Onko teille sanottu synnäriltä, että älä tuu vielä, oottele rauhassa kotona?

luojan kiitos, että mies oli kotona. Esikoinen olisi muuten syntynyt kotiin. Synnytys kesti vajaat kolme tuntia josta ehdin olla parikymmentä minuuttia sairaalassa ennen lapsen syntymää.

Koska en ole koskaan soittanut sinne etukäteen. Olen vain mennyt paikalle. Eikä ole käännytetty pois.

haki henkilöluntaa jopa lounasaikaan - lapsi syntyi synnyttäjien vastaanottohuoneen pydälle 15 min pihaantulosta

vaan heti lähdettiin kuitenkin synnärille. Ja olin sinne päästyämme 10cm auki...

Kättärillä hoitsu vaan naureskeli, että nähdään 12h päästä. 8min myöhemmin kätilö ja henkilökunta juoksetti laverilla saliin, kun oltiin jo niin pitkällä.

Koska en ole koskaan soittanut sinne etukäteen. Olen vain mennyt paikalle. Eikä ole käännytetty pois.

Hgissä on useampi synnytyssairaala ja jos siinä "omassa" sairaalassa on sulku päällä, ei sinne auta mennä ovea rempomaan. Ja kukapa nyt synnytystuskissa haluaa ajella ylimääräisiä lenkkejä, joten fiksumpaa soittaa ja kysyä, että mihinkä ajetaan.

Takana parisenkymmentä tuntia supistuksia, tilanne alkoi käydä kivuliaaksi. Sanoivat että käy rauhassa vaikka kylvyssä ja syö aamiaista, tule sitten pikkuhiljaa kontrolliin. Kylpyyn menin, mutta ylös en sieltä enää päässyt. Alkoi ponnistuttaa, vedet meni, nopeasti autoon ja viiden minuutin päästä sairaalassa kätilö totesi että vauvahan on jo melkein synnytyskanavassa. Puolen tunnin kuluttua vauva oli sylissäni.



Olin luullut synnytyskipuja paljon pahemmiksi. Supistukset alkoivat täysin säännöllisinä viiden minuutin välein tapahtuvina pienenpieninä nipistyksinä, ja vasta loppuvaiheessa muuttuivat todella kipeiksi. Ei mulla itsellä ollut hajuakaan, koska sinne synnärille olisi sitten pitänyt lähteä, kun hyvin kestin ne kivutkin.

Takana parisenkymmentä tuntia supistuksia, tilanne alkoi käydä kivuliaaksi. Sanoivat että käy rauhassa vaikka kylvyssä ja syö aamiaista, tule sitten pikkuhiljaa kontrolliin. Kylpyyn menin, mutta ylös en sieltä enää päässyt. Alkoi ponnistuttaa, vedet meni, nopeasti autoon ja viiden minuutin päästä sairaalassa kätilö totesi että vauvahan on jo melkein synnytyskanavassa. Puolen tunnin kuluttua vauva oli sylissäni.



Olin luullut synnytyskipuja paljon pahemmiksi. Supistukset alkoivat täysin säännöllisinä viiden minuutin välein tapahtuvina pienenpieninä nipistyksinä, ja vasta loppuvaiheessa muuttuivat todella kipeiksi. Ei mulla itsellä ollut hajuakaan, koska sinne synnärille olisi sitten pitänyt lähteä, kun hyvin kestin ne kivutkin.

3h siitä lapsi syntyi ja nyt seuraavassa raskaudessa sanottiin että sairaalaan ilman mitään soitteluita, tiedän kun on tosi kyseessä...

ja lähettää minut sitten kotiin. Lääkäri ottikin osastolle, jossa pötköttelin synnytykseen asti.

Epäilin, että lapsivedet tihkui illalla ja soitin laitokselle varmuuden vuoksi, ensisynnyttäjä kun olin. Yritin kyllä ehdottaa, että enkö voisi tulla vasta aamulla, kun nukkumaan teki mieli, mutta sinne halusivat. Ajelin sitten autolla, kun vaisto sanoi, että saan ajalle vielä takaisinkin ja niinhän sitten sainkin.



Joskus näinkin päin.

soitin joskus 3.00,että pitäskö jo tulla?

Koko edellisen päivän oli jo supistuksia ja iltaa ja yötä kohti vaan kiihty. Kipukynnys meikällä on kyllä korkea eli olishan sitä voinut kärvistellä vaikka alko tiukkaa tekemäänkin, mutta kyseessä kuitenkin oli se ensimmäinen niin ajatus siitä kuinka tässä käy hirvitti.



No minullekin sanottiin, että voit odotella vielä(käy suihkussa ym.) klo.5 oli pakko luovuttaa eli isännälle kahvit ja nyt lähetään. No en ollut vasta kun 6cm. auki, mutta loppupeläissä synnytys ei ollutkaan ihan nappijuttu ja sainhan ainakin jotain kivunlievitystä ja muuta ajateltavaa.

kun silloin talvella uutisoisiin, että Etelä-Suomessa yhä useampi vauva syntyy matkalla, niin siinä vaan pohdittiin, että matkat sairaalaan ovat pidentyneet, kun synnytysyksiköitä on lopetettu.



Eikä missään mainittu tätä ilmiötä, jota minä ainakin pidän pääsyyllisenä. Eli aika paljon kehotetaan vain odottamaan kotona ja sairaalan menon kynnys on nostettu todella korkealle. Mikä ihme se sitten on, että vauvat syntyy matkalle, kun juuri ketään ei kehoteta tulemaan sairaalaan, vaan pääsääntöisesti neuvotaan, että odottele kotona.

kun silloin talvella uutisoisiin, että Etelä-Suomessa yhä useampi vauva syntyy matkalla, niin siinä vaan pohdittiin, että matkat sairaalaan ovat pidentyneet, kun synnytysyksiköitä on lopetettu.

Eikä missään mainittu tätä ilmiötä, jota minä ainakin pidän pääsyyllisenä. Eli aika paljon kehotetaan vain odottamaan kotona ja sairaalan menon kynnys on nostettu todella korkealle. Mikä ihme se sitten on, että vauvat syntyy matkalle, kun juuri ketään ei kehoteta tulemaan sairaalaan, vaan pääsääntöisesti neuvotaan, että odottele kotona.

Onneksi täällä pääkaupunkiseudun ulkopuolella ei ole kuin yksi vaihtoehto, minne mennä synnyttämään, joten ei tarvi soitella. Itse en tosin ottaisi todesta sitä, jos kiellettäisiin tulemasta, menisin silti... Kyllä äidin omaan vaistoon siitä, että nyt on tosi kyseessä pitää luottaa.

milloin haluaa lähteä. Mutta ensisynnyttäjä taas usein kaipaisi tukea siihen lähtöpäätökseen, kun neuvolassa ja sairaalasta niin tehokkaasti opetetaan, että liian aikaisin ei saa tulla osastoa täyttämään, kun tilaa ei ole liikoja.



Ei mikään ihme, että moni ensisynnyttäjä on hämmentynyt tuollaisessa tilanteessa.

kun silloin talvella uutisoisiin, että Etelä-Suomessa yhä useampi vauva syntyy matkalla, niin siinä vaan pohdittiin, että matkat sairaalaan ovat pidentyneet, kun synnytysyksiköitä on lopetettu.

Eikä missään mainittu tätä ilmiötä, jota minä ainakin pidän pääsyyllisenä. Eli aika paljon kehotetaan vain odottamaan kotona ja sairaalan menon kynnys on nostettu todella korkealle. Mikä ihme se sitten on, että vauvat syntyy matkalle, kun juuri ketään ei kehoteta tulemaan sairaalaan, vaan pääsääntöisesti neuvotaan, että odottele kotona.

siinä, että synnytyspaikkoja on liian vähän. Ne eivät halua ottaa sinne, koska on täyttä, ja sen takia käskevät pysytellä kotona.

Sitten lähdimme sairaalaan, tiesin, ettei ruuhkaa ole, olin kysynyt sitä.



Synnytys ei ollutkaan kunnolla käynnissä, ja lähettivät tutkimusten jälkeen vielä kävelylle ja aamupalalle. Supistukset olivat kuitenkin kivuliaat ja epäsäännölliset. Meinasivat lähettää jo kotiin, mutta sanoin, että haluan osastolle. Hyvä niin kun lapsen sydänkäyrässä olikin sitten aikamoisia laskuja... Sektioksi meni 27 tunnin sairaalassa ihmettelyn jälkeen.



Jotenkin sitä vaan tiesi, että kyllä lapsen täytyy sieltä nyt tulla. Oli 12 pv ohi lasketun ajan, ja supistuksia oli ollut jo useita päiviä. Kannattaa kuunnella siis itseään.

kun silloin talvella uutisoisiin, että Etelä-Suomessa yhä useampi vauva syntyy matkalla, niin siinä vaan pohdittiin, että matkat sairaalaan ovat pidentyneet, kun synnytysyksiköitä on lopetettu. Eikä missään mainittu tätä ilmiötä, jota minä ainakin pidän pääsyyllisenä. Eli aika paljon kehotetaan vain odottamaan kotona ja sairaalan menon kynnys on nostettu todella korkealle. Mikä ihme se sitten on, että vauvat syntyy matkalle, kun juuri ketään ei kehoteta tulemaan sairaalaan, vaan pääsääntöisesti neuvotaan, että odottele kotona.

siinä, että synnytyspaikkoja on liian vähän. Ne eivät halua ottaa sinne, koska on täyttä, ja sen takia käskevät pysytellä kotona.

Mua vaan niissä lehtiuutisissa tympi se, ettei tätä puolta otettu lainkaan syyksi, vaan niissä puhuttiin vain siitä, että matkat synnytyssairaaloihin on pidentyneet.

kun silloin talvella uutisoisiin, että Etelä-Suomessa yhä useampi vauva syntyy matkalla, niin siinä vaan pohdittiin, että matkat sairaalaan ovat pidentyneet, kun synnytysyksiköitä on lopetettu. Eikä missään mainittu tätä ilmiötä, jota minä ainakin pidän pääsyyllisenä. Eli aika paljon kehotetaan vain odottamaan kotona ja sairaalan menon kynnys on nostettu todella korkealle. Mikä ihme se sitten on, että vauvat syntyy matkalle, kun juuri ketään ei kehoteta tulemaan sairaalaan, vaan pääsääntöisesti neuvotaan, että odottele kotona.

siinä, että synnytyspaikkoja on liian vähän. Ne eivät halua ottaa sinne, koska on täyttä, ja sen takia käskevät pysytellä kotona.

Juu juu, tästähän se varmasti juuri johtuu, että tulijoita pyydetään odottamaan. Mua vaan niissä lehtiuutisissa tympi se, ettei tätä puolta otettu lainkaan syyksi, vaan niissä puhuttiin vain siitä, että matkat synnytyssairaaloihin on pidentyneet.

kun syynä on sekä paikkojen vähyys että matkojen pituus. Tietenkin molemmat johtuvat samasta asiasta, eli siitä, että synnytysyksiköitä on lopetettu!

Mun mielestä on NIIN typerää perustella yksiköiden lopettamista synnyttäjien turvallisuudella, miten muka se turvallisuus ei kärsi siitä, että matka on helvetin pitkä tai sairaalassa ei ole tilaa? Meilläkin on matkaa synnyttämään n. 90 km, eikä se vielä ole edes pitkä matka.

Mua vähän ahdistaa etukäteen koko asia, ensisynnyttäjä kun olen. Tiedän, että enimmäkseen synnytykset kestää, mutta mitä jos just mun kohdalle sattuukin nopea synnytys?

Lopulta lapsi meinasi syntyä jo autoon matkalla sairaalaan.



Esikoisen synnytyskin oli nopea, vaan 5h. Tämä toinen kesti alle 2h.



Seuraavalla kerralla en kyllä odota, jos seuraava kerta siis joskus tulee.