G: Meikkasitko synnärillä?

siitä neljän tunnin kuluttua ja lähdimme seuraavana päivänä kotiin. En meikannut. Hiukset pesin ja laitoin kosteusvoidetta ja huulirasvaa.

kun en juuri muutenkaan meikkaa. Synnärillä unohdin alkuun jopa pestä hampaani kun olin niin hormonihuuruissa ja opettelin vauvanhoitoa.



t:hommssuäiti

Ekalla kerralla kävin kotona suihkussa ja kun oli jo yö, niin en ruvennut meikkaamaan yövuorossa olevia varten...



Tokalla kerralla oli aamuyö enkä taaskaan meikannut. Istuin suihkussakin aika kauan avautumisvaiheessa (ja tuhlasin planeettamme kalliita vesivaroja :( ) ja siinä samalla pesin tukan ja laitoin hoitoaineetkin. Hyvä kun näin tein, koska oli sitten pitkä aika ennen kuin pääsin suihkuun, kun tulikin sitten hätäsektio pitkän ponnistusvaiheen jälkeen. Ällöä ajatella, miten likaisena makoilin melkein 20 tuntia, ennen kuin pääsin suihkuun.



Mutta vieraita varten meikkasin kyllä. Laitoin valokynää ja puuteria ja ripsiväriä eli tosi niukan meikin. En tosiaan halunnut toisten valokuvissa rehottaa punanaamaisena ja laikukkaana.



Meikkaan töihin mennessä ja nyt hoitovapaalla ollessani jos menen kylään tai esim. viemään lasta harrastuksiin. Kauppaan en kyllä välttämättä enää meikkaa. Meikkaamisella en yritä miellyttää miestäni enkä muita ihmisiä vaan tasan vain itseäni. Inhoan tavata ihmisiä, jos naamani on laikukas (minulla on couperosa-iho), ja nykyään silmien alla on isot ja tummat silmäpussit, joten niitäkin yritän piilotella. Hiusia en juurikaan laita, sutaisen vain ponnarille tai klipsillä kiinni.

ja se oli mielestäni oikeesti ihan superhauskaa siinä toisaalta niin kamalassa, mutta älyttömän jännittävässäkin tilanteessa :).



Meikkasin myös synnäriltä lähtiessä, kun vauva nyt oikeesti nukku sen ikäsenä vielä aika paljon, joten ei se kyllä voinu häneltä pois olla.

Mutta eipä tullut tätä ennen mieleenkään että tälläkin voisi päteä.

Vaan ap:n kirjoituksessa oli sellainen sävy kuin olisi jotenkin hienoa että meikkasi synnärillä (liittyen päivän pop aiheeseen homssuisista äideistä?) ja ettei mene kuin roskikselle ilman meikkiä. Sama se minulle meikkaako muuta vai ei ja missä tilanteissa, mutta ap taisi pitää itseään jotenkin kauniimpana kun laittaa valokynää synnärilläkin, kaiken naiseuden mittauksen keskipisteessä?

Ps. meikkaamattomuus ei liity synnärillä käyntiin vaan siihen että käytän arkimeikkinä vain ripsien kestovärjäystä. Ripsarit ärsyttävät silmiäni ja saavat ne punoittamaan ja vuotamaan, luomivärit samoin. Olenko nyt pätevä vai en?

Mutta eipä tullut tätä ennen mieleenkään että tälläkin voisi päteä.

Vaan ap:n kirjoituksessa oli sellainen sävy kuin olisi jotenkin hienoa että meikkasi synnärillä (liittyen päivän pop aiheeseen homssuisista äideistä?) ja ettei mene kuin roskikselle ilman meikkiä. Sama se minulle meikkaako muuta vai ei ja missä tilanteissa, mutta ap taisi pitää itseään jotenkin kauniimpana kun laittaa valokynää synnärilläkin, kaiken naiseuden mittauksen keskipisteessä?

Ps. meikkaamattomuus ei liity synnärillä käyntiin vaan siihen että käytän arkimeikkinä vain ripsien kestovärjäystä. Ripsarit ärsyttävät silmiäni ja saavat ne punoittamaan ja vuotamaan, luomivärit samoin. Olenko nyt pätevä vai en?

Ja sori, en pitänyt/pidä itseänä kauniimpana kuin "muut", ihan normaalin näköinen olen. Mutta kummasti jo pelkkä ripsarin ja sen valokynänkin (hui) laitto piristi oloa joten miksi ei?

Kolmannella kerralla minulla oli huonekaveri joka meikkasi, laittoi hiukset kivasti ja vaihtoi omat vaatteet ylleen, kyllä silloin minulla oli homssuinen olo pelkät ripsarit silmillä ja kauhtunut sairaala-aamutakki päällä ;)

ap

Joka päivä suihku ja meikkaus. Tuli itelle paljon reippaampi olo, kun näytti vähän reippaammalta :-) Tosin nyt 9 kk jälkeen kun katson synnärikuvia, näytän ihan älyttömän väsyneeltä ja riutuneelta...

Normaalisti meikkaan ja minulla on oma tyyli, josta pidän kiinni. Synnytyksen jälkeen kuitenkin olin aika väsynyt mm. unenpuutteen takia, eikä minua todellakaan olisi piristänyt YHTÄÄN mikään meikkaaminen. Itse asiassa minulle tulee vaan nuutuneempi olo, jos olen oikeasti väsynyt ja välillä nukkuessa meikit menevät huonosti jne. (Minä nimittäin lepäilin päivisinkin, oltiin perhehuoneessa joten se onnistui.)



Synnytys ei ole sairaus, ja oma synnytykseni oli aika helppo, eli olin keskimääräistä pirteämpi sen jälkeen. Silti meikkaaminen silloin olisi tuntunut tosi oudolta, vähän kuin meikkaisin kuumeisena kotona. Tuskin olisin saanut siitä mitään itselleni.



Vieraita ei käynyt muita kuin vanhempani ja kielsin ottamasta minusta kuvia. Miehen kanssa kuvattiin kyllä perhekuviakin, mutta en näytä niissä niin järkyttävältä mitä voisi luulla. Lähinnä näytän vain vähän uneliaalta - tosin ei ollutkaan mitään tarvetta kuvata heti synnytyksen jälkeen.

tosin en mä meikkaa muutenkaan juuri koskaan.



Yhden lapsen osa-aika hompsu äiti.

Molemmilla kerroilla. Ihan niin kuin teen lähes kaikkina muinakin päivinä.



Synnärillä vauvat nukkuivat suurimman osan ajasta, joten hyvin oli aikaa laittautua.

Ripsiväriä, valokynää, puuteria. Hiukset nätisti kiinni ja deodoranttia kainaloon. Paljon parempi olo itselläkin, pirteämpi ilme ja pirteämpi fiilis =)



Huolehdin ulkonäöstäni, se on osa arkeani viiden lapsen äitinä (12 v, 10 v, 3 v, 2 v, 8 kk).

kun jouduin ramppaamaan oman osaston ja vauvatehon väliä ekat vuorokaudet - hissin peilistä tuijotti aina niin järkyttävän väsyneen näkönen nainen. En usko että olisin meikannut jos olisin saanut olla vauvan kanssa vierihoidossa heti alusta asti, silloin kun ei olisi ehkä edes tullut peiliin juuri katsottua...

että kätilö huutaa että ponnista ja samalla mies vaimolleen että hymyile kameraan nyt kun olet noin nättinä.. :D



En todellakaan meikannut. Eipä ollut ensimmäisenä mielessä että alanpa meikkaamaan

ajelin sääret, kainalot ja biksurajan ennen synnyttämään lähtöä. Samaten meikkasin :)



Synnytettyäni kävin suihkussa, ja seuraavana päivänä aloitin aamun pikameikillä kuten aina muulloinkin (ripsiväri, kulmakynä, huulikiilto). Mutta olin siis hyvävointinen, oli aamu muiden joukossa - mitä nyt olin tikahtua onnesta ja rakkaudesta vauvaan :)

että kätilö huutaa että ponnista ja samalla mies vaimolleen että hymyile kameraan nyt kun olet noin nättinä.. :D

En todellakaan meikannut. Eipä ollut ensimmäisenä mielessä että alanpa meikkaamaan

Enpä kuvien takia meikkaillutkaan vaan ihan itseni takia ;) Ja kyllä mulla tuli ihan tavalliset arkiasiat mieleen siellä synnärilläkin, ja aikaa tosiaan siellä olisi ollut vaikka juhlameikin tekoon kun vauvat nukkuu suurimman osan ajasta. Tylsäähän siellä on joten miksei tehdä jotain mikä itseä piristää.

ap

Paitsi hampaat kaksi kertaa. Olin haavakivun takia ihan vuodepotilaana eikä tullut mieleenkään pestä naamaa saatika meikata. Siteenkin vaihdoin aina sängyssä, vaikka vikana päivänä jo pääsinkin (hädin tuskin) vessaan.

mut kaikki aika meni ajatellessa miten päin olisi paras olla kun alapää oli niin pirun kipeä. En siinä sitten miettinyt meikkaamista vaan parasta mahdollista asentoa levätä :D

mut kaikki aika meni ajatellessa miten päin olisi paras olla kun alapää oli niin pirun kipeä. En siinä sitten miettinyt meikkaamista vaan parasta mahdollista asentoa levätä :D

Ja kynsien hoitokamat. Mulla on paljon parempi fiilis kun olen laittanut itseni. Se kuuluu joka päiväiseen henk.koht. hygieniaani, suihku, sheivailut, hiukset, meikki ja kynnet.

Miksi se olisi pätemistä? Sitä en ymmärrä. Toipuminenkin on nopeampaa kun ei jää sänkyyn haisemaan.

En meikkaa usein muutenkaan, olen allerginen suurimmalle osalle meikeista ja yleensa mulla rupeaa silmat kutisemaan viimeistaan muutaman tunnin paasta meikin laitosta. Mutta onneksi parjaan ihan hyvin meikittakin, vaikka olen "jakkupukutyossa". Mulla on tummat kulmat ja ripset, ja hyva iho, se auttaa.



T: kolmen aiti