Mies kummasteli, kun kysyin, eikö hän kaipaa lainkaan seksiä vai hakeeko sen muualta?

yritä säilyttää oman jaksamisesi vuoksi edes jonkinlainen fyysinen yhteys häneen. Sano miehellesi, että jos hän ei pysty seksiin, joutuu antamaan iltaisin sinulle vaikka niskahieronnan tms. Toki sinäkin annat sitten hellyyttä vastavuoroisesti.



Eihän sellainen ole enää parisuhde, jossa ei ole fyysistä läheisyyttä. Seksiähän ei tarvitse sinänsä olla.

mutta hieroo joka ilta jalkojani! Sen lisäksi halaa ja pussaa usein. Olen tyytyväinen vaimo, vaikkei tuo seksielämä meillä olekaan ihan täydellistä :)

Terapiassa miehesi voi päästä paremmin jyvälle siitä, kuinka rassaava asia tuo sinulle on, havahtua siihen enemmän terapeutin avustuksella. Eri asia on, jos mies ei suostu terapiaan, mutta sitä tuskin saa selville muuten kuin kertomalla, että asia painaa sinua niin pahasti, että vaadit terapiaa. Ja suunta on joko sinne tai ulos.

Ja kolmas vaihtoehto on tämä, mitä ap nyt elää, mutta se on tylysti ajatellen ap:n oma valinta, joten voiko valittaa..?

Kuulostaa varmasti tylyltä, mutta... no, asiaa mietittyäni olen nyt sitä mieltä, että näin on. Tilanteet tietysti muuttuu ja sinunkin tilanteessa voi olla vielä jotain, mitä me emme tiedä.

Tiedäthän, että voit yksinkin mennä juttelemaan kunnan perhepsykologin tai vaikka mielenterveystoimiston psykologin tai psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Mielenterveystoimiston asiakkaat ei ole kaikki hulluja. :) Ja nuo molemmat vaihtoehdot on maksuttomia.

Ota, ap, itseäsi niskasta kiinni ja mieti, mitä OIKEASTI haluat ja mitä olet valmis maksamaan saadaksesi sen. Vasta sen jälkeen vaihtoehdot on selvillä.

t. En enää muista numeroa, mut aika ekojen vastaajien joukossa olin ja olin se, joka sulkuihin kirjoitteli niitä "tässä tilanteessa, tällä hetkellä, jne.", mitä en enää muista. Syytän siitä sekä tästä mahdollisesti epäselvästä viestinnästä järjetöntä univelkaa ja siideriä. :D

Uskotteko, että 8 vuoden aikana olen aika paljon yrittänyt. Aikoinaan kokeilin myös sitä suosittua "terapiareseptiä", että on yhdyntäkielto ja edetään fyysisyydessä pienin askelin. Tiedättekö, ei ole sellaista mahdollisuutta, että hellyys johtaisi seksiin, ei koskaan. Ehkä tärkein puute kuitenkin on se, ettei miehellä ole sellaista suhtautumista minuun naisena, joka vastakkaiseen sukupuoleen tapaa olla. Pystyn kuitenkin itse hoitelemaan itseni suht hyvin:-)



Olen myöskin käynyt itse terapeutilla - silloin "itkuvuosina" ja nyt viime aikoinakin - en seksuaaliterapeutilla, mutta ylipäätään puhumassa omasta elämästäni. Uskon, että mies on kiitollinen siitä, että meillä on nämä kaksi ihanaa lasta, olen "pääosin" tyytyväinen vaimo - enää en järjestä draamaa seksittömyyden vuoksi ja vaatimalla vaadi seksiasiaan muutosta.



Kiitos vielä kommentoineille, sain paljon. Sitä kun alkaa vuosien kuluessa pitää tilannetta ihan tavallisena ja omia halujaan jopa kummallisena.



ap