (saa säästettyä vähän rahaa). Se meinas, että mulla poksahtaa päässä, kun pääsen sinne katteleen =D
Olen kateellinen! Mä yritän päästä Nykiin kesällä, ja jos olisin viisas, odottaisin ja ostaisin tuonkin laukun sieltä yli 100 euroa halvemmalla.
En o koskaan lontoossa käynyt, mutta kuulemma second hand shopeista voi tehdä mielettömiä löytöjä, siis just merkkilaukkuja jne. Sun kaveri varmaan tietää hyvät paikat missä käydä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rakastan kauniita käsilaukkuja. Mutta niissä pitää olla "sitä jotakin", siis potkua, joku juju.
Ymmärrän ap kicksisi, mutta minun mielestä tuo laukku on vanhanaikainen, tapettiin sulautuva ankea möllötys. Ämmälaukku, niin sanoakseni.
Jos aiot ladata tiskiin satasia, niin osta joku tämän päivän henkeen sopiva. Mutta jos tuo on tyylisi, niin ota sitten tuo. Minä en beigeen koske missään muodossa pitkällä tikullakaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva kun pystyy ostamaan sellasen jutun jota todella haluaa. Ja paljon fiksumpi ostoshan sellainen on kun ostaa joku "menettelevä".
...mutta ymmärrän sinua. Itsellänikin tulee himoja kauniisiin laukkuihin ja kenkiin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta ymmärrän kyllä tunteen! Ja sitäpaitsi tuo Kors oli kaikessa yksinkertaisuudessaan klassisen kaunis, joten hieno oli valintasi. Pahoin pelkäsin, kun luin aloituksesi, että tässä taas joku Guess-krääsään hurahtanut tyylitajuton hötkyilee, mutta yllätyin iloisesti!
Omat Mulberryni ovat minulle aarteita ja kestävät aikaa niin hyvin, etten (valitettavasti) voi ainakaan sillä verukkeella ostaa uusia kovinkaan usein.
Asusteet antavat aina kokonaisuudelle sen kovin tärkeän loppusilauksen - mietin asiaa viimeksi, kun katsoin Talouselämässä Dynean uuden toimarin kuvaa: muuten ihan ok jakkupuku ja (pliisu) silkkipaita alla, mutta sitten kengät pilasivat kaiken. Sellaiset matalakorkoiset ja tylppäkärkiset eisittenminkäännäköiset kävelykengät! AARRRGGGHHH miten turhauttavaa!
Eli mene sinä ap ostamaan se unelmiesi laukku ja kanna se ylpeydellä, olen iloinen puolestasi!
Mutta minä olenkin se homssuäiti, jonka sukkahousuista silmät juoksevat ja jonka käsilaukku on täynnä vanhoja kuitteja ja puoliksi sulaneita pastilleja. Tukka putkella vaan mennään karmeissa rytkyissä, aina myöhässä, aina hosumalla ja kiireellä... Ei siihen kuvaan sovi satoja euroja maksanut käsilaukku. Itsekin herkistyn helposti, mutta en tavaroista vaan esim. vauvojen syntymästä. Vauva-lehden juttuja lukiessa itken aina, kun pieni vauva on syntynyt tai kerrotaan pikkuvauva-ajasta. Joskus olisi ihan mukavaakin itkeä välillä vaikka laukusta!
olet sukulaissieluni! Minun tekonahkaisesta ("yön Timolta" ostettu rannalla turistikohteesta) 10 e veskassani on lisäksi joskus keksejä muruina tai retkibanaani joka on niin musta että muistuttaa (sen jolta laukun ostin) taikasauvaa!
Mutta pakko vielä kertoa, että ihana anoppini toi minulle tuliaisiksi Louis Vuitton -laukun. Ihan tohkeissani sitten sen kanssa kuljin pari viikkoa, vaikka tajusinkin ristiriidan laukun ja kantajan vaatetuksen ja olemuksen välillä. Nyt sitten Vuittonin sisäpohja on täynnä tahmeita pohjaan liimaantuneita pastilleja (en tajua, mistä sinne tulee sitä kosteutta, joka liimaa ne pastillit paitsi toisiinsa, myös pohjaan). En ole sitten viitsinyt laukkua sen jälkeen käyttää, näillä halpislaukuilla nyt mennään.
Niin, ja itse rakastan yli kaiken tuollaista hihnaa, mikä ap:n laukussa, mutta väri saisi olla musta. Kävin puolisen vuotta sitten yhdessä laukkukaupassa ja kyselin laukkua, jossa olisi tuollainen hihna, mutta myyjä sanoi tylysti, että ovat poissa muodista.
Eli siis olen vielä muotitiedotonkin. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rakastan kauniita käsilaukkuja. Mutta niissä pitää olla "sitä jotakin", siis potkua, joku juju. Ymmärrän ap kicksisi, mutta minun mielestä tuo laukku on vanhanaikainen, tapettiin sulautuva ankea möllötys. Ämmälaukku, niin sanoakseni. Jos aiot ladata tiskiin satasia, niin osta joku tämän päivän henkeen sopiva. Mutta jos tuo on tyylisi, niin ota sitten tuo. Minä en beigeen koske missään muodossa pitkällä tikullakaan :)
Tuo laukku tuntui ihanalta ja näyttää luonnossa miljoona kertaa jopa paremmalta kuin kuvassa. Käytän paljon beigeä, mustaa, harmaata, valkoista, tummansinistä ja tuo laukku käy kaiken kanssa. Mulla on aika klassinen tyyli, ja toi on vaan niin mua. Ja mikä parasta, sinne mahtuu vaikka mitä.
/AP
http://www.michaelkors.com/store/catalog/prod.jhtml?itemId=prod9990014&…
Mutta jos joku niin tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on löytänyt elämänsä käsilaukun, jota ei ehkä tule toiste vastaan. Luonnossa ehkä paremman näköinen kuin kuvissa. Itse en sitä viehkeyttä näe, so what. Pinnallinen on ihminen, joka jättää toteuttamatta unelmiaan ympäristön painostuksesta.
Ja kyllä olen joskus löytänyt jotain henkeä salpaavan ihanaa, jota en pihinä olekaan sitten raaskinut ostaa.
En ole kokenut samaa, en saa mitään mielihyvää shoppailusta ja kulutan vähän. Mutta jos löydän jotain, mikä silmääni miellyttää, ostan sen pois.
että lompakko ja kännykkä mahtuu sisään ja purkkapaketti ja ripsiväri ja huulipuna ja varatamponi. En siis saa tosta mitään kicksejä. Mutta mun olkalaukkuni onkin kakskymppiä markkinoilta ja kakkosena käytössä isältä peritty nahkainen metsämiehen reppu. Jälkimmäisellä on tunnearvoa.
Silti itkua tavaroiden päältä en ihan käsitä :O
Ei kai kukaan oikeassa elämässä tärise minkään laukun takia?!
Varsinkaan tuollaisen tuiki tavallisen näköisen laukun takia.
Ei kai kukaan oikeassa elämässä tärise minkään laukun takia?! Varsinkaan tuollaisen tuiki tavallisen näköisen laukun takia.
Mutta joo, tää tärisee tuon laujkun takia.
/AP
Parasta, kun hintakin on vain murto-osa Guccista (laadin sulle siis puolustusta jo) ;)
Ihan on kaikki kohdallaan.
Laukku on mun mielestä kamalan ruma, en ikinä haluaisi, näyttää ihan Säästökuopan alekorin tuotteelta.
Mutta jos sä tykkäät niin itke vapaasti ja osta pois